Miikka Anttonen: 11 vuotta, 70 567 turnausta ja 6 304 190 kättä nettipokeria

Olen kirjoittanut strategia-artikkeleita UpswingPokerille viimeiset puolitoista vuotta. Sinä aikana olen yleensä kirjoittanut aina jostain tietystä aiheesta – bounty-turnauksista, BB:n puolustamisesta, steikkauksesta ja niin edelleen.

Uskon vahvasti, että keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan on paras tapa opiskella peliä ja kehittyä. Toisaalta tämä lähestymistapa on välillä ollut myös turhauttavaa strategia-artikkeleiden kirjoittajan näkökulmasta. Syy on se, että riippumatta miten hyviä neuvoja annan vaikkapa c-bettaamisesta tai open-reissaamisesta, strategia-artikkeleiden rajoittavan formaatin takia joudun aina jättämään artikkeleista pois asioita, joiden uskon itse asiassa olevan kaikkein olennaisimpia menestyksekkään pokeriuran rakentamisen kannalta.

Viimeisessä artikkelissani UpswingPokerille aion yrittää jotain aivan uutta. Pyrkimyksenäni on jakaa muutamia asioita, joita en ole koskaan nähnyt käsiteltävän yhdessäkään strategia-artikkelissa, luultavasti nimenomaan koska ne eivät mahdu perinteisen strategia-artikkelin viitekehykseen. Seuraavassa käyn läpi neljä asiaa, joiden uskon auttavan ketä tahansa pokeritavoitteidensa realisoimisessa ja maksimaalisen ROI:n saavuttamisessa. Artikkeli on kirjoitettu turnauspokerin näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa mihin tahansa pokerivarianttiin.

1. Tunne itsesi.

Mainittakoon alkuun, että tämän artikkelin kirjoittaja ei ole neuropsykologi, eikä sinun kannata tehdä elämäsi kannalta suuria päätöksiä internetin persoonallisuustestien perusteella. Lisäksi todettakoon, että yksinkertaistan seuraavassa muutamia käsitteitä luettavuussyistä, ja teen myös joitakin rohkeita oletuksia.

Olen sitä mieltä, että kunkin oman persoonallisuustyypin ymmärtäminen voi olla äärimmäisen tärkeää kilpailuhenkisillä aloilla, ja etenkin pokerissa. Ennen kuin luet eteenpäin, aloita tekemällä tämä Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori-personaallisuustesti. Testin tekeminen vie noin 10 minuuttia.

Kun olet valmis, näet tuloksesi neljän kirjaimen yhdistelmänä kuten ”INFP”. Kirjainyhdistelmä tulee neljän eri vastinparin yhdistelmästä, joista persoonasi siis taipuu jompaankumpaan suuntaan (esimerkiksi I=introvertti tai E=ekstrovertti, jne). Voisin kirjoittaa vastinpareista vaikka 200 sivun esseen, mutta tämän artikkelin kannalta lienee parasta, että keskitymme vain ensimmäiseen kahteen pariin (joiden uskon olevan olennaisimpia pokerin kannalta):

  • Introvertti (I) / Ekstrovertti (E)

  • Intuitiivinen (N) / Tosiasiallinen (S)

Näet myös prosentteina, miten radikaalisti persoonasi kallistuu mihinkin suuntaan (nämä ovat omat tulokseni):

  • Ekstrovertti / Introvertti 26% / 74%

  • Intuitiivinen / Tosiasiallinen 80% / 20%

Ekstrovertti/Introvertti

Veikkaan, että ainakin 80% nettipokeriammattilaisista on introverttejä. Tähän päätelmään voisi tulla jo siksi, että nettipokerin grindaaminen kotona bokserit jalassa on introvertille tyypillisempi uravalinta kuin ekstrovertille. Tämä onkin varmasti totta. Mutta paljon mielenkiintoisempaa on se, että introverteillä on luultavasti jopa melko selkeä geneettinen edge, mitä pokeriin tulee (lähde: Wikipedia):

  • Introverttien aivojen otsalohkon kuorella on voimakkaampaa sähköistä toimintaa kuin ekstroverteilla. Alueelle sijoittuvat oppiminen, päätöksenteko, muisti ja ongelmanratkaisu.

  • Introverttien ja ekstroverttien aivoissa veri virtaa eri reittejä. Introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstroverteilla. Pokerissa et tietenkään halua olla herkkä ärsykkeille, kuten tiltille.

  • Introverteillä on korkeammat asetyylikoliinipitoisuudet kun taas ekstroverteilla on havaittu korkeammat aktiivisuudet dopamiinin kulkureiteillä. Asetyylikoliini on välittäjäaine, joka vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen. Dopamiini sen sijaan yllyttää liikkeelle, tekee uteliaaksi, vaihtelunhaluiseksi ja saa kaipaamaan palkkioita. Välittäjäaineiden pitoisuuden erot vaikuttavat siihen, että introvertteja luonnehtii turvallisuushakuisuus, harkitsevuus ja riistiriitojen välttely, ja ekstrovertteja palkitsemisen tarve, ilo, into, kiihkeys ja riskinotto. Jos ekstrovertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät. Kumpi kuulostaa optimaalisemmalta pokerinpelaajalle?
     

Pitäisikö ekstroverttien sitten luopua pokeriunelmistaan? Ei tietenkään. Tiedän monia pokeriammattilaisia, jotka ovat murskanneet high stakes-pelit ekstroverttiydestään huolimatta. Upswingin huippuvalmentajista sellaisia ovat esimerkiksi Ryan Fee ja Doug Polk.

