Arton ja Sampon mixed games -artikkelit: Razz


Razz on monelle hieman tutumpi mixed-pelimuoto. Se esiintyy yleisimmin pelatuissa mixeissä eli H.O.R.S.E:ssa ja 8-gamessa. Kertauksena niille, jotka Razzia eivät ole koskaan pelanneet: Kyseessä on Stud-peli, jossa haetaan "lowball"-kättä. Suorat ja värit eivät pelaa ja ässä pelaa Badugin tavoin pienenä, eli paras Razz-käsi on 5432A. Kortteja jaetaan Stud-peleissä alkuun kaksi pimeänä ja yksi auki. Tätä kutsutaan kolmanneksi kaduksi ja siitä alkaa ensimmäinen panostuskierros. Tämän jälkeen jaetaan yksitellen kolme korttia auki ja viimeinen eli seitsemäs kortti jaetaan pimeänä. Jokainen pelaaja postaa ennen käden alkua anten ja kolmannen kadun isoin -- eli huonoin -- pintakortti postaa bring-inin (kasinolla käytetään termiä "Force Bet"). Ensimmäisen panostuskierroksen ensimmäistä korotusta kutsutaan Stud-peleissä täydentämiseksi ("complete", Sampo lausuu "komplää"). Antejen koko vaihtelee 8-12% isosta betsistä ja bring-in on nettipeleissä yleensä 20% isosta betsistä. Livenä pelattaessa bring-in on käytännön syistä usein 25%. 10/20€-pelissä ante voisi olla siis 2€ ja bring-in 4€. Koska Razz on melko suoraviivainen peli, on se hyvä pelimuoto Stud-peleihin tutustumiseen.

 

Yksittäinen Stud-jako vaatii pelaajalta paljon huomiota, koska kuolleet pintakortit (ts. kortit, jotka on foldattu pois) vaikuttavat Stud-pelien strategiaan läpi koko käden. Toisin kuin 7 Card Stud high:ssa, Razzissa halutaan nähdä muiden pelaajien pinnassa kortteja, jotka parittavat omia low-kortteja. Sen lisäksi, että pakasta on tällöin poistunut itselle hyödyttömiä kortteja, poistaa se myös muilta pelaajilta potentiaalisesti tärkeitä outteja. Koska ranget Razzissa ovat melko rajatut, saa kuolleista korteista paljon hyödyllistä informaatiota. Kuolleiden korttien muistamista Razzissa helpottaa se, että palaneet jätkät, rouvat ja kuninkaat ovat käytännössä irrelevantteja ja koska värit eivät pelaa, korttien maalla ei ole väliä.

 

Razzissa bring-inissä oleminen on turhauttavaa. Se on niin epäsuotuisa positio, että suurimman osan ajasta bring-inissä oleva pelaaja on pakotettu kippaamaan jo ensimmäisellä panostuskierroksella. Jos käsi on kipattu bring-iniä edeltävälle pelaajalle, jolla on 3 pinnassa, heikompikin pelaaja ymmärtää, että 3 voi täydentää siinä 100% ajasta jos takana on enää Q bring-inissä. Vaikka pelaaja, jolla on 3 pinnassa, puhuisi 8-kätisessä pöydässä ensimmäisenä, tilanne olisi sama jos kaikki kortit perässä olisivat isoja. Mutta vaikka pintakortti bring-inissä olisi J, Q tai jopa K, kättä ei silti tarvitse ihan joka kerta foldata. Koska tilanne toistuu usein ja on melko haastava pelata oikein, pureudutaan siihen vähän tarkemmin.

 

Asioita, jotka vaikuttavat ison kortin puolustamiseen bring-inissä ovat:

  • Kuinka montaa pelaajaa vastaan pelataan?
  • Mistä positiosta täydennys tulee?
  • Kuinka paljon potissa on anteja ja kuinka iso bring-in on?
  • Mitkä olivat kuolleet kortit suhteessa omaan käteen?

