Matthew Janda: Opas pikkulyöntien käyttämiseen

Kun kirjoitin Applications of No Limit Hold’em-kirjaani, suosikkiaiheeni oli overbettaaminen. Yli potin kokoiset lyönnit ovat monella tapaa edelleen suosikkikonseptini. Tämä johtuu siitä, että kun overbettaamisen teoria on otettu haltuun, oikeat tilanteet ylibetsien käyttämiseen ovat yleensä helposti havaittavissa.

Overbettaaminen voi olla myös hyvin tehokas työkalu eksploittaamiseen – useimmat vastustajat yksinkertaisesti kippaavat liikaa capatylla rangella (range, jossa huippukäsiä on vähän tai ei ollenkaan, suom.huom), ja ero odotusarvossa keskikokoisen lyönnin ja overbetin välillä on usein varsin suuri.

Yksi kirjassani ohimennen käsittelemäni konsepti oli idea hyvin pienestä lyönnistä – esimerkiksi jotain neljäsosapotin ja kuudesosapotin väliltä – mutta käytin melko vähän aikaa näiden käsittelemiseen. Olin keskustellut konseptista muutamien itseäni meritoituneempien pelaajien kanssa, mutta suurimmaksi osaksi olin tuolloin sitä mieltä, että pikkulyöntien oikeaoppinen integroiminen pelityyliin olisi liian vaikeaa.

En halunnut yrittää opettaa konseptia, jonka en ajatellut olevan täysin hallussani tai jonka käyttäminen oikein pelitilanteessa olisi liian vaikeaa. En myöskään ajatellut, että kyky tehdä pienenpieniä lyöntejä olisi kovin suuresti pelaajan winrateen vaikuttava tekijä, joten en yksinkertaisesti ollut kovin kiinnostunut pikkulyöntien laajemmasta käsittelemisestä.

Kirjan julkaisusta on nyt muutama vuosi, ja olen nykyään sitä mieltä, että alkuperäinen arvioni oli väärä. Pienenpienet lyönnit ovat sekä helpompia toteuttaa oikein että tärkeämpi ase pokerinpelaajan arsenaalissa kuin aiemmin luulin. Pikkulyönnit olivatkin itse asiassa konsepti, jonka käsittelemisestä olin etukäteen eniten innoissani kirjoittaessani uutta kirjaani No-Limit Hold ’em for Advanced Players: Emphasis on Tough Games (TwoPlusTwo Publishing).

Tässä artikkelissa käsittelemme, milloin pienenpieniä lyöntejä kannattaa käyttää ja miksi kyky niiden oikeaoppiseen käyttämiseen on tärkeää omata.

Pienenpienten lyöntikokojen teorian ymmärtäminen

Pikkubetsit toimivat hyvin eri tavalla riippuen siitä, onko meillä positio vai ei.

Huomaa, että tämä poikkeaa suuresti monista muista konsepteista. Esimerkiksi overbettaaminen toimii hyvin lähelle samoin positiosta riippumatta. Pikkulyöntien kanssa teoria on monimutkaisempi, ja käsitelläksemme sitä mahdollisimman tehokkaasti käymme läpi esimerkkikäden sekä ilman positiota että positiossa. Jätän tarkoituksellisesti mainitsematta pelaajan käden näissä esimerkeissä, koska haluan lukijan ajattelevan kokonaisrangeaan enkä vain jotain tiettyä kättä.

Pikkulyönnit ilman positiota

Aloitetaan esimerkillä, jossa meillä ei ole positiota.

NL200 6-max. 100BB:n effektiiviset stäkit.

Preflop ($3) Herolla Xx Xx on pienessä blindissa
BTN reissaa $4:ään. Hero 3-bettaa 15 dollariin. BB kippaa, BTN maksaa.

Floppi ($30) A♠ 9♣ 7♠
Hero betsaa $15. Button maksaa.

Turn ($60) J♠

Pysähdytäänpä hetkeksi ja käydään tilanne läpi. Olemme ilman positiota 3-betatussa potissa A♠ 9♣ 7♠ J♠ -boardilla, potissa on $60 ja meillä on $170 takana. Voimme lyödä mitä vain nollan ja 170 dollarin väliltä – tämä peli kehitettiin Amerikassa, ja on pelkästään isänmaallista toimia juuri niin kuin haluamme, sillä tunnetaanhan Amerikka vapauden maana. (Jos et ole Yhdysvalloista… harkitse silti kaikkia lyöntikokoja.)

Nyt haluan, että pysähdyt hetkeksi miettimään eroa sököttämisen ja minimilyönnin ($2) välillä. Sököttäisit tämän turnin varmaankin usein, muttet ikinä löisi 2 dollaria, eikö niin? Koska valitset usein yhden linen muttet koskaan toista, on mielekästä pysähtyä ja miettiä eroa näiden välillä.

