|
| |
Patrikin haastattelu uusilla sivuilla
18.11.2005 PATRIK ANTONIUS
Hakusanalla ”Patrik Antonius” löytyy Googlesta tuhansia osumia – suomenkielisiä
niistä on vain muutama kymmen. Suomessa ei kysellä, ei pyydetä nimmareita eikä tunneta –
paitsi pokeripiireissä. Kuka siis on Patrik Antonius?
1980–90-luvulla Vantaan Hakunilassa eli poika, joka haaveili tennisurasta.
Hän harjoitteli paljon, kaksi kertaa päivässä. Kasvava ja treenaava nuori
mies kulutti enemmän kuin söi – kahteen lämpimään ruokaan päivässä ei
kuitenkaan ollut varaa: ”Leipää syötiin.” Kun hän oli 15-vuotias, hän
loukkasi selkänsä niin pahoin, että lääkäri ilmoitti, että selkä ei kestä
tenniksen pelaamista. ”Se oli masentavaa, sillä urheilu oli silloin mulle koko elämä.”
Vastoin lääkärin epäilyksiä hän teki paluun tenniskentille ja selkä kuntoutui. 19-vuotiaana hän oli niin hyvässä kunnossa, että Suomessa ranking oli 40 paikkeilla.
”Ennen 15 ikävuotta en tiennyt juuri mitään Helsingistä.” Ravintoloissa hän söi ensimmäisiä kertoja 17-vuotiaana; ja 19-vuotiaana hän oli käynyt vain Tukholmassa ja Tallinnassa. Hakunilan hän kyllä tunsi kuin omat taskunsa.
Tärkeimmät voitot (tähän mennessä)
Nyt tuo Hakunilan kasvatti on 25-vuotias. Patrik Antonius voitti
lokakuussa Euroopan pokerikiertueen Itävallan osakilpailun Badenissa ja
kuittasi voitosta 218 000 euroa. Menestystä on kertynyt myös Barcelonasta,
missä hän sijoittui kolmanneksi, ja Skandinavian mestaruuden Antonius pelasi
omiin nimiinsä Tukholmassa.
Tähän mennessä makeimmalta on kuitenkin maistunut tuo Badenin voitto.
Patrikilla on matkasta tarina kerrottavanaan: ”Kaverini kertoi, että turnaus alkaa seitsemältä.
Varasin tämän mukaan Arubalta lennot Itävaltaan, ja sain vasta päivää ennen
tietää, että turnaus alkaakin jo klo 12. Koska tasot kyseisessä
turnauksessa nousee hitaasti, laskelmoin, että 10 000 stäkistäni olisi 7 000 jäljellä,
kun pääsen pöytään. Paskan taksikuskin ja hitaan
kasinohenkilökunnan vuoksi saapuminen venyi: stäkkini oli
5 000 kun pääsin pöytään – sillä hetkellä keskimääräinen pistemäärä
pelaajilla oli n. 16 000. Kahden nopean potin jälkeen olin noussut averagen yli, ja olin pelissä mukana.” Patrik kertoo pelanneensa tuolloin ensimmäisenä ja
kolmantena päivänään ”parempaa pokeria kuin koskaan aikaisemmin”. Toinen
päivä oli vähän heikompi, vaikkakin hän pystyi nousemaan mekeissä 100 000:sta 300 000:een pisteeseen. Ja
lopputuloksenhan jo tiedämmekin: tilipussi kasvoi 218 000€.
Mutta erityisesti nettipokerista hänet tunnetaan. Mm. viime maanantaina (14.11.05) Patrik
pelasi 200/400 No Limit Hold'em Heads Upia netin kyseisen lajin
menestyneintä pokeripelaajaa, Prahlad Friedmania, vastaan. Peliä seurasi 700
silmäparia. Ennen maanantaita Friedman alias Zweig oli arvostellut Patrikin
pelityyliä ja -menestystä merkittävän epäkorrektilla tavalla, mutta vaikeni
viimeistään, kun oli hävinnyt vastustajalleen $ 280 000. Kun Patrik teki
tuona päivänä yhden päivän voittoennätyksensä, $300 000, taisi arvostusta tulla roimasti lisää. Voittonsa jälkeen Patrik toteaa, että ”kahdenalaiselta kavereilta on kiva voittaa: hänenkaltaisiltaan
idiooteilta ja tietenkin suomalaisilta”. Patrik kuitenkin korjaa, että
suomalaisilta on kiva voittaa lähinnä turnauksissa. Itse hän mieluummin on
herrasmies kuin ärsyttäjä, koska silloin vastustajaltakin löytyy
kunnioitusta. Zweigin pelityylistä Patrik toteaa: ”silloin (ärsyttäjän)
vastustaja pelaa kovempaa, ja henkilökohtaisesti en halua, että vastustajat pelaavat aggressiivisemmin minua vastaan.”