Aloitteleva pelaaja helposti ajattelee, että mitä useampi pelaaja on maksanut alkuperäisen täydennyksen, sitä laajemmin voi bring-inissä puolustaa. Tämä tuntuu loogiselta, sillä onhan potti tällöin isompi ja sen antamat kertoimet suotuisammat. Tässä on kuitenkin pari ongelmaa. Jos vertaa tilannetta kahdenkeskiseen pottiin, bring-inin pelaajan LL | Q –käden (kaksi low-korttia ja pinnassa rouva) equity usein puolittuu kun yhtälöön lisätään yksikin pelaaja lisää vahvalla rangella. Toinen ongelma on Stud-peleissä on yleinen tilanne, jossa toiseksi parhaan käden kannattaa korottaa parasta kättä, jos sen seurauksena voi saada kolmanneksi parhaan käden foldaamaan. Jos kolmannelta pelaajalta saa 20% equityä pakkaan, on se fixed limit -pelissä iso voitto jäljellä oleville pelaajille pottien ollessa panostukseen nähden suuria. Tällaista kutsutaan pehmeäksi kolluusioksi, joka nimestään huolimatta on täysin sallittu ja järkevä strategia kahdelta pelaajalta. Kolmen tai useamman pelaajan poteissa huonolla pintakortilla equityn realisoiminen on todella haastavaa, eikä näihin tilanteisiin kannata ajautua. Puolustaminen isoilla pintakorteilla on kannattavaa siis vain kahdenkeskisissä poteissa ja tilanteissa, joissa täydennys tulee positiolta, joka voi jäljellä olevien pintakorttien johdosta avata todella laajalla rangella.

 

Stud-pelien antestruktuurin lisäksi pottikertoimeen kolmannella kadulla vaikuttaa myös se, kuinka monta pelaajaa ringissä pelaa. 8-kätisessä pöydässä, jossa ante on 12% ja bring-in 20%, saa bring-in yhtä täydennystä vastaan 15% suorat pottikertoimet. 6-kätisessä pöydässä, jossa ante on vain 8% ja bring-in sama 20%, tarvitsisi bring-in 20% equityn puolustaakseen. Nämä numerot tosin korreloisivat suoraan pelitilanteisiin vain, jos bring-in pelaaja menisi maksullaan all-in. Koska normaalitilanteessa Stud-peleissä voi showdowniin pääseminen tulla kalliiksi, kolmannella kadulla tarjotut kertoimet ovat harhaanjohtavia. Kun yli puolet käden korteista jaetaan auki kaikkien nähtäväksi, kärsii huonoilla pintakorteilla käden pelattavuus ja equityn realisointi vaikeutuu, joten heikolla pinnalla pelattaessa tulisi jättää equityn ja suorien kertoimien välille paljon puskuria. Antestruktuureista aiheutuvien pottikertoimien erojen vaikutus on joka tapauksessa pieni tilanteissa, joissa puolustetaan huonon pelattavuuden käsiä.

 

Jos kuolleet kortit ovat olleet omalle kädelle suotuisat, antaa se merkittävästi lisäequityä aloituskäsille. Jos pelaaja täydentää aikaisesta pinnassaan 2 rangella, jossa on kolme korttia kasiin tai alle, 764-lähtökäsi on pieni altavastaaja. Mutta jos muut pintakortit ovatkin 6, 4, T, 4, Q ja K, nousee jälkimmäisen käden equity 56 prosenttiin. Pakassa olisi tässä tapauksessa suhteessa enemmän suotuisia kortteja ja vastustajan olisi siten vaikeampi saada itselleen kuutosta tai nelosta, jotka todennäköisemmin hyödyttäisivät häntä. Kun Razzissa puhutaan merkittävästä erosta, voi se Texas hold'em -pelaajalla särähtää korvaan. Muutaman prosenttiyksikön heitot tekevät tässä pelissä ison eron ja kahden pelattavan käden 70/30-tyyliset tilanteet aikasilla kaduilla ovat harvassa.

 

Siirrytään 6-kätiseen esimerkkiin, jossa käsi on kipattu kahdelle viimeiselle pelaajalle.

 

Kolmas katu (ensimmäinen panostuskierros):

 

Kuolleet kortit: 743Q

Pelaaja A täydennys: ** | 5

Pelaaja B bring-in: A2 | K

 

Tällä kadulla on melko turvallista olettaa, että vastustajalla on rangessaan 100% käsistään. Tällöin A2 | K kädellä on kuolleet kortit huomioon ottaen 42% prosentin equity. Se, kuinka paljon equityä tarvitsisi kuningasta puolustaakseen on hankala määrittää tarkasti, mutta alle 40 prosentin equitylla käsi on luultavasti aina parempi kipata. Jos B:llä olisi lähtöön 74 | K, niin kuolleista korteista johtuen tämän equity hyppäisi 47 prosenttiin, vaikka lähtökäsi onkin reaaliarvoltaan huomattavasti heikompi!

