George Mathias: Satunnaistamisen taito

Pokerin monet satunnaiselementit ovat iso syy siihen, miksi peli on strategiamielessä niin monimutkainen. Emme koskaan tiedä 100 prosentin varmuudella vastustajamme kortteja, tai mitä kortteja flopille, turnille ja riverille jaetaan. Miksi ihmeessä kukaan siis haluaisi lisätä satunnaisuutta peliinsä?

Usko tai älä, maailman parhaat pokerinpelaajat tekevät osan pelipäätöksistään satunnaisuuteen perustuen – lähes kuin noppaa heittämällä.

Ennen kuin syöksymme siihen, miksi ja miten he sen tekevät, selitän frekvenssipohjaisen päätöksenteon perusteet.

Optimaaliset frekvenssit vaativat (yleensä) miksaamista

Kun rakennamme ‘optimaalista’ pokeristrategiaa, pyrimme tekemään kunkin peliliikkeen tietyllä frekvenssillä (esimerkiksi: sinun on maksettava 33 prosentilla rangesi käsistä, kun saat 2:1 pottikertoimet).

Tietyissä skenaarioissa taas on optimaalista valita eri liikkeitä tasan samalla kädellä, mutta eri frekvensseillä.

Miksi haluaisimme toimia näin?

Kuvittele, että pelaat kahta vastustajaa vastaan kolmekätisessä käteispelissä: Pelaaja A:ta ja Pelaaja B:tä.

Pelaaja A tekee aina saman ratkaisun kaikilla tietyn käden kombinaatioilla.
Pelaaja B taas käyttää miksaavaa strategiaa, jossa hän miksaa strategiaansa eri liikkeitä samoilla käsillä tietyillä frekvensseillä.

Pelaajat, jotka käyttävät toimivaa miksaavaa strategiaa ovat vaikeita peitota, koska emme voi tehdä yhtä paljon luotettavia oletuksia heidän rangeistaan.

Sanotaan, että avaat napilta ja Pelaaja A on BB:ssä kädessään AsQd. AQo on tarpeeksi vahva käsi 3-bettaamiseen valuena napin avausta vastaan, joten Pelaaja A 3-bettaa sen aina.

Pelaaja B lähestyy tilannetta eri tavalla. Hän yrittää toki tiristää valueta AQ:llaan suurimman osan ajasta – sanotaan vaikka 85% – mutta hän myös maksaa avauksen jollakin frekvenssillä (eli tässä tapauksessa loput 15% ajasta).

Voimme siis poistaa AQo:n täysin Pelaaja A:n rangesta, kun hän maksaa avauksemme. Tämän tiedon pohjalta voimme antaa hänelle paljon painetta, kun floppi tulee vaikkapa AQ2 tai KJT. Pelaaja B:n miksaava strategia taas suojelee tätä kyseisillä boardeilla.

Nyt kun frekvensseihin perustuvan päätöksenteon idea on hallussa, siirrytään randomisaation pariin.

Ihmisinä meillä kaikilla on tiettyjä, usein alitajuisia ennakkokäsityksiä (bias, suom.huom.), jotka tekevät frekvensseihin pohjautuvan päätöksenteon käyttämisen mahdottomaksi. Voit esimerkiksi sanoa itsellesi, että ajattelet nyt satunnaisesti numeroa yhden ja viiden väliltä, mutta lopputulos ei koskaan ole täysin satunnainen. Se tulee sen sijaan perustumaan moniin psykologisiin tekijöihin.

Jos haluat 3-betata AQo:llamme 85% ajasta isolta blindilta, tarvitset työkalun, joka varmistaa frekvenssisi tarkkuuden. Tässä kohtaa RNG:t (random number generator / satunnaisgeneraattori) ja muut satunnaistamistekniikat astuvat kuvaan.

Satunnaisgeneraattorin käyttäminen

Helppo tapa tehdä tarkkoja frekvenssipohjaisia päätöksiä on käyttää satunnaisgeneraattoria. Jos kirjoitat ”rng” Google-hakuun, pääset itse asiassa käyttämään Googlen omaa, upotettua ja nopeaa työkalua:

Aseta vaihtoehdot yhdestä sataan, ja anna lopputuloksen päättää, minkä peliliikkeen teet etukäteen päättämiesi frekvenssien perusteella.

Sanotaan esimerkiksi, että haluat 3-betata AJo-kombinaatioillasi 33% ajasta ja maksaa 67% ajasta jossain tietyssä spotissa. Voit toteuttaa tätä miksaavaa strategiaa tarkasti, jos 3-bettaat aina numeron osuessa välille 1-33 ja maksaessasi numeroilla 34-100.

Myös pokerisoftaan upotettu RNG on saatavilla Starshelper-nettisoftan avulla. UpswingPokerin valmentaja ja GTO-ekspertti Fried Meulders käyttää upotettua RNG:tä balansoidun, miksatun strategiansa työkaluna:

Entä, jos minulla ei ole satunnaisgeneraattoria käytössäni?