Tällä hetkellä Patrikia pidetään ehdottomasti yhtenä maailman parhaista nettipelaajista, mutta
silti hän itse pitää itseään parempana live-pelaajana; ja hän nauttii
enemmän live- kuin nettipokerista. Täytyy myötää, ettei mies nettihiireltä
näytäkään. ”Netissä pyörii vain numeroita, ei niistä saa samanlaisia
kicksejä kuin live-peleistä. Netissä pelaaminen on minulle enemmänkin duunia.
Live-turnaukset ovat parasta mitä pokerissa on, ne ovat ehdottomasti pokerin suola. On hieno tunne voittaa turnaus: kaikkien pelaajien merkit on sulla. Silloin on
voittajafiilis.”
Patrikin tuloksia (The Hendon Mob)
Most popular players (Patrik #1 18.11.05 - The Hendon Mob)
Pokerifilosofiaa
Patrik ei enää teinipojan lailla haaveile suuresta tennismenestyksestä.
Pelifilosofia näyttää kuitenkin tulevan urheilumaailmasta: hän vertaa
pokerin pelaamista urheiluun. Vastoinkäymiset, epäonnistumiset ja häviöt
kasvattavat – niistä oppii parhaiten. Siksi hän ei allekirjoita Aki
Pyysingin juuri ilmestyneen pokerikirjan sanomaa: ”- - - voittamisen
ensimmäinen edellytys on sopivan (huonon) peliseuran valitseminen” (Pokerin
käsikirja mm. s. 248). Patrik kertoo alkuvaiheissa pelanneensa sekä
huonompiaan että parempiaan vastaan: huonommilta hän on vienyt rahat mutta
paremmilta oppinut parempaa peliä. Pelatessaan parempiaan vastaan oppii
heikkouksistaan, ja opittuaan heikkoutensa, voi pelata parempaa peliä.
Tokihan voittaminen on mukavaa – mutta on aivan toista olla maailman paras kuin korttelin paras.
Patrik kuvaa pokerimaailmaa ja -pelaajia pyramidina: ”Alimmalla tasolla ovat
ne, jotka häviävät. Niiden yläpuolella ovat pelaajat, jotka tekevät
voittoa häviäjiltä mutta häviävät paremmilleen -siis pyramidissa yläpuolella
oleville jne. Kaikkein ylimpänä ovat maailman parhaat, eniten voittavat pelaajat. Pyramidi muodostuu niin, että maailman parhaat tavallaan voittaa kaikilta.”
Voitollista peliä voi siis pelata niin, että pelaa omaa taitotasoaan alapuolella olevien kanssa, mutta se voi olla myös oman pelin kehityksen este. Jos peli jämähtää tietylle tasolle, myös tulokset jäävät samalle tasolle. Pyysingin mainitsemat saalistajat (= saalistavat heikompia pelaajia, esim. s. 248) pelaavat siis huonompiaan vastaan ja voittavat rahaa, mutta Antoniuksen mielestä pokerissa ei ole pelkästään kysymys rahasta vaan myös pelillisestä huonommuudesta ja paremmuudesta. Antonius muistuttaa, että paremmat pelaajat tekevät aina myös parempaa tulosta. Pokerisivut.comin pelaajille hän antaa vain yhden – mutta sitäkin painavamman – ohjeen: ”Älä lainaa rahaa, pelaa vain omilla rahoillasi!”.
Antoniuksen pelifilosofia ei kata myöskään pokerikirjojen lukemista.
