Miikka Anttonen: Reissukoon valitseminen turnauksissa

MTT-pelaaminen kehittyy jatkuvasti. Uusia trendejä pulpahtelee pintaan, ja vanhat kikat lakkaavat toimimasta sitä mukaa kun vastustajat oppivat adjustoitumaan niihin. Käteispelit ja sittarit eroavat turnauksista kuitenkin siinä, että vaikka ensinmainitut ovat koko ajan lähempänä ja lähempänä ratkaistuksi tulemista solverien ja muiden softien ansiosta, MTT:ssä raha tehdään edelleen lähes täysin exploittaamalla.

Toki MTT:tkin ovat koventuneet vuosien varrella. Kun aloittelin MTT-uraani noin 8 vuotta sitten, et tarvinnut juuri minkäänlaista teknistä osaamista tai erikoissoftia pärjätäksesi. Vastustajilla oli yksinkertaisesti niin paljon hirvittäviä leakkeja joita hyödyntää, että perussolidilla pelillä oli lähes mahdotonta olla voittamatta. Nykyään fieldit ovat yleisesti ottaen solidimpia, mutta tällä on myös kääntöpuolensa; keskivertovastustaja pelaa nykyään hyvin geneerisesti. Tämä näkyy etenkin siinä, että kun uusi trendi nousee taas pintaan, kaikki vakkarit matkivat sitä pohtimatta kunkin trendin mielekkyyttä sen syvällisemmin. Sitten joku keksii taas uuden trendin, vanha unohtuu ja uutta seurataan, ja näin loputon sokeiden seuraajien ympyrä on valmis.

Juuri tässä on sauma tehdä rahaa. Pöydistäsi ei ehkä enää löydä kuutta idioottia, jotka pelaavat 80 prosenttia käsistä kuten ennen vanhaan. Sen sijaan keskivertopöydässä on kuusi geneeristä regua, jotka pelaavat kaikki täysin samalla tavalla. Kuka sanoi, että ainoastaan paisteja voi exploitata?

Tässä artikkelissa käsitellään avausreissukokoja MTT:issä – aihe, jota ei yleensä varsinaisesti liitetä exploittaamiseen. Seuraavalle 10 minuutille minulla on kuitenkin kaksi tavoitetta:

1. Aion opettaa kaiken, mitä voittojensa maksimoinnista kiinnostuneen pelaajan tarvitsee tietää avausreissaamisesta – en pelkästään oikeita sizingeja, vaan myös logiikan niiden takana.

2. Aion opettaa sinut ajattelemaan eri tekijöitä joka kerta, ennen kuin painat reissunappia.


Kun olen avaamassa pottia, pysähdyn aina hetkeksi ja kysyn itseltäni seuraavan kysymyksen:

Miten voisin exploitata pöydässä istuvia vastustajiani muokkaamalla reissukokojani?


Pidä tämä kysymys mielessäsi koko ajan artikkelia lukiessasi. Loppuun päästessäsi osaat vastata siihen.

Avaaminen turnauksissa vs. käteispeleissä

Aloitetaan käymällä läpi MTT- ja käteispelaamisen olennaiset erot, mitä reissukokoihin tulee.

Turnauspelaamisessa pienet reissukoot toimivat usein parhaiten, koska stäkit ovat lyhyempiä ja poteissa on antejen takia kuollutta rahaa. Käteispeleissä syvemmät stäkit taas vaativat suurempia reissukokoja.

Reissuranget eivät vaihtele mainittavasti käteispeleissä, koska peliolosuhteet ovat staattiset: Pelissä ei ole bubblea, ICM:ää eikä finaalipöytää, ja stäkkikoot ovat yleensä vähintään 100 ison blindin luokkaa. Hijackin avausrangen laajentaminen vain viidellä prosentilla olisi itse asiassa melko iso adjustointi käteispöydässä.

Turnauksissa taas vastaan tulee tilanteita, joissa sinun on kipattava suoraan vaikka 6-6, ja myös tilanteita, joissa voit reissata 7-2 offarilla. Tämä johtuu nimenomaan vaihtelevista olosuhteista (bubble, ICM, jne).

Käteispeleissä noin kolme kertaa ison blindin suuruiset reissukoot ovat yleisiä syvemmän stack-to-pot ration (stäkkien syvyys flopilla) takia. Tästä syystä myös turnausten alkupelissä käytetään vastaavia reissukokoja – alkutasot pelataan yleensä hyvin käteispelimäisesti eli 100BB+ syvillä ilman anteja. Mutta kun stäkkikoot pienenevät nousevien blindien takia, pienemmät reissukoot jättävät enemmän tilaa flopin jälkeiselle pelille (stack-to-pot ratio syvenee).

