Miikka Anttonen: Moderni short stack-pelaaminen, osa 3: Blind vs blind SB:n näkökulmasta

Tapasin olla aika huono lyhyiden stäkkien blindien välisessä pelissä. En oikein tiennyt, miten lähestyä sitä – simulaatiotyökalujen mukaan SB:stä pystyi survomaan voitollisesti vaikka miten paljon käsiä jopa 20 BB:n pinolla, mutta tunsin itseni usein idiootiksi survoessani A-2o:ni ja hävitessäni koko stäkkini vastustajani 6-6:lle, koska riskeerasin 20 BB:tä vain voittaakseni potissa olleet 2.5 BB:tä.

Tunsin itseni kuitenkin vieläkin suuremmaksi idiootiksi aina, kun tein pienen avausreissun ja tulin shovetetuksi. Totta kai vastustajani tiesi, että olin varastamassa – kaikkihan varastavat pieneltä blindilta! A-2o:n raise-foldaaminen tuntui tuplasti pahemmalta kuin shovettaminen ja parempaan käteen törmääminen, sillä nyt olin onnistunut häviämään kahdeksasosan merkeistäni näkemättä edes floppia.

Vaikka kyseessä on hyvin yksinkertainen aihe – 20 BB:llä pelaaminen, kun jäljellä on enää yksi vastustaja – olin hyvin eksyksissä näissä tilanteissa vuosikausia. En mielestäni pärjännyt mitenkään surkeasti, mutta en myöskään murskanut vastustajiani kyseisissä, jatkuvasti toistuvissa spoteissa.

Tästä pääsemmekin päivän aiheeseen...

Osa 3: SB vs BB-pelaaminen resteal-stäkeillä SB:stä

Kun action kipataan sinulle pieneen blindiin ja sinulla on stäkissäsi 12-20 BB:tä, sinulla on muutamia vaihtoehtoja:

  • Kipata

  • Täydentää BB eli limpata

  • Reissata avauskokoon, joka jättää vielä kippivaraa (tyypillisesti jotain 2-3 BB:n väliltä)

  • Mennä all-in

Alle 12 BB:n stäkillä neuvoisin useimmiten pelaamaan vain kipeistä ja shoveista koostuvalla strategialla. Pikkustäkilläkin raise-foldaamiselle on olemassa joitain hyvin argumentteja, mutta en henkilökohtaisesti ole tämän strategian suuri ystävä.

Vertailllaanpa vaihtoehtojamme seuraavaksi vähän syvällisemmin:

Vaihtoehto #1: Shovettaminen

Aloitetaan all-in-puskuilla. En tuhlaa aikaasi (tai omaani) sisällyttämällä tähän artikkeliin puskuchartteja. Turnauspelaajana ei ole olemassa tekosyitä sille, ettet joko muista puskuchartteja ulkoa tai ole vähintään printannut niitä työpöydällesi. Pidin itse puskutaulukoita pöytääni teipattuna vuosien ajan, ja vaikka ystäväni nauroivatkin niille usein kotonani vieraillessaan, muistan ne nykyään unissanikin.

Joka tapauksessa; on tärkeää ymmärtää eräs pointti näistä shoveista, jota monet eivät mielestäni ole täysin sisäistäneet. Ei nimittäin ole kovin olennaista tietää tasan tarkkaan, millä rangella voit puskea missäkin spotissa. Se, voitko puskea 62% vai 64% sillä ja tällä stäkkikoolla on puhdasta semantiikkaa. Pienillä virheillä näissä tilanteissa ei ole juuri mitään vaikutusta kokonaiswinrateesi.

On paljon tärkeämpää tietää suunnilleen, paljonko mikäkin käsi tekee voittoa puskuna missäkin tilanteessa. Näiden lukemien opettelemiseen ei ole olemassa oikopolkuja, vaan sinun on yksinkertaisesti painettava työtunnit sisään HoldemResources Calculatorin kaltaisen ohjelman parissa.

Vaikka voitkin puskea järjettömän määrän käsiä voitollisesti SB:stä, monia vastustajia vastaan kyseessä ei yleensä ole voittavin mahdollinen strategia. Päivänselvä esimerkki on esimerkiksi 20 BB:n suora pusku A-A:lla – ellei vastustajasi maksele puskuja naurettavan leveästi, kyseessä ei vain voi olla paras mahdollinen peliliike.