Strategia näyttää toimineen: hän on selvinnyt maailman huipulle lukematta kokonaan
yhtään pokerikirjaa. ”Eräskin pokerikirjan kirjoittaja näyttää tietävän pokerista aivan liian vähän kirjoittaakseen kirjan aiheesta” Patrik toteaa. Kyseinen kirjailija kommentoi Patrikin taannoista TV-haastattelua eräällä sivustolla seuraavasti: Patrik kertoi myös vastustavansa pokerikirjoja,
koska ne vievät pelaajan pelistä luovuuden. Ohjelmassa näytettiin myös
Patrikia pelaamassa amatöörin kanssa headsuppia Grand Casinolla. Tulosta ei
kommentoitu, mutta näytti siltä, että lopuksi Patrikin merkit työnnettiin
vastustajalle. Pokerissa voi amatöörikin siis pärjätä hyvän päivän tullen
huippuammattilaiselle! ”Vastassani ei suinkaan ollut
amatööri vaan kaverini Pasi Heinänen – huippuammattilainen hänkin. Kyseinen kirjailija oli myös kaksi vuotta sitten valmis lyömään vetoa, etten ikinä tule menestymään pokerilla. Rohkeaa tekstiä itseään julkisuudessa suomen pokerinpelaajien keulakuvaksi ajavalta kaverilta..”.
Pelaaminen
Pokeria Patrik osasi pelata jo 12-vuotiaana, mutta ”nykypokeria”, joksi hän
texas hold’emia, omahaa jne. kutsuu, hän on pelannut 5 vuotta. Toisin kuin
moni pelaaja nykyään, Patrik aloitti kasinolta ja siirtyi vasta sen jälkeen
nettiin pelaamaan. Kun netissä alkoi peli kulkea, se muuttui vähitellen
työksi. ”Kolme vuotta sitten, kun kasassa oli 20 000 euroa, tajusin, että tätä kannattaa
jatkaa” Patrik toteaa.
Nykyään Antonius pelaa netissä melkein joka päivä. ”2-3 tuntia kerrallaan olisi optimaalinen aika, mutta joskus pelisessiot venyvät jopa kymmeneen tuntiin.Väsyneenä
menee hermo, tekee vääriä ratkaisuja ja yleensä häviää paljon rahaa. Olisi vaikeampaa voittaa jos kaikki pelaisivat virkeinä ja lyhyempiä sessioita.” Patrikin mukaan voitollisimmat pelit käydään silloin, kun Euroopassa kello on 01-06 eli kun eurooppalaiset pelaavat väsyneinä ja
joskus jopa alkoholin vaikutuksen alaisina.
Voitollisen pokerin pelaamisen salaisuuksia paljastuu lisää. Samalla kun
Patrik kokkaa itselleen päivällistä eli kanaa, ananasta ja nuudeleita, hän
painottaa urheilun ja terveellisten elämäntapojen tärkeyttä pokerin
pelaamisen vastapainona. Jos on saanut urheilla, nukkua ja syödä hyvin,
keskittyminen ja sen mukana myös pelaaminen sujuvat hyvin. Selkäkivut
vaivasivat alkuvuodesta sen verran, että paras terä puuttui pelistä särkyjen
takia. Viime elokuun jälkeen, kun Patrik sai selkänsä ja fysiikkansa taas kuntoon, tulokset pokerissakin ovat olleet huimaavia.
Kysymykseen ”Miksi pelaamista ei voi lopettaa, kun on paljon voitolla?”
Patrik vastaa, että kyse on duunista. Työtä tehdään tietyn aikaa – oli
lopputulos mikä tahansa. Kerrottakoon, että voitettuaan Zweigiltä $ 280 000, Patrik oli voitolla jossain vaiheessa $ 440 000. Ammattilaispeleissä ei siis yleensä tarvitse miettiä hit and run -keskusteluita, joita chatissä usein käydään. Patrik kuitenkin arvostelee pienemmistä
peleistä joskus vierailulle tulevia pelaajia, jotka saattavat pelata 500/1
000 Limit Hold’emissa yhden potin ja kadota: ”Ne tulee paikkaamaan
häviöitä pienemmistä pöydistä. Ne pelaa yhden potin mua vastaan ja jos ne
voittaa esimerkiksi 5 000, ne katoaa. Mielestäni isoissa pöydissä
pitäisi olla sääntö, että pitäisi pelata minimissään vaikka 20 jakoa.”