Mielestäni voi silti hyvin todeta, että ekstrovertit saattavat olla altavastaajan asemassa, mitä nettipokeriuran rakentamiseen tulee. Toisaalta he luultavasti sopivat live-pokeriin jopa introverttejä paremmin.

Käytin itse 10 vuotta elämästäni siihen, että yritin kräkätä live-pokerin. Pelaajat olivat livenä paljon huonompia kuin netissä, mielestäni edgeni tuntui aina valtavalta, mutta silti live-tuloksiani voi kuvata lähinnä nolostuttaviksi. Mielessäni ei silti edes käynyt, että ehkä aivoni eivät yksinkertaisesti ole johdotettu live-pokeriin soveltuvalla tavalla ennen kuin olin hävinnyt lajiin ainakin 100 000 dollaria. Olen yksinkertaisesti liian introvertti live-pokeriin!

Kaava on lopulta yksinkertainen.

Ekstrovertit lataavat sisäisiä pattereitaan sosialisoimalla muiden ihmisten kanssa. Pokeripöytään istuutuminen on heille kuin iPhonen tökkäämistä kiinni laturiin. Introvertit taas lataavat pattereitaan olemalla yksin, ja he alkavat vuotaa henkistä energiaa sillä sekunnilla, kun he istuvat live-pöytään.

Juuri siltä minusta tuntuu aina live-pokeria pelatessani – minulla on hauskaa pelatessani ja nautin siitä, mutta samaan aikaan koen sen uskomattoman kuluttavaksi. Vain yhden pelipäivän jälkeen aivoni ovat muusina, enkä halua mitään niin paljoa kuin kaivautua peiton alle yksikseni. Ei siis liene yllättävää, että olen usein päässyt live-turnauksessa kakkospäivälle hyvällä pinolla, vain tötöilläkseni merkkini pois kuin mikäkin idiootti kakkospäivän aikana. En usko olevani ainoa introvertti, jolle on käynyt näin.



En tietenkään tarkoita, että kaikkien ekstroverttien kannattaisi keskittyä live-pokeriin ja introverttien nettipokeriin. Ajatellaan vaikkapa Fedor Holzia tai Dan Colmania, jotka ovat pärjänneet uskomattoman hyvin molemmissa. Mutta mielestäni pelkkä tietoisuus siitä, miten intro- tai ekstroverttiytesi voi vaikuttaa pokeriuraasi saattaa olla todella arvokasta. Mitä nopeammin löydät sen pokerin alalajin, joka sopii juuri sinulle, sitä parempi.
 

Intuitiivinen / Tosiasiallinen

Tämä pari kuvaa, miten keräät ja tulkitset uutta informaatiota.

Intuitiiviset ihmiset tekevät päätöksensä ideoiden perusteella ja pyrkivät etsimään aina vain uusia mahdollisuuksia ja yhteyksiä tunnettujen faktojen työstämisen sijaan. He vievät joskus asiat jopa niin pitkälle, että jättävät päivänselvät faktat kokonaan huomiotta. Intuitiivisille ihmisille on tärkeämpää keksiä jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja asioiden tekemiseksi. Intuitiiviset ihmiset kyseenalaistavat kaiken, etsivät syvempiä tarkoitusperiä toisten ihmisten tekojen takana, ja pyrkivät yhdistämään palapelin palaset yhteen mielessään.

Tosiasialliset ihmiset taas nojaavat tunnettuihin faktoihin eivätkä ole kovin kiinnostuneita mahdollisuuksien etsimisestä tai keskinäisten suhteiden pohdiskelemisesta. Tosiasiallisten ihmisten jalat ovat maassa, ja he keskittyvät toteamaan mitä tapahtuu sen sijaan että he miettisivät, miksi niin tapahtuu. Sen he jättävät muille. Tosiasialliset ajattelijat ovat hyviä työstämään konkreettisia ideoita, mutta jättävät brainstormingin ja uusien mahdollisuuksien pohtimisen intuitiivisille ihmiselle.

Mitä tällä kaikella on tekemistä pokeriurasi kanssa? Enemmän kuin arvaatkaan. Mietitäänpä hetki pokerin fundamentaaleja.

Pokeri on vajavaisen informaation peli. Teemme lyöntimme, reissumme, maksumme ja kippimme pelkkiin oletuksiin perustuen. Yksi suurimpia syitä sille, miksi loistavat pokerinpelaajat murskaavat kilpakumppaninsa on kyky lukea vastustajia. Riidaaminen on kuitenkin periaatteessa sama asia kuin (erittäin tarkkojen) oletusten tekeminen.

Hyvät pokerinpelaajat ymmärtävät, mitä vastustajan pelissä tekemät ratkaisut tarkoittavat isossa kuvassa. He yhdistävät pisteet mielessään ja ymmärtävät sitä kautta vastustajansa kokonaispelistrategian, ja käyttävät tätä ymmärrystä myöhemmin hyödykseen. Kaikki tämä sopii erittäin hyvin intuitiivisen ajattelun kategoriaan.

Pidän lähes väistämättömänä, että voittavien pokerinpelaajien keskuudessa on enemmän intuitiivisia kuin tosiasiallisia ajattelijoita. Tämä ei silti tarkoita, etteivätkö tosiasialliset ajattelijatkin voisi olla loistavia pokerinpelaajia.