Jos et pääse käyttämään RNG:tä – esimerkiksi live-pöydässä – voit käyttää klassista rannekelloon pohjautuvaa satunnaistamiskeinoa.

Sanotaan, että haluat maksaa 50% ajasta ja kipata 50% ajasta. Voit maksaa, kun kellon minuuttilukema on parillinen numero, ja kipata parittomalla minuutilla. Pienempiä frekvenssejä (esimerkiksi 33% – 67%) varten voit jakaa kellon kolmeen osaan, niin että :00-:19 tarkoittaa toista peliliikettä ja :20-:59 toista.

Milloin minun kannattaa käyttää miksaavaa strategiaa?

Miksaavan strategian käyttämisen etu on siinä, että se auttaa pitämään ranget balanssissa ja vaikeasti eksploitattavissa, mutta tämä ei ole aina pakollista. Joskus on parempi poiketa frekvenssipohjaisesta päätöksenteosta.

Esimerkiksi AA:lla flattaaminen myöhäisestä positiosta joskus on teoriamielessä optimaalista (sanotaan 3% ajasta). Mutta jos olet 9-kätisessä live-pöydässä jossa harrastetaan paljon limppaamista ja maksamista, on tuottoisampaa 3-betata valuena 100% ajasta. Pelaaja, joka missaa valuensa taskunauloilla koska kello sattui olemaan jotain 2:00 ja 2:02 väliltä on yksinkertaisesti typerys.

Hyviä pelaajia vastaan käsikombinaatioidesi jakaminen frekvensseihin perustuen on kuitenkin ehdottoman kannattavaa.

Muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa RNG kannattaa kaivaa esiin:

  • Marginaaliset avaustilanteet

Kun sinulla on tiukka päätös, joka koskee tietyn käden avaamista tai foldaamista ennen floppia, RNG on hyvä tapa varmistaa, ettet tee kumpaakaan liian usein.

Yhdessä Meuldersin Upswing Labista löytyvistä videoista oli tästä hyvä esimerkki: Meulders avaa PokerStarsin NL500 Zoom-pöydissä 76s:n UTG:sta 50% ajasta, eli tämä open-reissaa käden kun RNG antaa lukeman väliltä 51-100. (Jos olet Upswing Labin jäsen ja haluat katsoa tilanteen Friedin selittämänä, se löytyy kohdasta 41:25 16.6. julkaistusta videosta täältä.)

  • 3-bet-tilanteet

Pre-flop-tilanteita, jossa sekä 3-bettaaminen että maksaminen on tuottoisaa tietyllä kädellä tulee vastaan koko ajan. Jos 3-bettaat tai maksat aina tietyllä kädellä tietyssä tilanteessa, frekvenssisi tulevat olemaan vinksallaan. Katsotaan vaikka seuraavaa BB:n rangetusta (Upswing Labista) cutoffin avausta vastaan:

Kuten huomaat, AJo:n ja KQo:n kaltaiset kädet menevät maksu tai 3-bet-kategoriaan. Kumpaakin offsuit-kättä on 12 eri kombinaatiota, joten olisi helppoa 3-betata vahingossa aivan liikaa, jos päätät 3-betata CO:ta vastaan joka kerta saadessasi toisen näistä käsistä.

  • Bluffaustilanteet

On tilanteita, joissa haluat ottaa aggressiivisen bluffauslinen tietyillä käsillä pienen osan ajasta.

Sanotaan, että meillä on 5♠5♦ boardilla 9♠3♣2♦4♥K♥ ja harkitsemme reissaavamme river-lyöntiä bluffina hyvillä blokkereillamme.

Oletetaan, että rangemme sisältää seitsemän kombinaatiota valuekäsiä actionien perusteella (3 comboa 9-9:ä ja 4 comboa 6-5 suittaria). Haluamme, että valueiden ja bluffiemme suhde on noin 2:1.

Jos reissaisimme kaikki 6 kombinaatiotamme 5-5:ttä, valueiden ja bluffiemme suhde olisi 3.5:2, ja bluffaisimme siis teoreettisesta näkökulmasta aivan liikaa. Tässä kohtaa RNG tulee jälleen kuvaan mukaan: jos päätämme reissata 5-5:llä 50% ajasta ja kipata loput, valueiden ja bluffiemme suhde on hyvässä balanssissa.

Toivottavasti tämä artikkeli auttoi sinua ymmärtämään, miksi satunnaistamistekniikat voivat olla hyödyllisiä balansoitua strategiaa käyttäessäsi.


(Jos olet tosissasi käteispelisi ja turnaustaitojesi kehittämisen suhteen, kannattaa tsekata Doug Polkin ja Ryan Feen kehittämä Upswing Lab-kurssi.)

Teksti: George Mathias
Alkuperäinen artikkeli