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin paljon olennaisempi. Jos vastustajasi on kyylä joka kippaa suurimman osan käsistään jo pieneen reissuun, ei selvästikään voi olla hyvä idea riskeerata koko pinoasi puskemalla, kun saisit saman lopputuloksen riskeeraamalla vain pari-kolme blindia.

Useimmat vastustajat ovat kuitenkin jotain liian löysästi ja liian tiukasti maksavan välimaastosta – he puolustavat blindiaan suunnilleen sopivalla määrällä käsiä joko maksamalla tai shovettamalla pientä avausreissua vastaan – ja juuri näissä tilanteissa on tärkeää tietää, mitkä kädet tekevät niin paljon tuottoa puskuna, että pusku on pientä reissua parempi vaihtoehto.

Seuraavassa esimerkkitaulukko käsistä, jotka voit puskea 15 BB:n stäkillä 9-kätisessä pöydässä (10% antet) olettaen, että BB maksaa täydellisesti:

Numerot tarkoittavat tuottoa big blindeissa per käsi. Esimerkiksi 4-4:n shovettaminen nettoaa keskimäärin 1.88 BB:tä.
 

Katsopa vähän näitä numeroita. Sanotaan, että sinulla on 8-4s tässä tilanteessa. Onko 0.02 isoa blindia koko stäkkisi riskeeraamisen arvoista? Yleensä ei. Silti puskutaulukot kertovat ainoastaan kädet, jotka voit puskea, eivät näitä lukemia.

Mutta entäpä 2-2, A-2o tai K-6s? Kaikki näistä tekevät keskimäärin yli 1 BB:n verran tuottoa. Olisi rikollista jättää niin paljon valueta pöydälle, ja jonkun näistä käsistä saadessasi oikea liike onkin survoa merkit pottiin hymyssä suin.

Kun tiedät, paljonko tietty käsi tekee jossain tilanteessa puskuna, olet selvittänyt jo puolet pulmasta. Sinun on enää päätettävä, kippaako vastustajasi tarpeeksi, jotta raise-foldaamisessa olisi järkeä. Jos vastustajasi pelaa takaisin käytännössä samalla rangella sekä puskuja että pienempiä reissuja vastaan, on epäoptimaalista riskeerata koko pino puskemalla, kun voisit tehdä saman tuoton paljon vähemmälläkin riskillä.

En usko, että on kovin paljon väliä, pusketko vai kippaatko taulukon rajatapauskädet kuten Q-5o:n, T-7o:n tai 6-5o:n (jos siis pelaisit vain push/fold-strategialla). Tärkeää on tietää, mitkä kädet ovat selkeitä puskuja, koska ne kädet tekevät sinulle paljon rahaa pitkässä juoksussa. Loppujen käsien suhteen tee päätöksesi vastustajasi pelityylin ja statsien perusteella.

On myös tärkeää ottaa huomioon, kuinka laajasti uskot vastustajasi maksavan puskusi. HUDin statistiikat antavat yleensä paremmin osviittaa syvempien stäkkien pelistä, mutta niistä voi silti saada kohtalaisen hyvän kuvan vastustajan tendensseistä. Yleisesti ottaen: jos vastustajasi maksaa liian leveästi, se vaikuttaa harvemmin puskurangeihisi mitenkään dramaattisesti. Ylläoleva taulukko olettaa, että vastustaja maksaa matemaattisesti täysin oikein, mikä kyseisessä spotissa vastaisi 39 prosenttia käsistä. Mutta entä jos tuplaamme hänen maksurangessa täysin sekopäiseen ja epärealistiseen 78 prosenttiin? Voit silti puskea näin laajasti:



Puskurange ei eroa hirveän paljoa ensimmäisestä chartista, vaikka vastustajasi maksaa nyt aivan hullulla rangella. Mutta entä, jos olemme bubblella pelokkaan rahan pelaajaa vastaan, joka selvästi yrittää kitkutella rahoille? Seuraavaksi range, jolla voit puskea pelaajaa vastaan jonka maksurange on vain 66+, ATo+, A8s+, KJs+, KQo:



Kyllä, teet nyt 1.33 BB:tä voittoa puskemalla 7-2o:lla. Sivuhuomiona, mielestäni on aika siistiä kuinka 7-2o:n puskeminen tekee käytännössä saman tuoton kuin A-2o tai K-9o. Tämä johtuu tietenkin siitä, että suurin osa tuotosta tulee siitä, että BB kippaa liikaa käsiä.