Riippumatta kumpaan suuntaan kallistut, kyse on lopulta pelkästään siitä, miten aivosi prosessoivat uutta tietoa. Avain kaikkeen ei ole siinä, että yrittäisit muuttaa omaa ajattelutapaasi (se olisi mahdotonta), vaan oman persoonallisuustyyppisi tunnistamisessa ja ymmärtämisessä – etenkin pokeriajattelusi kontekstissa.

Kuten yllä paljastin, olen itse 80% intuitiivinen. Kun kelaan mielessäni uraani taaksepäin, tuo (melko radikaali) preferenssi tuntuu hyvin selkeältä. Olen aina ollut hyvä pääsemään vastustajieni pään sisään, ymmärtämään heidän peliliikkeidensä takana piileviä tarkoitusperiä, turnauspokerissa eteen tulevien epätavallisten tilanteiden analysoinnissa, eksploittaavassa pelissä ja heads-upissa. Toisaalta olen aina ollut surkea pokerin ”helpoimmissa” osa-alueissa – niissä, jotka sujahtavat enemmän tosiasialliseen lokeroon: push-foldaamisessa, yksinkertaisessa pokerimatematiikassa, pottikertoimien laskemisessa, GTO:ssa, jne.

Koko urani voisi kiteyttää niin, että käytin 10 vuotta riidaten vastustajiani erinomaisesti samaan aikaan kun leakkasin pahasti teknisessä taidossa. Useimpien pokeriystävieni kohdalla on pikemminkin päinvastoin. He osaavat push/fold-taulukot unissaan, ja pelin fundamentaalit ovat heille helppoa kuin heinänteko. Itse tarvitsen vieläkin laskinta yksinkertaisimmissakin pottikerroinlaskuissa.



(Olit sitten introvertti tai ekstrovertti, Upswing Labin avulla nostat pokerinpelaamisesi uudelle tasolle! Upswingin lippulaivakurssilta löytyy 54 eri opiskelumoduulia ja 123 opetusvideota.)
 

Olen silti onnistunut kehittämään itselleni aika hyvän uran. Tämä johtuu vain yhdestä asiasta: MTT:t ovat intuitiivisen ajattelun hallitsema pelimuoto. Kaikista pokeriformaateista teknisellä osaamisella on vähiten merkitystä nimenomaan turnauksissa. Vastustajien tunnetilojen ja motivaatiotekijöiden tulkitseminen ja niiden pohjalta eksploittaaminen on paljon tärkeämpää (kirjoitin tästä aiheesta enemmän tässä artikkelissa: 4 Career-Ending Mistakes Tournament Players Make). Toisin sanoen MTT-pokerissa mennään enemmän vaistoilla kuin faktoilla.

Niputtaakseni tämän osion; intuitiivinen/tosiasiallinen-parista herää kaksi tärkeää pointtia, jotka toivon lukijoiden sisäistävän ja muistavan.

Ensinnäkin, mielestäni toiset pokeriformaatit sopivat paremmin intuitiivisille ajattelijoille ja toiset tosiasiallisille. Jälkimmäiset pärjäävät luultavasti paremmin hyper turbo-sittareiden ja full ring-käteisen tyylisissä peleissä, joissa isoille eksploiteille on vähemmän tilaa, ja huippuunsa hiotut fundamentaalit ovat kaiken a ja o. Intuitiiviset ihmiset taas loistavat todennäköisemmin formaateissa, joissa on enemmän tilaa ekspoittaaville, epätavallisille ratkaisuille kuten MTT:t ja heads-up.

Olen valmentanut vuosien varrella sekä intuitiivisia että tosiasiallisia ajattelijoita. Vaikka olen panostanut yhtä paljon jokaiseen valmennussessioon ja yrittänyt aina parhaani, kyvykkyyteni auttaa valmennettavaani on vaihdellut suuresti pelaajasta toiseen.

Kun olen käynyt läpi intuitiivisten ajattelijoiden käsihistorioita, olen yleensä pystynyt auttamaan näitä melko helposti yksinkertaisesti osoittamalla fundamentaalisia vuotoja näiden pelissä. Tällaiset pelaajat ymmärtävät lähes aina MTT:iden game flow:ta luonnostaan, ja heidän vuotonsa ovat sekä paikannettavissa että korjattavissa melko helposti.

Mutta kun olen tutkinut tosiasiallisten ajattelijoiden käsihistorioita, olen usein ollut aivan pöllämystynyt heidän heikoista tuloksistaan. Useammin kuin kerran olen lähettänyt heille heidän rahansa takaisin, todeten että en usko voivani auttaa heitä juuri mitenkään – hehän pelaavat jo teknisesti paremmin kuin minä! Heidän pelistään puuttuu yleensä intuitio, ja se on taito, jota on lähes mahdoton opettaa valmennussessiossa. Minulla ei ainakaan ole koskaan ollut tarpeeksi uskoa edes yrittääkseni.

Tästä pääsemmekin toiseen pointtiin: Sinun pitäisi optimoida opiskelumetodisi sen perusteella, miten sinun aivosi toimivat. Älä tee kuten muut tekevät, tee niin kuin sinulle parhaiten sopii.

Tosiasiallisilta ajattelijoita puuttuu yleensä kyky eksploittaavaan peliin, vipuvoiman käyttämiseen turnauksissa (leveraging, suom. huom.) ja tunnepohjaisten ratkaisujen tulkitsemiseen. Näitä taitoja on vaikea opiskella, mutta hyvä tapa on esimerkiksi WCOOP/SCOOP-turnausten jälkilähetysten katsominen käsikorteilla.