Valmista? Ero on… no, ei kovin suuri. Itse asiassa se on lähes olematon. Tämä johtuu siitä, että meillä ei ole positiota, ja lyöminen ei siten avaa vastustajalle uutta panostusmahdollisuutta. Toisin sanoen, jos vastustajamme haluaa laittaa pottiin isosti rahaa turnlla, hän voi tehdä sen joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä teemme. Siispä suosittaisin jopa ajattelemaan, että sököttämisen ja $2 lyömisen ilman positiota välillä ei ole minkäänlaista fundamentaalista eroa.

Palataan seuraavaksi samaan tilanteeseen – board on A♠ 9♣ 7♠ J♠, ja olemme ilman positiota turnilla lyötyämme flopin ja 3-betattuamme ennen floppia. Millä rangemme käsillä olemme epävarmoja siitä, pitäisikö lyödä vai sököttää? Pysähdy taas hetkeksi miettimään.

Miten olisi esimerkiksi A♦K♦ tai A♣Q♠? Minä ainakin 3-bettaisin molemmat ennen floppia ja c-bettaisin kummatkin tuntematonta pelaajaa vastaan. Mutta patajätkän napsahtaessa turniin asioista tulee monimutkaisempia, koska kortti tuo maaliin monta comboa värejä ja AJ:ta. Olisin siis luultavasti vähän epävarma oikeasta ratkaisusta – ainakin hetkellisesti.

Jos olet kuten useimmat pelaajat, puntaroit turnilla lähinnä eroa sököttämisen ja noin puolen potin kokoisen lyönnin välillä. Puoli pottia on standardikokosi, koska niin sinulle opetettiin pokeriurasi alussa. Mutta jos et ole varma, kumpi vaihtoehdoista on parempi, mikset kokeilisi neljäsosapotin lyöntiä?

Ajattele: Jos valinta nollan ja 50 prosentin potista lyömisen välillä tällä turnilla tuntuu vaikealta, mikset löisi jotain niiden väliltä? Lyömällä pienesti pidät myös vastustajasi maksurangen leveänä, mikä on tärkeää kun oma kätemme on tämän kaltainen eli melko hyvä, muttei loistava. Puhun tästä konseptista paljon syvällisemmin Applications Of Hold’emissa, mutta ymmärrät toivottavasti pointtini.

Hyvin pienesti lyöminen ilman positiota – sanotaan 5% tai 10% potista – ei eroa kovin paljon sököttämisestä. Mutta on olemassa tilanteita, joissa viiden, kymmenen tai 25 prosentin potista lyöminen on parempi peli kuin sököttäminen. Jos et osaa tehdä päätöstä sököttämisen ja puolen potin lyönnin välillä, on usein parempi lyödä jotain niiden väliltä (kuten 25%). Pienet lyönnit ilman positiota ovat usein teoreettisesti oikeita peliratkaisuja, mutta ne voivat myös olla tehokkaita eksploittausliikkeitä.

Lopuksi: Pieniin lyönteihin käytettävää rangea on myös mahdollista balansoida (eli sisällyttää siihen kaikenlaisia, vahvojakin käsiä), mutta aiheen käsitteleminen on liian monimutkaista tätä artikkelia varten.


Upswing Labista löytyy myös GTO-ekspertti Matthew Jandan kehittämä GTO-moduuli peliteoriaan pohjautuvan lähestymistavan oppimiseen – sekä 45 muuta moduulia pokerin eri muotoihin!

Pikkulyönnit positiossa

Edetään seuraavaksi pieniin lyönteihin tilanteissa, joissa meillä on positio.

NL200 6-max. 100BB:n effektiiviset stäkit.

Preflop ($3) Herolla on Xx Xx napilla
CO reissaa $4:ään. Hero (BTN) 3-bettaa 14 dollariin. Blindit kippaavat, CO maksaa.

Floppi ($30) T♠ 6♣ 4♠
CO sököttää. Hero lyö $15. CO maksaa.

Turn ($60) 9♣
CO sököttää.

Ensinnäkin, mitä eroa on sököttämisellä ja minbettaamisella ($2) tässä tilanteessa? Tai hieman eri tavalla muotoiltuna; ovatko hyvin pienesti lyöminen ja sököttäminen fundaamentaalisesti sama asia, vai eroavatko ne toisistaan? Pysähdy hetkeksi ja mieti.

Toisin kuin ollessamme ilman positiota, pieni lyönti avaa vastustajalle uudestaan betsausmahdollisuuden, jota tällä ei muuten olisi. Tämä on hyvin olennaista, ja tästä syystä emme voi pitää sököttämistä ja $2 lyömistä positiosta fundaamentaalisesti samana asiana: Vastustajamme voi laittaa pottiin miten paljon rahaa tahansa, jos lyömme $2. Jos sökötämme, panostaminen turnilla päättyy ja siirrymme riverille.