Jälleen kerran, vaikka tiedät että voit tehdä näin paljon puskemalla 7-2o:n, kyseessä ei silti välttämättä ole paras mahdollinen peliratkaisu. Melko fiksu adjustointi kyseisen kaltaista huipputiukkaa pelaajaa vastaan olisi esimerkiksi:

  • Avaa pienesti kaikilla todella huonoilla käsillä sekä monstereilla

  • Shoveta loput kädet

Tämä on luonnollisesti hyvin ekspoitattavissa oleva strategia, mutta syy sen käyttämiseen onkin se, että keskimääräinen MTT-vastustaja ei yksinkertaisesti ole kovin hyvä tunnistamaan näitä asioita. Kuten kaikkien eksploittaavien strategioiden kohdalla, on kuitenkin järkevää edetä varovasti ja olla valmis muuttamaan strategiaa tarvittaessa.


Vaihtoehto #2: Pieni avausreissu

Miten selvitetään, onko pieni avausreissu tietyssä tilanteessa voitollinen vai ei? Vastaus löytyy – yllätys, yllätys – matematiikasta. Perusmatematiikka menee näin:

riskeerattava summa / (potin koko + riskeerattava summa) = miten usein avauksen pitää toimia

Esimerkki: blindit ovat 500/1000/100 9-kätisessä pöydässä, eli potissa on 2,400 merkkiä. Olet SB:ssä ja päätät reissata 2.5 BB:tä eli 2,500 merkkiin. Riskeeraat 2,000 merkkiä (pienen blindin 500 merkkiä eivät enää kuulu sinulle), eli laskutoimitus näyttää tältä:

2,000 / (2,000+2,400) = 0.454

Reissusi täytyy mennä läpi 45.4% ajasta tehdäkseen suoraa voittoa (lukemaan ei lasketa flopin jälkeistä peliä).

Säästän vähän aikaasi ja listaan tyypillisimpien avausreissukokojen vastaavat lukemat (9-kätinen pöytä, 10% antet):

  • 2 BB: 38.4%

  • 2.25 BB: 41.1%

  • 2.5 BB: 45.4%

  • 3 BB: 51%

Ihan ensin haluan sanoa tämän: mielestäni minreissaaminen SB:stä on käytännössä aina väärin. Sitä näkee tapahtuvan kaiken aikaa, ja kohdatessani sellaisen BB:ssä istuessani tunnen oloni lähes loukatuksi – minusta tuntuu aina, että vastustajallani ei ole minua kohtaan mitään kunnioitusta tai hän pitää minua hirveänä kyylänä (joskin todennäköisin selitys on, että tämä ei yksinkertaisesti ole kovin hyvä pokerin fundamentaaleissa).

Se, miten paljon vastustajan pitää vähintään puolustaa estääkseen sinua tekemästä automaattista tuottoa reissaamalla ei muutu mainittavasti eri reissukokojen välillä. Minreissua vastaan BB:n on puolustettava 61.6% käsistä, ja 2.5 BB:n reissua vastaan lukema laskee vain seitsemällä prosentilla (54.6%). Todellisuudessa 2.5 BB:hen reissaaminen nostaa kuitenkin vastustajasi kippaamisen todennäköisyyttä tuntuvasti, usein jopa 15 prosentilla.

Tarkastelemme lähemmin BB:n eri reissukokoja vastaan saamia kertoimia tämän sarjan seuraavassa osassa, mutta ihan vain nopeasti: BB tarvitsee ~20.4% raakaequityä minreissua vastaan. Joten vaikka SB avaisi ainoastaan rangella [QQ+, AK], 72o:lla olisi tarpeeksi raakaequityä maksuun.



En neuvoisi maksamaan kyseisessä tilanteessa 72o:lla, koska käsi realisoi equityään todella huonosti, mutta tämä auttaa havainnollistamaan jotain tärkeää blindien välisestä pelaamisesta:

Kun potissa on paljon rahaa voitettavaksi reissaamalla, meidän ei pitäisi tehdä maksamisesta lähes millä tahansa korteilla houkuttelevaa vastustajallemme.

