Arton ja Sampon mixed games -artikkelit: Seven Card Stud

7 Card Stud oli ennen Texas Holdemin tuloa Yhdysvalloissa suosituin pokerin pelimuoto. Tänä päivänä 7 Card Stud jakaa mixed-pelaajien keskuudessa vahvasti mielipiteitä ja on lähinnä vanhan koulukunnan suosiossa. Vegasissa Stud-rinkien keski-ikä onkin usein jossakin 50-60 ikävuoden välillä, chippejä ei shufflailla ja jaot alkavat yleensä jonkun pelaajista huutaessa etelävaltioiden murteella “Aaante up”! Suomalaiset pääsevät pelaamaan 7 Card Studia kotipelien ja netin lisäksi Helsingin kasinon turnausviikkojen 7 Card Stud- ja H.O.R.S.E.-turnauksissa. Euroopassa pokerimatkustajille 7 Card Studia on säännöllisesti tarjolla ainakin Wienin tupakansavuisilla kasinoilla.

Erona aiemmin läpikäytyyn Stud-peliin Razziin nyt haetaan parasta pokerikättä, bring-in lankeaa pienimmälle pintakortille ja korkein pinta puhuu neljännestä kadusta eteenpäin ensimmäisenä. Bring-inin puolustaminen ei Stud-Hi:ssa ole ihan niin toivotonta kuin Razzissa, ja varsinkin myöhäisiä suhteellisia positioita vastaan ottaa bring-in kolmannella kadulla toisinaan jopa aggressorin roolin.

Aloituskäsivalikoimat ovat Stud-peleissä paljon dynaamisemmat kuin esimerkiksi NL Texasissa tai PL Omahassa. Sen lisäksi minkätyylisiä pelaajia pöydässä istuu, pelattavien käsien kirjoon eri positioissa vaikuttavat Studeissa myös muiden pelaajien pintakortit. 7 Card Studissa samasta positiosta pelattaessa ääritapauksissa tietyillä pintakorteilla 66 | J voisi olla kippi ja toisilla pintakorteilla taas 63o | J täydennys. Toisaalta merkkipinojen syvyydet vaikuttavat aloituskäsiin Studeissa huomattavasti vähemmän kuin NL Texasin tai PL Omahan kaltaisissa ns. big bet -peleissä.

Hyvä pohja 7 Card Studin opiskelulle saadaan tarkastelemalla, minkälaisista käsikategorioista aloituskädet muodostuvat ja kuinka palaneet kortit vaikuttavat käsien pelattavuuteen. Kaikenkaikkiaan aloituskäsien kombinaatioita tietyllä pintakortilla on 1275 kappaletta.

Aloituskädet 7 Card Studissa

“Split-parit” (11 %)

Split-parilla tarkoitetaan kättä, jossa toinen taskukorteista parittaa pintakortin, esimerkiksi T5 | Td. Kun ei oteta huomioon muiden pelaajien pintakortteja, näistä muodostuu 144 kombinaatiota, joka on 11 prosenttia kaikista mahdollisista käsistä, joissa on Td pinnassa. Split-parien equityyn vaikuttavat oleellisesti apukortin suuruus sekä se, kuinka elossa käden kortit ovat. Mitä isommalla parilla aloitetaan, sitä vähemmän näillä on luonnollisesti vaikutusta kolmannen kadun päätöksiin, mutta jos käsi pelataan näyttöön asti, parit etenee vähintään kahdeksi pariksi keskimäärin peräti yli 60% ajasta.

Esimerkki:

Kuolleet kortit: Js, 9h, 7s, 6d

Pelaaja A: Tx | Td – Täydennys

Pelaaja B: xx | 8h – Fold

Pelaaja C: Qx | Qs – 2bet

Pelaaja D: xx | 2c (Bring-in) – Fold

Action on kipattu pelaajalle A, joka täydentää kymppiparilla ja pelaaja C tulee rouvaparilla kylkeen. Jos pelaajan A apukortti on ässä, on equity satunnaista rouvaparia vastaan ~44%. Jos apukortti on ässän sijaan viitonen, tippuu equity ~37 prosenttiin! Apukortin suuruudella on iso merkitys tilanteissa, joissa ylipari paranee kahdeksi pariksi. Rouvaa pienemmillä apukorteilla olisi pelaaja A tällöin todella paljon perässä. Tilanteissa, joissa potissa on monta pelaajaa, kasvaa isommillakin pareilla outtien eloisuuden merkitys voittokäsien ollessa showdownissa keskimäärin vahvempia.
Taskuparit (6%)

