Jenkkiretki ei ole mennyt sinnepäinkään miten suunniteltu. Ensin syvämonttu, sieltä kuolemantautiin ja lopulta perille Losiin. Viivan alla paljon punaista, mutta futistahan tänne katsomaan tultiinkin.

Edellisen entryn aikaan suunnitelmissa oli yhden tuplan tai kuitin jälkeen painaa kohtisuoraan nousuun, mutta kun tuplan sijaan tulikin kuitti, oli aika palata takaisin piirrustuspöydän ääreen.

Piirrustuspöytään piirtyi kuitenkin aamuneljältä varpusparvi ja simultaanibyytta, joiden seurauksena vielä selkä meni nippuun ja sitä myöden koko mies. Maha kiersi, paska lensi kuin keihäs ja kuumettakin pukkasi. Korttipöytä (jossa ehdin istua jopa yhden session heikolla menestyksellä) vaihtui neljäksi päiväksi Bellagion hotellihuoneeseen ja syvään vitutukseen.

USA on kuitenkin siitä hieno maa, että in-house tohtori oli vain vartin päässä hotellihuoneesta ja tohtori Meyer laittoi rohdot välittömästi kohdilleen. Tropit olivat sitä luokkaa, että edes betsien etenemistä ei pystynyt seuraamaan kun pelkästä pahoinvointilääkkeestä lähti taju niin vahvasti kankaalle, että Bulls-Hawks matsista ei muistu muuta kuin loppusummeri ja noin kolmekymmentä pinnaa kussut overi.

Vegasista piti alunperin lähteä heti jouluaattona, mutta lähtö viivästyi muutaman päivän ja lopulta selvittiin Losiin asti. Vielä täälläkin on ollut pakin kanssa pientä arpomista, mutta nyt alkaa tilanne normalisoitua ja peleihin pääsee peräti paikan päällekin.

Tänään piti mennä Anaheimiin katsomaan Ducks-Blue Jackets, mutta pienen nuottivirheen jälkeen olimmekin väärässä Anaheimissa. Metron piti viedä käytännössä suoraan Honda Centerin takapihalle, mutta kuinka ollakaan löysimme itsemme jostakin 15 mailin päästä aivan eri piirikunnasta.

Siispä takaisin hotellille ja viettämään hiljaisinta uutta vuotta sitten... en nyt muista koska. Täällä ei uusi vuosi näy juuri missään mitenkään, eikä tähän mennessä (kello 22:45) ole vielä kuulunut ensimmäistäkään ilotulitteen paukahdusta.

Pääkin on selvä ja sellaisena pysyykin, koska huomenaamuna pitää painaa skarppina Pasadenaan Rose Bowliin. Collegefutiksen toiseksi isoimmassa bowl-matsissa ystäväkoulu Penn State kurittaa paikallista USC:ta alkaen 13:30, joten stadikalle pitää ehtiä puoliksi päiviksi ja jossain vaiheessa sekin stadikka pitäisi löytää.

Collegefutis on täällä älyttömän iso juttu, ja ESPN on koko joulukuun ollut täynnä pelkkiä bowleja. Ei mitään käsitystä mikä tolkku on pelata joka päivä kolme bowlia, mutta kai ne jotakin kiinnostavat kun areenoilla on väkeäkin yleensä ihan mukavasti, vaikka harvemmin bowleja pelataan kummankaan joukkueen kotikentällä.

Rose Bowlin lisäksi agendassa on pari Lakersia, Kings ja vissiin yksi Clippersin peli. Clippersin pelit ovat vaan aina niin kauheita, että mielummin katson Ike Vuorta dominoimassa Korisliigaa kuin Losin kakkosjengin räpellystä.

Retken main event on Rose Bowlin ohella lauantainen playoff-matsi Chargers - Colts, johon Laturit veivät Denver Broncosilta jo selvältä näyttäneen pleijeripaikan. Molemmat jengit ovat tällä hetkellä NFL:n kuumimpia joukkueita ja matsista tulee todellista hyökkäyksen näytöstä, joten suosittelen varauksetta kaikille vähääkään jenkkifudiksesta kiinnostuneille matsin löytämistä jostain. Viasat näyttää ainakin, ehkä jopa MTV3 jos ovat saaneet oikeudet jo näihin matseihin.

Chargers on pelannut todella paskan kauden odotuksiin nähden, mutta vaikka San Diego on vain 8-8 koko kaudella, on Latureilla hyvä sauma mennä loppuun asti vaikka puolustuksen pitää vieläkin parantaa. Kausi lähti kääntymään puolustuksen koordinaattori Ted Cottrellin saatua kenkää. Ron Riveran tultua puikkoihin pakki on parantanut huomattavasti, mutta lauantaina saavat kyllä tosissaan olla töissä, kun todennäköinen runkosarjan MVP Peyton Manning laittaa tivolin pyörimään.

Olen kuitenkin 1-0 näkemissäni Chargers-Colts matseissa, ja Manning on heittänyt näissä otteluissa keskimäärin kuusi syötönkatkoa per ottelu, joten näiden historiatietojen valossa Philip Rivers joukkoineen ratsastaa auringonlaskuun suvereenin voiton saattelemana. Pari päivää sen jälkeen sitten kotiin ja katsomaan painetaanko seuraavana Roethlisbergeria pakkaan vai juoksee Darren Sproles Albert Haynesworthin jalkojen välistä taloon.

Kommentit