Jos olet tosiasiallinen ajattelija, saatat olla nopea tuomitsemaan vastustajien ratkaisuja, jotka eivät ole GTO:n mukaisia tai perinteisen pokeriajattelun normeissa. Tuomitsemisen sijaan keskity opiskelussasi siihen, miksi vastustajasi pelaa miten pelaa, ja etsi sitä kautta tapoja eksploitata tätä.

Ajatellaan vaikkapa Phil Hellmuthia. Onko hän tosiasiallinen ajattelija? Ei varmasti. Onko hän tekniseltä kannalta surkea pokerinpelaaja? Ehdottomasti (ainakin nykyajan standardeilla). Silti hän on myös yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä pokerinpelaajista, ja onnistunut luomaan itselleen uran, josta me kaikki voimme vain haaveilla. Onko hän ollut onnekas jo yli 30 vuotta putkeen? Ei tietenkään. Hellmuthin menestyksen salaisuus on tämän kyky eksploitata vastustajia ja nähdä näiden lävitse. Hellmuth saattaa tehdä hirvittäviä kippejä tai sankarimaksuja, sellaisia jotka eivät mahdu minkään GTO:n normeihin, mutta hän on useammin oikeassa kuin väärässä. Pottikertoimista, rangeista, lyöntikoista tai minimipuolustusfrekvensseistä hän tuskin kauheasti ymmärtää, mutta ei hänen tarvitsekaan. En tarkoita, etteikö myös kaiken edellämainitun osaaminen olisi tärkeää, mutta Hellmuthin kyseenalaisten pelisuoritusten tuomitsemista paljon olennaisempaa on ymmärtää, miksi hän on silti pärjännyt niin hyvin.

Intuitiivisten pelaajien taas kannattaisi yksinkertaisesti keskittyä puuduttavaan opiskelemiseen. Simulaatiot, push/fold-laskut, matematiikka, GTO-solverit, jne, jne. Intuitiivinen ajattelija kokee tällaisten asioiden opiskelemisen sekä tylsemmäksi että vaikeammaksi kuin tosiasiallinen ajattelija. Olen itsekin kokenut aina sellaisten asioiden opiskelemisen, jossa totuuksia on vain yksi (vaikka push/fold-taulukot) uskomattoman tylsäksi, mutta se vain on pakollista. Samalla tavalla kuin tosiasialliset ajattelijat ovat intuitiivisia ajattelijoita perässä riidaamisessa ja ns. feel playssa, intuitiiviset pelaajat laahavat kaukana tosiasiallisten perässä mitä tekniseen osaamiseen tulee.

On totta kai kannattavaa opiskella kaikkia pokerin aspekteja riippumatta personaallisuustyypistäsi. Mutta klassinen pokerivalmennus perustuu oletukseen, että jokainen on veistetty samasta puusta. Ihmiset ovat erilaisia, ja mikä toimii jollakin ei välttämättä toimi jollakin toisella. Kukaan valmentaja ei voi yksin auttaa sinua täyttämään koko potentiaaliasi, koska kukaan muu ei voi tuntea sinua ja tarpeitasi  yhtä hyvin kuin sinä itse. Siksi on tärkeää pysähtyä välillä hetkeksi ja miettiä mikä lähestymistapa toimii parhaiten juuri sinulle.

2. Verkostoidu.

Olin pääasiassa käteispelaaja vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun. Siirryin turnauksiin vuoden 2010 alkupuolella, mutta oikeastaan heti kiivettyäni pikkutasoilta ylöspäin törmäsin ongelmaan: juuri kukaan Suomessa ei pelannut ammatikseen turnauksia. Tämä kuulostaa tietenkin oudolta nyt, kun suomalaisia hyviä nettiturnauspelaajia on vaikka muille jakaa, mutta 9 vuotta sitten kaikki pelasivat vain käteispelejä. Tarvitsin kuitenkin kontakteihini kipeästi muita MTT-ammattilaisia, joiden kanssa opiskella peliä.

Hommaa pokeriystäviä netin kautta.

Koska en löytänyt turnauspelaajia suomalaisilta foorumeilta, päädyin tekemään tilin kansainväliselle 2+2-foorumille. Kahdeksan vuotta myöhemmin olen kirjoittanut sinne lähes 9000 postausta, joista suurin osa käsittelee erilaisia MTT-käsiä. Parin ensimmäisen vuoden ajan tein uusia MTT-strategiaketjuja lähes joka päivä, ja postasin myös muiden strategiaketjuissa väsymättä.

Opin varsin pian yhden tärkeimmistä käsihistoriapostaamiseen liittyvistä taidoista: Se iso, yksittäinen käsi ei ole koskaan kovin tärkeä. Yleensä ihmisten postaamat kädet ovat sellaisia, joissa he ovat pudonneet isosta turnauksesta (he haluavat varmistuksen sille, etteivät he tehneet virhettä nukkuakseen yönsä paremmin), isoja bluffeja joilla he haluavat kehuskella, tai kerran elämässä-tyylisiä käsiä joissa tapahtuu jotain hullua.

Useimmat eivät vaivaudu postaamaan ”tylsiä” käsiä, tai kysymään kysymyksiä kuten ”onko tämä river-valuebetsi 8BB:n pottiin liian ohut?” tai ”onko tämä hyvä käsi bluffcatchaamiseen?”. Nämä ovat kuitenkin nimenomaan sellaisia postauksia, joita sinun pitäisi tehdä.