Isoissa pöydissä näkee usein kissa-hiiri -leikkiä: kun kissa tulee, hiiri
katoaa. Patrik ei tunnustaudu hiireksi, toisin sanoen hän pelaa kaikkia
vastaan, jotka pöytään istuvat. Tähän on myös syy: ”Olen voitolla lähes kaikilta
niiltä pelaajilta, jotka pelaavat isoissa pöydissä.” Tämä on myös syy
siihen, miksi pelejä on joskus vaikea saada. ”Joskus on mennyt parikin
päivää, ettei kukaan halua pelata.” Ilmeisesti hiiret ovat lukeneet
Pyysing-filosofiaa: tosi hyviä vastaan ei kannata pelata. Tämän logiikan
mukaan Patrikin kanssa ei lähes kukaan haluaisi enää leikkiä.
Mieluiten Patrik pelaa kädellä QQ, vaikka ”AA on kyllä aika kiva sekin”. 8T, 79 ja 9J
suited tulee myös mainittua. ”En kuitenkaan ole taikauskoinen minkään korttien suhteen, ja pelaan millä tahansa korteilla, kun ajoitus on oikea”
Pokeri-ihmisiä
Patrik pelaa ruotsalaisessa MartinsPoker -tiimissä, johon kuuluu tällä
hetkellä 6-7 pelaajaa. Osalle tiimiin kuuluminen tarkoittaa sitä, että
MartinsPoker maksaa turnaukset, matkat ja hotellit, mutta voittorahoista
tietty prosentti kuuluu MartinsPokerille. Pelaajille, joilla ei vielä
itsellään ole riittävän suurta pääomaa kiertää maailmalla isoja turnauksia, diili
auttaa heitä pelaamaan ilman riskejä. Menestyvänä
pelaajana Patrik on
solminut toisenlaisen sopimuksen: MartinsPoker kustantaa hotellit ja lennot
kaikkialle, mutta hän maksaa turnausmaksunsa itse ja pitää myös voitot
kokonaan itsellään. Tiimille Antonius on niin arvokas pelaaja, että
voitoista hänelle maksetaan jopa bonuksia. MartinsPoker myös järjestää nettiturnauksia ja lähettää satelliittiturnausten
(jotka voivat olla ilmaisturnauksiakin) voittajia live-turnauksiin pelaamaan, eli ottavat voittajan
tiimiinsä yksittäisen turnauksen ajaksi.
Kuten arvata saattaa, Patrikin kaveritkin pelaavat pokeria. Aiemmin
mestarilla oli tapana opettaa kavereita pelaamaan, joskaan hän ei halunnut
suositella pelaamista kenellekään ”jos joku pyysi opettamaan, opetin”.
Nykyään aika ei riitä ystävien opastamiseen, mutta Patrik toteaa, että
”kavereilla, joille opetin aikoinaan pokeria, on velvollisuus jakaa tietoa
eteenpäin.” Kaikki Antoniuksen kouluttamat kaverit pelaavat voitollista
peliä ja osa heistä elättää itsensä pokerilla. Patrik on sitä mieltä, että voitollinen pelaaja pystyy rakentamaan itselleen pääoman 100–200 euron lähtötilanteesta.
Kuka sitten on paras suomalainen pelaaja – tai oikeastaan toiseksi paras?
Patrik kehuu kaikkia tuttuja suomalaisia nimiä: Jani Sointulaa, Juha Helppiä
ja
Ilari Sahamiestä. Järjestykseen hän ei miehiä laita, mutta mainitsee
muutamia heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Sointulan vahvuus on
löytää itseään heikommat pelaajat, joilta on helpompi voittaa rahaa.
Juha Helppiä Patrik pitää ehdottomasti parhaana turnauksissa. Ilari Sahamiestä
Antionius kehuu pitkään. Kehuja Sahamiehen peli saa hyvien päivien osalta,
jolloin hän on ”todella hyvä ja lahjakas pelaaja”. Huonoista päivistä Patrik
toteaa: ”silloin kun ei kulje, saattaa mennä hermo ja tulee tehtyä tyhmyyksiä”.
Suomalaiset pelaajat tuntevat siis hyvin toisensa ja toistensa pelityylin,
mutta eivät mielellään pelaa vastakkain – varsinkaan Heads Upia. Joskus
vahinkoja on kuitenkin käynyt, kun kolmas pelaaja poistuu pelipöydästä ”eikä
peliä voi enää lopettaa”. Kaiken kaikkiaan: raha on aina hankala aihe
kavereiden kesken – oli sitä paljon tai vähän.