Ja tämä, hyvät ystävät, on pelin nykysuuntaus. Minäkin muistan vanhat hyvät ajat, kun ihmiset puolustivat isoa blindiaan 20% ajasta SB:n reissuja vastaan ja minreissaamalla pystyi printtaamaan rahaa. Mutta ihmiset ovat päivä päivältä kovempia puolustamaan BB:tään eri tavoin, eivätkä vanhat keinot enää toimi.

Jos minun pitäisi päättää 2 BB:n ja 3 BB:n avauskokojen väliltä loppuelämäni ajaksi, valitsisin jälkimmäisen hetkeäkään miettimättä. En olisi lainkaan yllätynyt, jos 2.7 BB:n tyylisen avauskoon käyttämisestä tulisi vuoden-parin sisään täysin standardipeli.

Vaihtoehto #3: Limppaaminen

SB:ltä limppaaminen on yksi viime vuosien suurimpia uusia trendejä MTT-vakkarien keskuudessa. Tiedostan, että tulen tämän sanoessani saamaan lokaa niskaani hyviltä vakkareilta, mutta minut palkattiin UpswingPokerille kirjoittamaan artikkeleita, jotka maksimoivat lukijoiden pokerituotot.

Uskon aidosti, että limppaaminen on tällä hetkellä ylikäytetty strategia nettiturnauksissa. Syy on simppelit; ihmiset eivät vieläkään puolusta BB:tään tarpeeksi reissuja vastaan, jolloin reissaaminen on yksinkertaisesti tuottoisampaa. Limpatessasi olet aina vastustajasi armoilla edes flopin näkemisen suhteen.

Katsotaanpa uudelleen lukemia, jotka kertovat kuinka usein vastustajan on puolustettava BB:tään eri avauskokoja vastaan estääkseen meitä tekemästä automaattista tuottoa:
 

  • 2 BB: 61.6%

  • 2.25 BB: 58.9%

  • 2.5 BB: 54.6%

  • 3 BB: 49%

Sanoisitko, että pelaajat vakiopeleissäsi puolustavat BB:tään näin usein kyseisiä avauskokoja vastaan?

Vaikka limppaamiselle on todellakin olemassa useita hyviä syitä, on paljon pelaajia, jotka puolustavat blindiaan aivan liian vähän reissuja vastaan (ja joita voit siten eksploitata hävyttömän paljon reissaamalla). Siispä limppaaminen perusstrategiana ei vain voi olla tuottoisin mahdollinen strategia.

Mitä matalammilla panostasoilla pelaat, sitä enemmän ylläoleva pitää yleensä paikkansa. Useimmilla pelaajilla $22 sisäänoston turnauksissa ei ole mitään käsitystä blindinsa oikeaoppisesta puolustamisesta. He saattavat 3-betata parhaat 10% käsistään ja maksaa seuraavat 15%. Mutta kun he kohtaavat limpin, he lukevat sen heikkoudeksi, koska jossain vuonna 2007 painetussa pokerikirjassa kerrottiin limppauksen tarkoittavan heikkoutta.

Hauskaa kyllä, monet huipputason pelaajat pelaavat pelkästään limppaamisesta koostuvaa strategiaa ollakseen täydellisen balanssissa, kun heikommat pelaajat näkevät limpit nimenomaan epätasapainoisen strategian osana ja eksploittaavat vakkareita ”vahingossa” shovettaen aivan liikaa olettaen, että näiden limppausrange on heikko. Et voi silti maksaa näitä puskuja kovin monella kädellä, mikä taas johtaa siihen, että sinulta jää paljon rahaa pöydälle jonka olisit tienannut reissaamalla itse.

Tämän salliminen vastustajia vastaan, jotka olisivat muuten antaneet sinun varastaa blindinsa ilman vastarintaa on melkoinen katastrofi. Mielestäni syvemmillä stäkeillä taas limppaaminen on usein aika hyvä strategia – ihmiset puolustavat BB:tään reissuja vastaan enemmän syvemmillä pinoilla, ja meillä on myös enemmän tilaa limp-reissuille. Mutta alle 20 BB:n stäkeillä ongelmana on, että vastustajamme voi myös shovettaa limppimme päälle, emmekä voi tehdä asialle mitään.