Mitä tylsempi joku spotti on, sitä useammin se tulee eteen pöydissä, ja sitä tärkeämpää se on siis pelata oikein. Vakiopostaajat, jotka postaavat usein nimenomaan tylsiä käsiä ovat niitä, joita haluat seurata. He ovat mukana pitkällä tähtäimellä, ja heitä kiinnostaa aidosti sama asia kuin sinuakin: kehittyminen.

Parin ensimmäisen vakituisen 2+2-strategiapostauskuukauteni aikana huomasin ehkä tusinan verran nimimerkkejä, jotka tuntuivat antavan järjestään fiksuja neuvoja MTT-strategiaketjuissa. Ketjuissa oli luonnollisesti myös paljon hälyä ja tyhmiä kommentteja, ihan kuin tänäkin päivänä (kyse on kuitenkin internetistä – kun postaat käden, jonka olet pelannut huonosti, tulet aivan varmasti trollatuksi ja haukutuksi). Hälyyn ei auta kuin tottua, mutta on myös tärkeää sisäistää, että monesti parhaita ilmaisia oppitunteja ovat juuri ne kerrat, kun sinua parempi pelaaja haukkuu sinut maan rakoon.

Ensimmäinen vuoteni 2+2-foorumeilla oli mainio. Opin paljon turnauspokerista, ja nostin 5000 dollarin bankrollini lähes 100 000 dollariin ilman yksittäisiä isoja rahastuksia. Vuoden 2010 loppupuolella huomasin pelaavani ammatikseni jo mid- ja high stakes-pelejä, ja koin jälleen tarvetta tehdä jotain uutta ottaakseni seuraavan askeleen.

Aloita opiskeluryhmiä.

Vaikka käsihistorioita postaamalla onkin mahdollista oppia paljon, eliittipelaajaksi kehittymiseen vaaditaan muutakin. Siispä päätin aloittaa yksityisen mid/high stakes-turnauspelaajien keskusteluryhmän, ja tein sen lähettämällä yksityisviestejä sellaisille postaajille, joiden näkemyksiä arvostin, mutta jotka eivät olleet vielä kuitenkaan highrollereita (pelkäsin, että todelliset huippuammattilaiset kieltäytyisivät ehdotuksestani).

Aloitimme privaattiryhmän Skypessä, jotka eivät vielä noihin aikoihin olleet ollenkaan suosittuja, ja ryhmämme kasvoi melko nopeasti noin 30 jäsenen kokoiseksi. Kävimme läpi käsihistorioita lähes joka päivä, nauhoitimme videoanalyysejä, ja tutustuimme toisiimme myös henkilökohtaisella tasolla. Olen edelleen ystäviä useamman ryhmän jäsenen kanssa, vaikka ryhmä itsessään kuoli jo vuoden 2013 tienoilla.

Monet ryhmän jäsenistä päätyivät murskaamaan pelit. Voitin henkilökohtaisesti 250 000 dollaria vuonna 2011 – paras pokerivuoteni ikinä – mutta tulokseni kalpenivat silti monien muiden rinnalla. Yksi meistä voitti jopa WSOP Main Eventin, ja lukemattomat muut päätyivät voittamaan WSOP-rannekkeita ja isoja nettimajoreita.

Hauska sivuhuomio: Olen blokannut vain yhden ihmisen elämäni aikana Skypestä, ja se on henkilö, joka voitti vähän myöhemmin WSOP Main Eventin. Miksi blokkasin hänet? Koska hän lähetti minulle käsihistorioita yksityisviestillä niin loputtomalla syötöllä ja kirjoitti niin raivostuttavan pitkiä monologeja pelaamistaan käsistä kellon ympäri, että en kertakaikkiaan pystynyt kestämään sitä. Työkalurivilläni oranssina vilkkunut Skype-kuvake ajoi minut hulluksi. Kun hän sitten voitti WSOP Main Eventin, en voinut kuin hymähtää ja todeta, että kova työ todellakin palkitaan.

En ole ollut opiskeluryhmissä pitkään aikaan, enkä ole pahemmin postaillut 2+2:ssakaan vuosikausiin. Tämä johtuu lähinnä siitä, että olen viime vuosina keskittynyt enemmän muihin asioihin kuin pokeriin. Mutta jos yrittäisin tulla parhaaksi mahdolliseksi pokerinpelaajaksi vuonna 2018, aloittaisin opiskeluryhmään liittymisestä tai sellaisen perustamisesta.

UpswingPokerin Facebook-ryhmä voisi olla hyvä alku (kaikille avoin julkinen ryhmä löytyy täältä, ja Upswing Lab-jäsenten privaattiryhmä täältä). Loppupeleissä tärkeintä on kuitenkin se, että löydät ylipäätään jonkun aktiivisen yhteisön. Älä tyydy pelkästään katsomaan opetusvideoita silloin tällöin, vaan aktivoidu ja verkostoidu muiden pokerinpelaajien kanssa! Se ei ole pelkästään hyvä tapa saada uusia ystäviä, vaan verkostoituminen voi johtaa myös muihin, odottamattomiin asioihin. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa kryptovaluutat. Lukemattomat pokerinpelaajat löysivät Bitcoinin alkuvaiheessa – ennen hinnan satakertaistumista – nimenomaan pokeriaiheisten opiskeluryhmien kautta.