Todellisista tappioputkista tai -kuukausista Patrikilla ei ole paljon
kokemusta: kysyessäni tappioputkesta hän nimittäin kertoo sellaisesta kahden
kuukauden jaksosta vuosien takaa, jolloin hän pysyi omillaan. Mutta hän koki
sen tappiollisena. ”Viimeiset 2–2,5 vuotta on ollut tosi hyviä – ei ole
ollut tappiokuukausia”. Hän myöntää kuitenkin, että huonompina pelikausina
pää joutuu tosi koville.
Tulevaisuus
Lapsuuden ulkomaakohteet, tallinnat ja tukholmat, ovat vaihtuneet tiheisiin
turnausmatkoihin ympäri maailmaa. Matkoja on ollut niin paljon, että Patrik
on iloinen päästessään muuttamaan Las Vegasiin – paikkaan, jota Patrikin mukaan joko vihataan
tai rakastetaan. Patrik ihastui Vegasiin jo ensivisiitillä
voitettuaan sinne WSOP:n pääturnauslipun, eli lipun
maailmanmestaruusturnaukseen täysylläpitoineen pokeriuransa alkuvaiheissa.
Vegasissa hän toivoo hetkeksi tasapainoista elämää, jolloin voisi keskittyä
itseensä eli lepäämiseen ja urheiluun. Kysyessäni Patrikilta mitä sellaista
hän haluaisi, mitä rahalla ei saa hän vastaa empimättä ”Naisen, joka
pysähdyttäisi elämäni. Ja haluaisin myös treenata kaksi kertaa päivässä niin
että selkä kestäisi.”
Tulevaisuuteen kuuluu mahdollisesti myös ensimmäinen suomalainen
pokeriohjelma, jonka suunnittelussa Antonius vaikuttaa
MartinsPokerin väreissä. Ohjelman toteuttamisesta hän toteaa:
”Vihdoinkin!” Ohjelmaa suunnitellaan Solar Filmsin kanssa, mutta sen
toteuttamisen aikataulu ei ole vielä varmistunut. Patrik on innoissaan
ohjelman mahdollisesta toteuttamisesta, ja hänellä on jo selkeä visio
ohjelman kulusta. ”Pääsen valitsemaan parhaita pelaajia ohjelmaan. Tosin
alle puolet on vasta tiedossa”. Antonius vihjaisee, että ohjelmassa tullaan
näkemään myös kansainvälistä väriä. Ja toki hän itsekin pelaa. Pokeriohjelman kehittymisestä tullaan tiedottamaan Pokerisivut.comissa.
Tänä vuonna Antonius joutuu vielä matkustelemaan sen verran, että käy
Tukholmassa MartinsPoker -palaverissa ja pelaa turnauksen Monte Carlossa
20.-23.11. Monte Carlon turnauksen sisäänosto on $ 25 000, ja turnauksen
voittosumma saa Patrikin nauramaan: ”miltsi”. Tosin hän pelaa kyseisen turnauksen täysin MartinsPokerille verotuksellisista syistä: ”Tämän vuoden puolella pelaan kaikki EU:n ulkopuolella järjestettävät turnaukset MartisPokerille. En siis saa mitään korvauksia peleistä”.
Lopuksi Patrik Antonius listaa kolme asiaa, jotka pokeri antaa ja kolme
asiaa, jotka se pelaajaltaan ottaa. ”Ainakin se antaa onnistumisen
fiiliksiä.” Sitten tulee pitkä tauko, hän miettii. ”Pokeri antaa
tietenkin rahaa ja menestystä.” Ja mitä se ottaa? ”Aikaa” hän vastaa
miettimättä, ja taas tulee pitkä tauko. Patrikin kaveri pelaa haastattelun
aikana pokeria ja kuulee kysymyksen; hän manailee taustalla ja ehdottaa:
”Hermoja!” Patrik hyväksyy vastauksen. ”Kolmantena voisi olla
’ihmissuhteita’”.
Nykyisistä vuosituloista Patrik paljastaa vain sen verran, ettei enää
tarvitse syödä päivän toiseksi ateriaksi pelkkää leipää, mutta tarkoista
summista vaatimattoman oloinen mies ei mielellään puhu. Patrik Antoniuksen menestyksen voisi
muotoilla vaikka näin: ainakaan herran nimikirjaimet eivät ole olleet enne.
Patrikin peliä voi seurata seuraavilla nimimerkeillä seuraavissa pokerihuoneissa:
|
|
|
Sanna Wikström
|
| |
|
 |
| |
|
|