Ollut kyllä todella väsyttävä viikko. Tuli se todistettua ettei 6h yöunilla ainakaan kovin pitkiä jaksoja jaksa painaa. Onneksi nykyisessä työssä on myös iltavuoroja vähän helpottamassa, mutta tämä viikko on mennyt pelkkää aamua niin alkaa olemaan voimat finaalissa. Niin, ja toki oisin mennyt aikasempaan nukkumaan, mutta sekä tiistaina että keskiviikkona tuli illalla katsomisen arvoista potkupalloa.

Oon sitten painanut väsyneenä myös vähän pokeriakin, ja paikalleen ollaan jumahdettu. Kuukausi tavoitteessa kyllä ollaan, ja binejäkin on kasassa jo seuraavalle tasolle oivallinen määrä, mutta toteutan nyt tätä fasistista pelikassan hallintaa niin tovin joutuu vielä hakkaamaan pienempää. Oon ottanut myös omaha pöytiä sekaan lisäämään mielenkiintoa. En tiedä yhtään paljon näistä on tullut voittoa, mutta tuntuu ainakin että hieman on kotiinpäin tullut.

Itselläni on varianssin käsittelemisessä yksi omituinen piirre, tai en tiedä onko se kovin yleistä, mutta vihaan kun itse vedän ohi ns. törkeästi. Kevein mielin voi vihut osua 3 outtisiinsa, mutta jos itse osun niin iskee jonkinlainen häpeä ja nolous. Näinhän ei tietenkään pitäisi olla! Varianssi toimii myös toiseen suuntaan ja näistähän pitäisi vain iloita, vai ? Ei tässä nyt onneksi olla koko kuukautta painettu vihuista ohi, mutta hieman on EV käyrä voittojen alapuolella. Tietysti en anna minkäänlaisia sympatioita tyypeille jotka chattiin kirjoittavat tappouhkauksia hävittyään 3 dollarin potin, mutta jos on itse pelannut itsensä pussiin jotain tason regua vastaan ja ohi tullaan, niin tekee hetken aikaa mieli vajota maanrakoon.

Viikonloppuna pääsee pelaamaan taas vaihteeksi liveä, ja toivottavasti ei tarvitse turhautua rumiin ohivetoihin tällä kertaa. Mukavan kuuloinen HA25 6max peli.

Kiitos Spotifyn olen myös aktivoinut itseäni kuuntelemaan uutta musiikkia. Ennen harrastin enemmänkin uusiin bändeihin tutustumista, mutta jostain syystä jumiuduin vain kuuntelemaan vanhoja varmoja dinosauruksia, ja näiltä sitten odotettiin uusia julkaisuja. Piti se laittaa kokeiluun tuo kriitikoiden kehuma Wilcon uusin levy, ja pikkuhiljaa kun levy alkoi avautua niin en ihmettele yhtään miksi se tituleerattiin vuoden levyksi useissa medioissa. Tiuhaan on soinut sessioiden taustamusiikkina. Toinen poiminta on The Gaslight Anthem. Ostin orkesterin levyn jo vuosi sitten, ja kävin Tavastiallakin takarivin rokkipoliisina heitä ihmettelemässäkin, mutta pitkäksi aikaa unohtui koko orkka. Nyt vihdoin sain laitettua tuon '59 soundin koneelle ja upittua mp3 soittimeen, ja siitä lähtien se onkin tiuhaan soinut työmatkojen ratoksi. Aivan saatanan toimivaa settiä, ja Brian Fallonin ääni vaan toimii. Ei ihme että Pomokin tykkää kotikylän junnujen toiminnasta.

http://www.youtube.com/watch?v=bOBb13yDnzo&feature=fvst