Taskuparit, esimerkkinä 77 | Td, muodostavat aloituskätenä tietyllä pintakortilla 72 kombinaatiota. Näillä on kolmosiin osuessaan hyvät implarit, koska käden vahvuus on hyvin piilotettu – toisin kuin split-pareilla kolmosiin osuessaan. Pienempien parien pelattavuuteen vaikuttaa outtien eloisuuden lisäksi se, mikä on pelaajan pintakortti. 33 | K on huomattavasti pelattavampi aloituskäsi kuin 33 | 5. Isoilla pintakorteilla voi pieniä taskupareja pelata aggressiivisemmin, jolloin ne toimivat usein käytännössä semibluffin tavoin. Kun kädellä voi ottaa aggressorin roolin, auttaa se myös realisoimaan equityä.

Esimerkki:

Kuolleet kortit: Qs, 6s, Kh, 7s, 6d

Pelaaja A: xx | As – Täydennys

Pelaaja B: 55 | Jh – 2bet

Pelaaja C: xx | 2c (Bring-in) – Fold

Nyt pelaaja A täydentää pataässä pinnassaan. Yksi aloittelijan virhe Studissa on pelata liian passiivisesti positioita vastaan, joiden on kannattavaa täydentää laajalla rangella. Koska pelaajan A heikoimmat kädet päätyvät usein vain sökökippaamaan huonoimmat kätensä viidennellä kadulla, kannattaa pelaajan B veloittaa leveää rangea jo kolmannella ja neljännellä kadulla, joilla A:n on vaikeaa kipata huonojakaan käsiä pienestä betsistä johtuen. Vaikka pelaaja A avaisi tässä 100% käsistään, olisi 55 | J kädellä kuitenkin vain ~58% prosentin equity. Mutta kun pienet taskuparit pelataan laajaa avausta vastaan samalla tavoin aggressiivisesti kuin vahvemmat kädet, on A:n hankala jatkaa viidennellä kadulla monilla ylikorteilla B:n pariin, joilla olisi kyseistä kättä vastaan oikeat kertoimet.
Värinvedot (5%)

Värinvedot eli aloituskädet, jonka kaikki kolme korttia ovat samaa maata, edustavat 66 kombinaatiota. Jos 8-kätisessä pöydässä kaikki värikortit ovat elossa, tulee väri perille noin 23% ajasta. Yhden värikortin ollessa palanut väri tulee noin 19% ajasta maaliin, ja kahdella palaneella värikortilla alle 16% ajasta. Elävät värikortit eivät vaikuta pelkästään siihen, kuinka usein tehdään väri. Kun veto paranee aikaisilla kaduilla, päästään näkemään enemmän kortteja, jolloin aukeaa myös mahdollisuuksia tehdä muita vahvoja käsiä tai osua kortteihin, jotka pakottavat vastustajia kippaamaan. Värinvetojen pelattavuuteen vaikuttaa outtien eloisuuden lisäksi monta muutakin tekijää. Osassa näissä on myös suoranvetoja, osassa ylikortteja vastustajien pareihin ja osassa pintakortti, joka mahdollistaa pottien varastamisen jo aikaisilla kaduilla. Mitä paremmat mahdollisuudet värinvedolla on voittaa potti ilman väriin osumista, sitä palaneemmilla outeilla sen voi luonnollisesti pelata. Mutta kun käden vahvuus perustuu lähinnä värin tekemiseen, on värikorttien eloisuus todella tärkeää.

Esimerkki:

Kuolleet kortit: 4h, Jd

Pelaaja A: xx | Ts – Täydennys

Pelaaja B: dd | 7d – ???