Pokerinpelaajat ovat usein fiksuja ihmisiä, joilla on eväät pärjätä monilla elämän osa-alueilla. Joskus suurin lahja, jonka pokeri sinulle antaa ei liity edes itse peliin. Vuosien aikana pokerinpelaajien kanssa verkostoituminen on paitsi auttanut minua kehittymään suunnattomasti itse pelissä, myös johtanut kaikenlaisiin upeisiin tilaisuuksiin:
 

  • Olin kerran lähellä aloittaa bisneksen muutaman pokeriystäväni kanssa. Se projekti kariutui, mutta tiedän monia, jotka ovat myös onnistuneet siinä.

  • Tapasin pitkäaikaisen tyttöystäväni (joka ei ole pokerinpelaaja!) sellaisen pokeriystäväni kautta, johon tutustuin jauhamalla käsistä netissä.

  • Olen asunut monessa maassa ympäri maailmaa kansainvälisten pokeriystävieni kanssa ja saanut huikeita elämänkokemuksia.

  • Monet ulkomaalaiset pokeriystäväni ovat myös vierailleet luonani Suomessa.

  • Olen saanut useita työtarjouksia verkostoitumiseni kautta.
     

Tule ulos kolostasi ja tutustu muihin pokerinpelaajiin, se kannattaa!

3. Opettele heads up-pelaamista

Yksi MTT-pelaamisen ylenkatsotuimpia osa-alueita on heads up-pelaaminen. Kun katson taaksepäin omaa uraani, voin todeta ylpeydellä seuraavat:

  • Pääsin heads upiin live-turnauksissa viidesti, enkä hävinnyt kertaakaan.

  • Pääsin heads upiin isoissa nettimajoreissa 12 kertaa, ja hävisin vain kahdesti.

  • Toisella kerralla siihen vaadittiin häviäminen 77:lla AK:lle boardiin 7-5-3, ja toisella kerralla teimme diilin ja jaoimme rahat tasan, niin että pelasimme vain tittelistä.

  • Voitin majoreita PokerStarsilla, Full Tiltillä, iPokerilla, 888:lla, Entractionilla, MPN:llä, Unibetilla ja Everestillä, ja uskon vakaasti omanneeni kohtuullisen kokoisen edgen useimmissa voittamistani heads upeista.
     

En listannut tuota kaikkea bragaillakseni – tai no, ehkä vähän – vaan osoittaakseni jotain tärkeää: Heads up-tuloksillasi on suuri vaikutus sekä bankrolliisi että koko uraasi. Jos heads up-rekordini käännettäisiin ylösalaisin – 0/5 livenä, 2/12 nettimajoreissa – kolmasosa urani nettovoitosta katoaisi taivaan tuulin. Nuo heads upit kestivät yhteensä ehkä muutaman tunnin, mutta käännetty rekordi niissä tarkoittaisi yli kolmen vuoden grindaamisen katoamista voittosarakkeestani!

Sellaisia turnauksia, joissa on ylipäätään mahdollista omata positiivinen ROI ilman, että voitat koskaan turnausta on hyvin vähän. Vaikka heads upin harjoitteleminen saattaa tuntua merkityksettömältä verrattuna moniin MTT-taitoihin joita tarvitset jokapäiväisissä peleissäsi, on absoluuttisen tärkeää urasi kannalta olla aina niskan päällä, kun pääset heads upiin asti.

Toinen hyvä syy heads upiin panostamiselle on se, että heads up lienee vaikein pokeriformaateista. 80% rangella pelaaminen 70% rangea vastaan, noin esimerkiksi, on huomattavan paljon vaikeampaa kuin tyypillinen 20% range vastaan 10% range-MTT-tilanne.

Mutta arvaa mitä? Kun opit hyväksi heads up-pelaajaksi, mikä tahansa post-flop-tilanne turnauksissa tulee olemaan helppoa kuin makkaransyönti. Tulet myös huomaamaan, miten naurettavan huonoja useimmat MTT-pelaajat ovat flopin jälkeisessä pelissä.

On huomionarvoista että kun vihdoin pääset heads upiin siinä isossa, mahdollisesti elämää mullistavassa turnauksessa, stäkit tuskin tulevat olemaan kovin syviä. Tämän takia suosittelen treenaamaan pääosin heads up-sittareita pelaamalla.

Varmista myös että pelaat tasoilla, joilla rahalla ei ole sinulle mitään merkitystä. Mitään. Valitse matalin panostaso, jota luulet pystyväsi pelaamaan kadottamatta motivaatiotasi, ja sen jälkeen aloita vielä pykälää matalammalta. Ajattele näitä matseja sparrauksena. Pelaat niitä oppiaksesi, et tehdäksesi rahaa. Heti, kun aivoissasi muodostuu tunnereaktio pelitapahtumiin liittyen, lakkaat kehittymästä. Ja usko minua kun sanon, että tilttauttavampaa pokerimuotoa kuin huppisittarit ei ole olemassakaan.

En usko tehneeni juuri lainkaan rahaa suoraan huppisittareita pelaamalla, enkä koskaan oppinut edes kohtalaiseksi huppisittarireguksi. Mutta pelaamani tuhannet huppisittarit ovat epäilemättä tehneet minulle epäsuorasti erittäin paljon rahaa turnauksissa.

4. Jotta voit pelata LAGia, sinun on ensin opittava pelaamaan TAGia.

Kaikista itseäni fiksummilta pokerinpelaajilta saamistani oppitunneista tämä on se, jonka tulen aina muistamaan. Oli vuosi 2008, ja otin ensimmäisiä askeleitani nettipokerin parissa. Ystävystyin sattumalta erään high stakes-käteispeliveturin kanssa, ja hän ikään kuin mentoroi minua lyhyen aikaa.