 

Neljäs katu:

 

Kuolleet kortit: 743Q

Pelaaja A bet ** | 58

Pelaaja B maksu A2 | K4

 

Razzissa parempi pinta puhuu ensin. Jos pelaaja B jatkaa neljännellä kadulla lyömällä edelleen 100% käsistä, on A2K4 jo pieni suosikki 53% equityllään. Siinä, missä käden puolustamiselle tulee jättää equitypuskuria, pätee tämä myös ns. equityn puskemiseen. Rangen parhaimpia käsiä ei välttämättä kannata aikaisilla kaduilla pelata aggressiivisesti -- varsinkaan, jos niillä on vain pieni etu vastustajan rangea vastaan. Rangen tasapainottaminen on Razzissakin tärkeää, ja se vaikeutuu jos muutamat parhaat kädet pelataan eri tavalla kuin koko loppurange. Bring-inin puolustamistilanteet isolla kortilla ovat kuitenkin poikkeuksellisen suoraviivaisia tilanteita, ja tasapainotuksen tarvetta on vähemmän. Tämä johtuu siitä, että jo valmiiksi kapean rangen heikot kädet joutuvat kippaamaan betsiä vastaan jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi 74 | K4 kädellä olisi nyt vain 27% equityä, ja se on niin vaikea pelata, että käsi olisi parempi vain luovuttaa. Mutta vaikka tasapainotuksen tarvetta ei tässä juuri ole, emme halua välttämättä avata lisäkorotuksen mahdollisuutta vastustajan vahvoille käsille, jotka esimerkissämme ovatkin meitä kilometrin edellä, joten maksu toimii tässä paremmin.

 

Viides katu:

 

Kuolleet kortit: 743Q

Pelaaja A bet ** | 589

Pelaaja B raise A2 | K47

 

Viidennellä kadulla siirrytään Stud-peleissä isoon betsiin. Nyt tilanne alkaa muuttua bring-inin pelaajan kannalta todella suotuisaksi. Heikompi pelaaja saattaisi A:n asemassa edelleen itsepäisesti lyödä laajalla käsivalikoimalla vain koska oma pinta on parempi. Mutta vaikka pelaajalla A olisi valmis 9-low, on 7-lown veto silti tässä tapauksessa noin 54% suosikki. Tässä equityn puskeminen betsiä vastaan onkin jo paljon järkevämpää. Yksi 7 oli jo palanut, mutta jos 7 silti parittaisi pelaajan B, joutuisi hän kippaamaan, joten heikkoja käsiä ei jatkorangessa ole harvinaisia bluffeja lukuunottamatta. Lisäksi A:lla ei voi enää olla kättä, joka olisi merkittävä suosikki pelaajaa B vastaan toisin kuin neljännellä kadulla, jossa pelaaja B liikkuisi melko harmaalla alueella korottamalla oletetulla 53% equityllään.

 

Kuudes katu:

 

Kuolleet kortit: 743Q

Pelaaja A bet ** | 589Q

Pelaaja B maksu A2 | K47J

 

Jos pelaaja A:lla on valmis 9-low, on se nyt taas noin 62% suosikki ja kuudennella kadulla aggressio vaihtuu takaisin hänelle. Pelaaja B on kuitenkin ilmottanut kädessään olevan vahvan vedon, ja pelaaja A:n käsi tulee olemaan maksimissaan 85xxx viimeisen kortin jälkeen.

 

Seitsemäs katu:

 

Kuolleet kortit: 743Q

Pelaaja A check ** | 589Q | 5

Pelaaja B bet A2 | K47J | 6

 

Viimeinen katu menee käden näin edetessä todella usein check-bet-maksu. Viimeisenä huomiona kuitenkin, että blokkereilla on tässäkin pelissä vaikutuksensa strategiaan. Ollessaan kahden vaiheilla maksun ja kipin välillä, on parempi maksaa silloin kun blokataan korttia, joka mahdollisesti tekee vastustajalle vahvoja käsiä. Jos pelaaja A:n viimeinen kortti olisi ollut 4, olisi se maksun kannalta huonompi kortti, koska tiedämme vastujalla olevan se jo kädessään ja se olisi siitä syystä hänelle hyödytön kortti saada. Maksufrekvenssit on fixed-peleissä viimeisellä kadulla kuitenkin joka tapauksessa korkeita, eikä blokkereita tulisi tällöin liikaa tuijottaa. Viimeisten katujen bluffaaminen on Stud-peleissä toisaalta paljon harvinaisempaa ja näiden tilanteiden avautuessa on blokkereiden hyväksikäyttäminen samalla periaatteella huomattavasti relevantimpaa.
 

Kaikki Arton ja Sampon artikkelit + keskusteluketju

Uudemmat ja aiemmat kolumnit
Kommentit