Pelaaja C: xx | 6h

Pelaaja C: xx | Kc

Pelaaja D: xx | Qs

Pelaaja E: xx | 4d (Bring-in)

Pelaaja A täydentää ja nyt pelaajalla B on värinvedollaan päätös. Kaksi ruutua, jätkä ja nelonen, on jo palanut. A joutuu perässä olevien ylikorttien johdosta täydentämään tiukalla rangella ja B joutuu tässä kippaamaan paljon reaalikäsiä. Koska B:n jatkorange on todella kapea, tulisi se pelata aggressiivisesti. Tämä koskee myös pelattavia vetokäsiä, jotta ne pysyisivät paremmin piilossa. Bluffaamisesta tulee tässä tilanteessa kuitenkin herkästi kallista, joten pelattavilla vetokäsillä tulisi olla hyvät parantamismahdollisuudet. B on tällöin pakotettu kippaamaan heikoimmat värinvetonsa, joissa ei ole ruutujen lisäksi mitään muita apuja.
Suoranvedot (4%)

Kolme korttia suoraan, joissa ei ole värinvetoa – kuten esimerkiksi 8h9s | Td – muodostavat 45 kombinaatiota. Isommat suoranvedot ovat usein pelattavia jo sen takia, että niissä on isoja kortteja, kun taas pienten suoranvetojen ongelmana on se, että niillä on huonot mahdollisuudet voittaa käsiä osumatta suoraan, jolloin potissa on hyvä olla useampi pelaaja ja neljännen kadun näkeminen halpaa.

Esimerkki:

Kuolleet kortit: 4h, Qh

Pelaaja A: 7c9c | 8h

Pelaaja B: xx | Ks

Pelaaja C: xx | 9s

Pelaaja D: xx | 3d (Bring-in)

Mixed-ringit pyörivät normaalisti 6- tai maksimissaan 7- kätisenä. Tällöin Studejakin tulee usein pelattua vähäisemmällä määrällä pelaajia kuin kahdeksalla, jolla Studia normaalisti pelataan. Tässä 6-kätisessä esimerkissä suora-outit ovat hyvin elossa ja vaikka perässä on kaksi ylikorttia, on pelaaja A:lla tilanteessa helppo täydennys. Kun suoranvedossa on kaksi korttia suitissa, nostaa se käden equityä 1-2 prosenttiyksikköä, mikä tekee joissain marginaalitilanteissa eron täydennyksen ja kipin välillä. Vaikka C:llä oleva 9s haittaa käden 7c9c|8h equityä, toimii se osittain myös A:n eduksi – kuten seuraavasta esimerkistä opimme.
Blokkerit

Pottien varastaminen jo kolmannella kadulla on antejen johdosta Studeissa niin tuottoisaa, että näiden tilanteiden löytämiseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Razzin tavoin Stud-Hi:ssa action kipataan toisinaan pelaajalle, joka voi vahvan pintakortin johdosta avata 100% käsistään. Tilanteissa, joissa takana olevien pelaajien pinnat ovat uhkaavat omaa täydennysrangea voi laajentaa myös käyttämällä blokkereita hyödykseen. Nämä kädet näyttävät tyhjiössä roskalta, mutta koska ne blokkaa perässä olevien vastustajien jatkorangea, voi niistä tulla tuottoisia avauksia.

Esimerkki:

Pelaaja A: Q7 | Td – Täydennys

Pelaaja B: xx | Qh

Pelaaja C: xx | 7s

Pelaaja D: xx | 4s (Bring-in)

Blokkerien ei välttämättä tarvitse olla omassa kädessä, vaan myös edellä kipatut pintakortit voivat ajaa saman asian. Hyvät pelaajat kuitenkin tiedostavat tämän ja saattavat pelata aggressiivisemmin positioita vastaan, jotka ovat kuolleiden korttien johdosta suotuisassa varasteluasemassa.
“Rolled up” (0.24%)

Viimeisenä Stud-pelaajan märkä uni eli “Rolled up”, lähtökolmoset. Kyseinen käsi jaetaan vain 0.24% ajasta ja on normaalitilanteissa niin pieni osa käsivalikoimaa, että se ei juuri muuta kokonaisstrategiaa. Kesäkuussa Rio-kasinon Mixed-käteispelissä oikealla puolellani pelasi dallasilainen PLO-pelaaja ensimmäisiä kertoja Studia. Hän limppasi aikaisesta 8h pinnassaan ja minun kipattua vierestä käteni kysyi minulta neuvoa; “Am I even supposed to play this hand?” ja vilautti käden 88 | 8.

Teksti: Arto Loikkanen

Kaikki Arton ja Sampon artikkelit + keskusteluketju