Kymmenen vuotta myöhemmin muistan hädin tuskin mitään asioista, joita hän minulle opetti, mutta yksi asia on vaikuttanut myöhempään menestykseeni suuresti: Jotta voisit pelata LAG (löysä-aggressiivinen) -pelityylillä, sinun on ensin opeteltava solidi TAG (tiukka-aggressiivinen) -peruspeli. Mielestäni sama oppitunti pätee lähes kaikkeen elämässä.

Ajatellaanpa, että haluat tulla mahdollisimman hyväksi jalkapalloilijaksi. Onko oikea tapa harjoitella saksipotkuja ja muita harvoin toteutettavia kikkoja?

Tai ehkä haluat kirjoittajaksi. Pitäisikö sinun aloittaa kanavoimalla sisäistä James Joyceasi, ja yrittää kirjoittaa pitkiä tajunnanvirtatekstejä?

Oletko ikinä ajatellut, miksi jokaisessa elokuvassa päähenkilön on käytävä läpi raastava harjoitusjakso, jonka aikana tämän on annettava kaikkensa ja kehityttävä niin, ettei yhtään kiveä jätetä kääntämättä ennen tavoitteiden saavuttamista? Niin se vain toimii. Oikopolkuja ei ole olemassa.

Pokerissa meillä on tapana haukkua supertiukkoja pelaajia, ”kyyliä”, ja olen itsekin syyllistynyt tähän useammin kuin haluaisin myöntää. Haukumme heitä niteiksi ja kehuskelemme, kuinka varastelemme heidän blindejaan ilman vastarintaa aina vain uudestaan. On ehdottomasti totta, että liian tiukkaa pelaaminen syö tulojasi, mutta oikeaoppisen tiukkaa pelaamisen opetteminen ennen LAG-pelityylin omaksumista on aivan välttämätöntä.

Prosessia voisi verrata talon rakentamiseen. Et voi aloittaa viimeistelystä, kuten seinien maalaamisesta. Sinun on aloitettava perustuksista, vaikka se onkin kaikkein tylsin osuus. Niiden päälle kaikki muu rakennetaan, ja niiden on oltava tukevat. Muuten talo kaatuu ja rysähtää kasaan ensimmäisen myrskyn tullen. Ja usko kun sanon, että tulet kohtaamaan monia myrskyjä pokeriurallasi.

Hyvä esimerkki tästä on BB:n puolustaminen (linkki englanninkieliseen artikkeliin). Hyvin yleinen MTT-skenaario:
 

9-kätinen turnaus anteilla, 40 BB:n stäkit

Hero istuu BB:ssä kädessään kaksi korttia.
Kipataan napille (hyvä pelaaja), joka avaa minireissulla. SB kippaa. Hero...

Millä prosentilla käsistä Heron pitäisi puolustaa blindiaan?

Hero tarvitsee alle 20% raakaequityä maksuun, joten teoriassa oikean vastauksen pitäisi olla lähellä sataa prosenttia (millään kädellä ei ole alle 20 prosentin equityä napin avausrangea vastaan).

En tiedä, pelaavatko Doug Polkin kaltaiset post flop-velhot tässä sataa prosenttia käsistään, mutta veikkaan heidän puolustusfrekvenssinsä asettuvan ainakin yhdeksänkymmenen prosentin tienoille. Minä taas puolustan tyypillisesti ehkä 65% käsistä. Kokemattomammille pelaajille oikea vastaus saattaa olla jopa niin matala kuin 40%. Miksi? Koska itsesi laittaminen spotteihin, joita et oikeasti hallitse on vaarallista, ja saattaa tulla paljon kalliimmaksi kuin liian tiukasti kippaaminen.


(Näin käy, kun huippuregu puolustaa isoa blindiaan verrattuna vähemmän kokeneeseen pelaajaan. Heikomman pelaajan olisi paljon fiksumpaa vain kipata huonoimmat kädet. Tämä kuva on vain illustraatio, ja ylläolevat numerot ovat pelkkä arvaus. Piirsin tämän taideteoksen havainnollistaakseni pointin, en aloittaakseni keskustelua tarkoista BB:n puolustusrangeista.)


65 prosenttiin juuri ja juuri mahtuva käsi spotissamme olisi jotain T6o:n tai 94s:n tyylistä. Uskon, että pystyn puolustamaan nuo kädet juuri ja juuri voitollisesti. Mutta 93o? En usko, että onnistuisin tekemään sillä voittoa.

Vaikka saisinkin oikeat oddsit paljon heikommilla käsillä puolustamiseen kuin millä oikeasti puolustan, en luota omiin post flop-taitoihini tarpeeksi yrittääkseni pelata takaisin millä tahansa kuralla. On monia tapoja tehdä voittoa turnauspokerissa, ja BB:n 93o:lla puolustaminen ei voi olla kovin korkealla tuolla listalla.

Toki jos olisin yksi maailman parhaista pelaajista ja murskaisin vastustajani, voisin puolustaa BB:täni vaikka millä roskalla. Mutta kun en ole. Minun on tiedättävä rajani, ja niin on sinunkin. Mielestäni ei ole mitään vikaa niinkin tiukasti kuin 40 prosentilla puolustamisessa tässä tilanteessa (T8o:n ja 86s:n tyyliset kädet olisivat rangesi pohja), vaikka se onkin hyvin eksploitattavaa ja teknisesti myös melkoinen leakki. Se on kuitenkin lähes varmasti pienempi paha, jos et tiedä mitä teet.