Se, lyömmekö vai sökötämme vaikuttaa ratkaisevasti vastustajan rangeen seuraavalla kadulla. Sanotaan vaikka, että meillä on AQ edellämainitulla T♠ 6♣ 4♠ 9♣ -boardilla, ja sökötämme perästä turnilla. Mitä se merkitsee, jos riverillä pöytään tulee 2♦?

No, vastustajamme tietää, ettei meillä voi olla vahvaa kättä – jos meillä olisi sellainen, miksi olisimme sököttäneet turnin perästä näin vetoisalla boardilla? Vastustajamme tietää rangemme heikoksi ja capatyksi, ja tästä syystä hän voi tehdä suuria lyöntejä lähes ilman pelkoa kiinnijäämisestä, sillä meillä ei lähes koskaan ole mitään bluff catcheria parempaa.

Tämä on ikävää, mutta tilannetta on usein myös mahdotonta välttää. Joskus meidän on vain pakko sököttää vedokkailla flopeilla ja turneilla, ja kun seuraavalla kadulla boardiin napsahtaa blankko, olemme lähes aina kusessa.

Kuvitellaan seuraavaksi, että sököttämisen sijaan lyömmekin neljäsosa- tai viidesosapotin A♠ Q♥ :llamme T♠ 6♣ 4♠ 9♣ -boardiin. Miten erilainen sekä oma että vastustajamme range on riverillä verrattuna siihen, jos olisimme sököttäneet?

No, koska löimme turnilla, rangemme ei ole enää capatty. Meillä voi myös olla joitain todella vahvoja käsiä, jotka löivät pienesti toivoen vastustajan reissaavan.

Ja olennaisemmin: Miten vastustajamme voisi nyt olla vahva blankkoriverillä? Annoimme hänelle mahdollisuuden check-reissata setit ja suorat turnilla, mutta sen sijaan hän päätti vain maksaa pikkuisen lyönnin erittäin vedokkaalla boardilla. On harvoin oikein pelata noin vahvoilla käsillä ilman positiota näin pelottavalla boardilla, ja koska river ei parantanut mitään käsiä hänen rangessaan, voimme päätellä että vastustajamme range ei ole vahva.

Pieni turn-lyönti vaikutti siis niin, että vastustajamme range riverillä muuttui dramaattisesti erilaiseksi verrattuna siihen, jos olisimme sököttäneet, sillä hänellä on nyt nutsit paljon harvemmin. Tästä syystä ison river-lyönnin maksaminen tulee olemaan vastustajallemme erittäin vaikeaa.

Jos olisimme sököttäneet perästä, vastustajamme pääsisi rokottamaan meitä isoilla river-lyönneillä. Pienen lyönnin käyttäminen kääntää voimasuhteet ympäri, sillä nyt se capatty pelaaja meistä onkin vastustaja.

Olin kauan sitten sitä mieltä, että pienten lyöntien käyttäminen positiosta ei voi olla kunnollinen strategia, sillä ne eivät juuri kasvata potin kokoa tai estä vastustajaa realisoimasta equityä, ja lisäksi ne tarjoavat tälle mahdollisuuden check-reissuun. Nykyään ajattelen kuitenkin eri tavalla, ja osaan arvostaa pikkulyöntien käyttämistä. Pääasiallinen syy on se, että vaikka pieni flopin tai turnin lyönti ei juuri estäkään vastustajaa realisoimasta välitöntä equityä (koska vastustajat eivät kippaa usein 15% tai 25% lyönteihin), ne antavat meille mahdollisuuden riistää vastustajaltamme aggressiivisesti equityä tulevilla kaduilla, koska tiedämme vastustajamme rangen olevan heikko.

Anna pikkulyönneille mahdollisuus

Jos olet pelaaja, joka yleensä joko lyö ½ pottia, 2/3 pottia tai sököttää (ja ehkä joskus overbettaa), toivottavasti tämä artikkeli on valaissut, miksi kyky lyödä pienesti voi olla joskus hyvinkin tehokas ase. Olemme ainoastaan raapaisseet pikkulyöntien teoriaa pinnalta tässä artikkelissa, mutta lisää tietoa ja käsiesimerkkejä löytyy No-Limit Hold ’em for Advanced Players: Emphasis on Tough Games -kirjasta.

Teksti: Matthew Janda
Alkuperäinen artikkeli

Lisätietoa Matt Jandan kirjoista löydät täältä.

Lue myös: Neljä GTO-myyttiä, joihin ei kannata uskoa