Kirjoittaja TheJudas » 18.04.2012 20:25
Cassu sekoilua ja hyviä urheiluvedonlyöntejä
Mun viikonloppu alkoi käytännössä lauantaina kun kone kaikkien oddsien vastaisesti laskeutu lentonsa Kittilästä Helsinkiin. Olin soittanu Jonille että tulee poimimaan mut kentältä ja alustavasti sovittu että käydään pyörähtämässä casinolla. Autossa sain kuulla että cassulle on sovittu 20-20 pelit, mikä on tietysti aina kiva juttu. Rolliahan ei ole mutta siivuja voi onneks aina myydä ja kun koko pöytä on käytännössä frendejä niin pelikin on hauskempaa. Vedettiin nopee pitstop mun kämpillä jossa tiputin laudan ja muut laskukamat kämpille ja ajettiin keskustaan.
Oltiin saatu vaan 6kätinen pöytä aikaseks ja siinä sitten jonkun aikaa pelailtiin. Pelasin pitkästä aikaa ihan kohtuullista liveomppua, voitin Larilta joka oli aika liekeissä kipaten 9/10 kättä ja boikkasemalla jonkun muun sitten kerran kymmenestä. Ja hävisin jonille joka pelas 9/10 kättä ja boikkas yleensä aina mut. Koko pöytä tilaili rauhassa drinkkejä, paitsi Lari, se katto kuola valuen kun sain idean: "mitä jos nyt yhet kamikazet otettais pöydälle?". Jonia ei kauaa tarvinnu ylipuhua, Juha ja Jyri oli kanssa lievän viihteen kannalla joten siitähän se sitten lähti.
Illan jatkuessa meteli nousi, käsiskaala alkoi hieman löyhetä ja joni jatkoi mun naabeleiden kräkkäystä. Hirveetä biittiä siis. Jouduin kostamaan tän ainakin jyrille (muistikuvat on hieman heikkoja), mutta tein lähes nerokkaan pelin QJ83 tuplasuitilla kun jouduin ottamaan 4bet-call kaiket SB:stä (tää et omaha on positio-pelihän on aivan väärä luulo). Pöytään tuli Q3565 jonka jälkeen potti valui mulle. Jyrin käsi jäi epäselväksi. Kun kello löi puolneljä olin saanu kurottua alkuillan monttua jotenkin siedettävään vajaaseen puoleentoista binkkuun.
Nojoo, seuraavana aamuna herättiin lievästä darrasta mun kämpiltä. Frendi soitti että lähetään kattoo HJK- Ifk Marienhamina, joka kuulosti hyvältä meiän kaikkien mielestä. Niinpä Juha buukkas kätevästi jotkut helvetin kalliit liput johon kuului ruoka ja viini tarjoilu matsin ajan, eipä sen väliä. Juha vaati flippiä joten annoin sen maksaa. Makso muuten koko lauantai-illankin. Helvetin reiluja frendejä nää turkulaiset.
Oltiin arvottu aikaisemmin klubi-ifk+1 vedon väliltä, josta mulle ja Jonille osu sitten toi klubi ja Juhalle IFK +1. Ennen peliä soitin kaverille joka pelailee tuolla miehissä (ei ilmeisesti vielä mahu kyllä avaukseen ja atm loukkaantunu) että muistaa sanoa sit jätkille et nyt tarvittais parin häkin erolla matsi kotiin. Homma oli kuulemma käytännössä jo pedattu, et turha ottaa ressiä. Vähän ennen matsia vielä kaikilla joihin törmäsin näytti olevan sama mielipide: HJK voittais tänään useemmalla maalilla. Fiilis oli hyvä ja kun viinikin ilmasta ja ruoka kelvollista niin lähin itsevarmuutta vedosta huokuen ulos tsiigaamaan matsia.
Heti alkuminuuteista, ekan erän loppuun homma näytti snadisti pahalta. IFK näytti paikoin hallitsevan peliä, ja HJK ei ollut yhtä kova, kuin mitä olin muiden kommenteista saanut ymmärtää. Ei siinä että mitään fudiksesta ymmärtäisin, mutta tällänen fiilis mulle jäi kun vierestä kattelin. Varmistusta mun pahoille fiiliksille sain Juhan vienosta, hieman turhan itsevarmasta hymystä. Puoliajalla ainoa kommentti mitä taisin kuulla oli: "Nuoriso on tänään nipussa". Samalla kun itsevarmuus alko vaihtua yhä enemmän epävarmuuteen, päätin käydä huuhtomassa liikoja fiiliksiä alas ilmasella viinillä. Jos tästä nyt sitten tulee jälleen kerran kallis matsi, niin jumalauta, kyl mä ainakin otan kaiken irti ilmaisesta tarjoilusta.