Muistatko vielä, kuinka paljon käsiä meidän oli mahdollista shovettaa voitollisesti SB:ltä? Limppiä vastaan BB:n tilanne on käytännössä täysin sama, paitsi että potissa on vielä ylimääräiset 0.5 BB:tä voitettavaksi. Haluat toki balansoida limppausrangeasi myös ansoittamalla monilla käsillä, mutta on yksinkertaisesti todella vaikeaa kehittää limppausrange, joka olisi sekä balanssissa että tekisi isompaa voittoa kuin lähinnä reissuista ja kipeistä koostuva strategia.

Minulla ei ole mitään limppaamista vastaan esimerkiksi yli 30 ison blindin pinoilla, mutta en ole vakuuttunut sen optimaalisuudesta alle 20 BB:llä. En sano, etteikö limppausvoittoinen strategia olisi voitollinen – aivan varmasti on – mutta en vain usko sen olevan kaikkein voittavin vaihtoehto.

Vielä yksi anekdootti: Nash-puskutaulukoiden mukaan tienaat 0.75 BB:tä puskemalla 20 BB:tä SB:ltä Q-9 suittarilla. Luuletko, että tienaat tosiaan enemmän limppaamalla? Kun limppaat, vastustajallasi on yhtäkkiä kolme uutta vaihtoehtoa, joita tällä ei muuten olisi:

1. Hän voi halutessaan nähdä flopin.

2. Hän voi ottaa kontrollin kädestä positiossa reissaamalla pienesti.

3. Hän voi mennä all-in monilla käsillä (jotka eivät olisi voineet maksaa puskuasi), ja pakottaa sinut kippaamaan ~50% equityä sen sijaan, että tilanne olisi mennyt päinvastoin.

Kaikesta huolimatta pidän limppaamisesta kroonisia eristäjiä vastaan. Nämä ovat usein pelaajatyyppejä, jotka reissailevat limppien päälle erittäin löysästi myös muissa tilanteissa kuin blindien välisissä poteissa.

Jos sinulla on hyvä tuntuma vastustajasi pelityylistä ja uskot tämän raise-foldaavan limppejäsi vastaan usein, printtaat luonnollisesti paljon rahaa limp-shovettamalla kaikenlaisia käsiä ko. strategialla. Mutta sinun on myös varmistettava, että stäkit ovat tarpeeksi syvät (ettei vastustajasi pääsekin shovettamaan raise-foldaamisen sijaan). A-2o:n tyylisellä kädellä on luonnollisesti mahtavaa nyhtää vastustajalta pari lisäblindia saadessasi tämän raise-foldaamaan, mutta entä jos tämä meneekin suoraan all-in? Yhtäkkiä tilanne onkin sinulle melko katastrofaalinen – joko maksat ja päädyt osalliseksi kolikonheittotilanteeseen, jonka olisit voinut välttää shovettammalla itse, tai kippaat ja tunnet olosi typeräksi.

Flopin jälkeinen pelaaminen SB:stä

Pelin evoluutio on menossa siihen suuntaan, että tulet näkemään enemmän ja enemmän floppeja blindien välisissä tilanteissa – jopa hyvinkin shorttina.

Kuten edellisessä artikkelissa opimme, mitä shortimpana olet, sitä enemmän equityä pääset realisoimaan flopin jälkeen. Mielestäni MTT-populaatio ei ole vielä oikein sisäistänyt tätä, mutta oletan asioiden muuttuvan lähitulevaisuudessa.

Tarkastelemme tilannetta sarjan seuraavassa osassa tarkemmin BB:n näkökulmasta, mutta sillä hetkellä kun reissaat SB:stä kurakorteilla, sinun kannattaa olla valmiina todella laajojen rangejen post-flop-pokeriin.

Ensimmäinen tärkeä asia sisäistettäväksi on ns. board coverage, eli millainen tekstuuri osuu paremmin kenellekin.

  • Pienellä blindilla on etu ässä-korkeilla boardeilla.

Jos näet flopin joko reissattuasi SB:stä tai limpattuasi ja saatuasi sökötyksen, omaat massiivisen range-edun ässä-korkeilla boardeilla. Lähes kaikki shovettavat useimmat ässälliset kätensä BB:stä SB:n reissua vastaan, ja vastaavasti reissaavat SB:stä kyseisillä käsillä. Joten kun floppi tulee A-x-x, ensimmäinen ajatus päässäsi pitäisi olla ”hyvä, tämä on minun floppini” riippumatta siitä, onko kädessäsi ässä vai ei. Sinun on pääsääntöisesti lyötävä nämä flopit, ja stäkkikokojen salliessa myös barreloitava turneja, jos kädelläsi on edes jonkinlaista equityä.