Sinun kannattaa aina päättää range, jolla uskot ehdottomasti voivasi puolustaa voitollisesti, oli se sitten miten kapea tahansa. Pelaa sillä rangella, ja kehitä pikkuhiljaa post flop-taitojasi. Kun saavutat pisteen, missä rangesi pohjankin pelaaminen tuntuu helpolta, onneksi olkoon – talollasi on nyt perustukset. Sitten voit lisätä 5% lisää käsiä, ja kiinnittää erityistä huomiota rangesi uusiin pohjakäsiin pelatessasi. Kohta talossasi on myös seinät, ja niin edelleen. Aloita niiden rakentaminen kuitenkin vasta, kun olet täysin varma perustusten vankkuudesta.

Sama prosessi pätee kaikkeen, kuten vaikkapa avausrangeihin. UpswingPokerin ilmaiset käsichartit ovat hyvä paikka aloittaa, mutta jos et tunne oloasi mukavaksi pelatessasi rangejen heikoimmilla käsillä, vähän tiukemmin avaamisessa ei ole mitään vikaa.

Pokeri ei ole peli, jossa jonkun toisen strategian kopioiminen on aivan onneen, olivat he sitten miten menestyneitä tahansa. Pokerissa on kyse asioiden selvittämisestä ja keksimisestä itse. Rakenna peliäsi hitaasti, ja laajenna horisonttejasi sitä mukaa kun opit ja etenet. Voit alkaa sairaaksi LAGiksi myöhemminkin. Voittaaksesi mahdollisimman paljon rahaa sinun on ensin opittava TAGiksi.

Miksi lopetan pokerin

Haluan lopuksi käsitellä uhkaavalta kuulostavaa kohtaa ”viimeinen artikkelini”, jonka mainitsin tekstin alussa. Olen ollut pokeriammattilainen käytännössä koko aikuiselämäni – tarkkaan ottaen 10,5 vuotta – ja monen osatekijän summana olen päättänyt lopettaa urani. Pokeri ei koskaan ollut mikään elämäni lopullinen tavoite, ja olen halunnut siirtyä siitä eteenpäin jo pidemmän aikaa. Nyt aika on vihdoin tullut.

Vaikka voisinkin jatkaa pokeriartikkelien kirjoittamista, en usko että se olisi hyvä idea – useammastakin syystä.

Ensinnäkin, jäsenemme ansaitsevat parhaan mahdollisen opetusmateriaalin, ja minusta tuntuisi aivan aasilta kirjoittaa strategiaa vaikka en enää pelaisi koko peliä ammatikseni. Vaikka uskonkin, että voisin tuottaa hyvää ja hyödyllistä strategiaa vielä jonkin aikaa, se tuntuisi väärältä. Siitä puuttuisi hyväksi pokerinpelaajaksi pyrkimisen jaettu kokemus.

Toiseksi, en enää halua olla niin sanottu ”saittipro”. Olen kirjoittanut näitä artikkeleita omalla nimelläni jo pitkään, ja tämä on johtanut satoihin Facebook-ystäväpyyntöihin, satoihin yksityisviesteihin joissa pyydetään neuvoja, steikkauspyyntöihin sun muuhun. Vaikka arvostankin kaikkia, jotka ovat minua lähestyneet – se on imartelevaa, ja olen uskoakseni myös vastannut kaikille – olen elänyt hyvin julkista elämää (ainakin pokeriyhteisön standardeilla) viimeisen vuosikymmenen. Olen myös valmentanut kolmella eri opetussivustolla, julkaissut kaksi kirjaa, ollut yksi ikonisimmista postaajista kahdella eri pokerifoorumilla, ja ollut osallisena kaikenlaisissa foorumi- ja Twitter-sodissa – kaikki tämä omalla nimelläni. Kaltaiselleni introvertille tämä kaikki on ollut hyvin kuluttavaa.

Tästä lähtien en halua enää olla Miikka Anttonen, Pokerinpelaaja/Valmentaja. Strategia-artikkelien kirjoittaminen sotisi pahasti tätä vastaan.

Siinä kaikki, mitä minulla on sanottavana. Haluaisin kiittää UpswingPokeria tästä tilaisuudesta. He ovat antaneet vuosien varrella minulle uskomattoman paljon siimaa artikkelieni suhteen, ja suostuneet enemmän tai vähemmän jokaiseen ehdottamaani artikkeli-ideaan – riippumatta miten erikoisia ne ovat olleet. Tämä artikkeli on hyvä esimerkki heidän asenteestaan – en usko, että he olivat kovin innoissaan kuullessaan, että jäähyväisartikkelini olisi 33 000 merkin avautuminen internetin persoonallisuustesteistä ja talonrakentamisesta, mutta he uskoivat minuun silti. Voin ainoastaan toivoa, että tekstini ovat vastanneet heidän odotuksiaan.


Jos haluat lukea lisää pokeriaiheisia tekstejäni (ja tehdä samalla lahjoituksen eläkerahastooni), voit ostaa kirjani osoitteessa www.onceagambler.com.

Suom.huom: Miikan MTT-artikkeleita on tulossa suomennettavaksi vielä muutamia, tämä julkaistiin ajankohtaisuussyistä jo nyt. Alkuperäinen artikkeli julkaistu englanniksi 13.4.2018, sen löydät täältä.


 


 

Uudemmat ja aiemmat kolumnit
Kommentit