Toisen puoliajan alkuun helvetti pääsi irti IFK:n maalin muodossa. Juhan turhan itsevarma vieno hymy kasvoi siihen samaan, tiltauttavaan, niin valitettavan usein pokeripöydässä nähtyyn voitonhymyyn. Jonin ja mun naamakin oli muuten pöydistä tuttu, ainakin mun osalta turhan usein nähty, montun-virnistys.
Hain lisää viiniä.
Klubin peli ei ollut 60minuutin jälkeen kovin vaakuttavaa ja matsin osapuolet vaikutti tasaväkisiltä. Mun ja Jonin kolmen maalin toivo oli vähintäänkin heikoilla jäillä. Näiden faktojen perusteella päätin tehdä peli-liikkeen ja kysyä Juhalta uudesta vedosta. Minuutin kertointen ehdottelun jälkeen poistuin syrjemmälle uuden 3-1 tulosvedon kanssa. Hetken mietin että olikohan tää nyt fiksua. Kesken syvän pelianalyysin katseeseeni kumminkin osui viinipöytä. Tämän jälkeen mietin hetken lipun EV:tä suhteessa viininjuontiin ja totesin että mut on pakotettu ottamaan vielä ainakin yksi lasi. Mitä mä voin sanoa? Joskus on tehtävä uhrauksia.
EV:n tasottelun myötä päädyin jossain 70minuutin paikkeilla olemaan vessassa, kun kuulin lupaavan kuulosta ulvontaa. HJK:n tasoitus 1-1. Stadionin reunalla heitin Jonin kanssa femmat ja annoin Juhalle mielestäni reilun tarjouksen: Juha voisi ostaa ittensä ulos meiän tulosvedosta jos maksaisi 5x mun panoksen. Juha ei suostunut, mutta huomasin voitonhymyn karanneen piirun verran pois kasvoilta. Päätin juhlia kadonnutta hymyä hakemalla täytettä noutopöydän antimista, mutta tämän aikeen keskeytti HJK:n toinen maali. Stadionin möykkää, Jonin voiton huudahduksia sekä Juhan tulevan häviön ulvontaa. Musiikkia korville.
Toisen maalin jälkeen tarjosin jälleen mielestäni reilua 13x panokseni verran ulos-osto diiliä Juhalle tulosvedosta. Vastaus: "Tää on niin sairasta" ja pään puistelua, jonka päättelin kielteiseksi. Yritin vielä Juhalle sanoa että kai se nyt itekkin tietää mihin tää on menossa, mutta en saanut enään vastausta. Minuutti tämän jälkeen Pohjanpalo iskee kolmannen häkkinsä. Koska kyseessä oli kohtuullinen rahapanos päätin että olisi töykeää juhlia liikaa Juhan edessä. Luonnollisesti siis otan tilanteen tyylillä: tanssin, laulan ja huudan "kyllä". Jonin ilme on jotain hulluuden ja riemun väliltä, epäilen että se aikoo viuhahtaa Pohjanpalon päälle samalla kun käännän katseeni: Juhan ilme on vääristynyt ja tuskainen. Vieno hymy on kadonnut. Päätin käydä hakemassa lasin viiniä koska nyt on aihetta juhlia.
Vajaan 20minuutin, muutaman vaarallisen tilanteen ja mielyttävän nollan maalin jälkeen peli oli taputeltu. Käytiin hakemassa Jonin auto, spedeiltiin vähän matkalla (ihmiset ihmetteli ku äijät juhli enemmän kauden avauksessa kun suurin osa mestaruuden jälkeen), poimittiin Juha kyytiin stadikan edestä ja soitettiin koko matka kotiin, aina yhtä hienovarasesti, "HJK: oon suomen mestari" - biisiä.
Hyvä, hyvä päivä.
ciao
Ps. Kai mun on näillä taidoilla pakko painaa vähän tän iltaseen El Classicoonkin?
pps. Jumalauta mikä teksti! Papukaijamerkit ja sitä rataa niille jotka ton painaa läpi.
"Just play every hand, you can't miss them all."
-Sammy Farha