  • Myös kuvakorttipainotteiset flopit ovat SB:n heiniä, mutta pienemmässä määrin.

K-Q-2:n tyylisillä flopeilla SB:llä on edelleen range-etu samoista syistä kuin ässä-korkeilla flopeillakin, mutta pienemmällä marginaalilla. SB:stä sinulla on rangessasi AA, KK, QQ, AK, AQ, KQ, KJ, 22 ja niin edelleen, kun taas vastustajallasi on niistä hädin tuskin mitään. BB:lläkin voi helposti olla kärkipari, mutta varsinaisia nutsikäsiä löytyy lähinnä vain sinun rangestasi, ja siksi sinun kuuluisi voittaa suurin osa näistä boardeista riippumatta siitä, oletko osunut vai et. Nämä tekstuurit ovat lyönnin arvoisia, vaikka olisit missannut flopin kokonaan, mutta toisin kuin ässä-korkeilla flopilla, sinun kannattaa olla varovaisempi barreloimisen suhteen.

  • Kuivat pikkuboardit menevät SB:lle reissatuissa ja BB:lle limpatuissa poteissa

Boardeilla kuten 3-2-2, 5-2-2, jne range-etu on itse asiassa jälleen puolellasi reissatuissa poteissa. Monet reissaavat jopa 100% käsistä SB:stä (ja usein heidän kannattaakin, koska ihmiset eivät puolusta BB:tään tarpeeksi), mutta harva puolustaa jokaikistä kättä BB:stä. Mitkä ovat ensimmäisiä käsiä, jotka ihmiset pudottavat pois puolustusrangeistaan? Jep, roskakädet kuten 7-2, 4-2, 8-3, jne. Lisäksi sinulla on rangessasi kaikki yliparit, kun taas BB:ltä ne puuttuvat kokonaan.

Limpatuissa poteissa asia on päinvastoin, koska olettaen ettet limppaa 100 prosenttia käsistä, kakkosen tai kolmosen sisältävät kädet ovat kaikkein epätodennäköisimpiä limppauskäsiäsi, mutta vastustajasi sökötettyä tämän rangesta löytyvät kaikki mahdolliset yhdistelmät.

  • Muilla boardeilla kyse on monen tekijän summasta

T-8-5:n tyylisillä boardeilla on jopa suositeltavaa pelata melko suoraviivaisesti oman käden vahvuuden mukaan. Kun sinulla on veto tai kärkipari, anna palaa. Kun olet missannut flopin totaalisesti Q-4o:llasi, voit check-foldata tekemättä edes jatkolyöntiä. Tämä on toki äärimmäisen yksinkertaistettu neuvo, ja post-flop-strategiasi pitäisikin aina muotoutua kulloisenkin vastustajan ja tilanteen mukaan.

Tästä pääsemmekin tärkeimpään blindien väliseen post-flop-pelaamiseen liittyvään sääntöön: Ihmiset bluffaavat aivan liikaa.

Kun pelataan todella laajoilla rangeilla, kummallakaan pelaajalla ei yleensä ole mitään keskiparia parempaa, mutta jostain syystä ihmiset sekoilevat blindien välisissä poteissa kuin riivattuina. En tiedä mistä se johtuu, mutta niin vain on. Luultavasti ilmiö liittyy jollain tavalla psykologiaan ja siihen, että sinä ja vastustajasi olette käden viimeiset kaksi pelaajaa, joista kumpikin tietää toisen rangen leveäksi. Vaikka näin toki onkin, mielestäni ihmiset tekevät usein typeriä virheitä, koska he yrittävät voittaa jokaisen potin väkisin. Sinun kannattaa aina muistaa, että – kuten aiemmin tässä artikkelissa opimme – teet usein automaattisesti tuottoa reissaamalla SB:stä, vaikka check-foldaisit jokaikisen flopin. Etenkin pikku- ja keskitasojen turnauksissa tuotto-odotuksesi tulee nimenomaan tästä, ei jostain flopin jälkeisestä kamikaze-yrityksestä.

Voisit pelata fit/fold-strategialla ja tehdä silti paljon rahaa näissä tilanteissa. Olen toistanut tätä valmennettavilleni kymmeniä kertoja vuosien varrella, ja sanon sen nyt vielä kerran: yleissääntönä kannattaa antaa vastustajien hoitaa sekoilemien blind vs blind-pottien flopin jälkeisessä pelissä. Voin luvata, että he tulevat sekoilemaan, uudelleen ja uudelleen aina maailman tappiin saakka.

Blind vs Blind HUD

Pienenä bonuksena ohessa on kuva blind vs blind-tilanteiden popup-HUDistani. Popup-HUD ilmestyy, kun vien hiireni tietyn symbolin päälle pelipöydässä. Kaikista tekemistäni popup-HUDeista tämä on kaikkein tehokkain. Sen luominen vie 10 minuuttia, eikä ole mitään tekosyytä olla käyttämättä sitä aina pelatessasi.


Yllä erään vakkarin statsit. Suluissa olevat numerot tarkoittavat otoskokoa, ja luvut ilman sulkuja ovat prosentteja. Kyseinen pelaaja esimerkiksi tekee avausreissubn SB:stä 35% ajasta ja limppaa 19% ajasta.

HUD itsessään on varsin simppeli, ja statsit lienevät helposti ymmärrettävissä. Se on kuitenkin myös tehokas työkalu, joka käytännössä ratkaisee monia preflop-tilanteita puolestasi. Saatan kirjoittaa myöhemmin erillisen artikkelin HUDeista, mutta nopeana huomiona: HUD-statsit ovat käyttökelpoisimmillaan tilanteissa, joissa ne osoittavat suurimpia eroavaisuuksia eri pelaajien välillä.

Preflop-tilanteet blind vs blind-poteissa ovat juuri sellaisia spotteja, joissa näkee hurjia eroja muuten melko samantyylisesti pelaavien vakkareiden välillä. Geneerisistä perusstatseista ei ole näissä tilanteissa paljon apua, sillä se, onko jonkun VPIP 22% vai 20% ei kerro sinulle oikeasti mitään. Mutta blind vs blind-tilanteissa tulee vastaan numeroita, joissa voittava regu avaa vain 22% SB:stä kun toinen taas avaa 90%. Se on hurja ero.

Valjastetaanpa artikkelissa oppimamme asiat hyödyksemme kyseisen vakkarin statseja käyttäen. Mikä olisi lähestymistapasi SB:stä kyseistä pelaajaa vastaan 20 BB:n stäkeillä (ei bubble/ICM-tilanteessa) näiden statsien perusteella?

VASTAUS:

  • Tämä pelaaja puolustaa BB:tään aivan liian vähän. Hän kippaa avausreissuun 83% ajasta, joten voit reissata SB:stä jokaikisen käden vaikkapa 2.5 BB:hen ja printata paljon rahaa.

  • Koska hän pelaa niin tiukasti, monienkaan käsien shovettamisessa ei ole järkeä. Tämä ei tarkoita, etteikö shovettaminen olisi silti voittava peli vaikka millä käsillä, mutta se ei vain ole paras vaihtoehto. Voit eksploitata tätä pelaajaa vähemmällä varianssilla reissaamalla pienemmin.
     

  • Tämä pelaaja eristää SB:n limppejä vain 13 prosenttia ajasta. Tämä tarkoittaa, että voit pelata myös hyvin voittoisasti limppausstrategialla, mutta koska hän eristää niin vähän käsiä, sinun ei pitäisi pyrkiä limp-shovettamaan juuri millään bluffeilla. Yleisesti ottaen tätä pelaajaa vastaan reissaamalla tekee niin paljon rahaa, että limppaaminen ei ole optimaalinen strategia.

 

Teksti: Miikka Anttonen
Alkuperäinen artikkeli

 


Moderni short stack-peli-artikkelisarjassa on yhteensä neljä osaa:

Osa 1: BB vs BTN resteal-stäkillä
Osa 2: BB vs BTN ministäkillä
Osa 3: SB vs BB

Osa 4: BB vs SB

Uusi osa tulossa aina tiistaisin! Kaikki Pokerisivujen MTT-strategia-artikkelit löydät täältä.

Uudemmat ja aiemmat kolumnit
Kommentit