Jos vastustajasi ovat todella huonoja, minreissaaminen on aivan hyvä perusstrategia, mutta vaikeammissa pöydissä sinun pitää olla valmis nostamaan avauskokoasi. Tämä johtuu siitä, että minreissuja on helppo exploitata useimmilla stäkkisyvyyksillä, etenkin isosta blindista – on hyvin vähän käsiä, mitä ison blindin kuuluu foldata 4:1 oddseilla ennen floppia.

Kirjoitin UpswingPokerille syvällisen artikkelisarjan ison blindin puolustamisesta (linkki englanninkieliseen artikkeliin: The Ultimate Guide to Big Blind Defense), ja suosittelen sen lukemista ehdottomasti kaikille. Mutta palataksemme tämän artikkelin aiheeseen, käydäänpä läpi miksi klassinen ”reissaa paljon käsiä pienellä sizingilla, etenkin myöhäisestä positiosta”-strategia toimii edelleen usein hyvin.



Haluatko virittää turnauspelaamisesi huippuunsa? Doug Polkin ja Pratyush Buddigan Tournament Master Class-kurssi sisältää kymmeniä tunteja opetusmateriaalia!
 

Avausreissaamisen matematiikka

Pienten reissukokojen käyttäminen myöhäisestä positiosta toimii edelleen hyvin, koska avauksen täytyy mennä läpi vain noin puolet ajasta tehdäkseen välitöntä tuottoa.

Ajatusleikki: Olet myöhäisessä positiossa, ja haluat yrittää tehdä rahaa reissaamalla millä tahansa kahdella kortilla. Hypoteesiin ei sisälly minkäänlaista post flop-pelaamista; itse asiassa aiot open-foldata jokaikisen flopin, vaikka osuisit quadseihin.

Voittaaksesi potin tällä absurdilla strategialla jokaisen vastustajasi on siis foldattava suoraan reissuun, ja siten heidän on foldattava melko usein jotta voisit tehdä voittoa. Usko tai älä, tässä onnistuminen ei edes ole kauhean vaikeaa (myöhäisestä positiosta), koska pelissä on myös antet. Antet tuovat yleensä pottiin noin yhden ison blindin verran ekstraa. Avaamattomassa potissa on siis aina noin 2.5BB:tä odottamassa kerääjäänsä.

Kuinka usein napin avauksen pitää mennä läpi milläkin reissukoolla tehdäkseen automaattista tuottoa? Suosittelen painamaan nämä lukemat mieleen, tai liimaamaan ne näytön alareunaan post-it-lappua käyttäen:

  • Avauskokona 2BB: 44%

  • Avauskokona 2.25BB: 47%

  • Avauskokona 2.5BB: 50%

  • Avauskokona 3BB: 55%

(Numerot on laskettu sillä oletuksella, että antejen yhteenlaskettu summa on tasan 1BB. Struktuurista ja pelaajien lukumäärästä riippuen tuo lukema voi heittää pelitilanteessa jonkin verran.)

Sanotaan siis, että potti tulee kipattuna sinulle napille, ja suunnittelet minreissun tekemistä. Se, miten pieni blindi reagoi avaukseesi riippuu paljon pelaajasta – jotkut pelaavat strategialla, joka sisältää vain 3-bettaamista ja foldaamista, jotkut flattaavat aivan liikaa käsiä – mutta yleistäen SB:n voi olettaa pelaavan takaisin noin 15 prosentilla käsistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ison blindin pitää puolustaa blindiaan (flattaamalla tai 3-bettaamalla) vähintään 48.2 prosentilla käsistä, jotta et tekisi automaattista tuottoa reissaamalla millä tahansa kahdella kortilla.

48.2% range näyttää tältä:

48.2% range BB:n puolustamiseen (käsien valitsemiseen käytetty Upswingin The Poker Labia)
 

Useimmat regut defendaavat tätä leveämmin, ja heikommatkaan pelaajat eivät yleensä kippaa hirveästi liikaa. (Jos minun pitäisi veikata koko MTT-populaation kollektiivinen defendausprosentti tässä spotissa, arvioisin jotain 41 prosentin pintaan.)

Tämä itsessään ei ole välttämättä huono uutinen – okei, et voi reissata kahdella Uno-kortilla ja tehdä automaattista tuottoa näkemättä floppia, mutta voit silti reissata tuottoisasti laajalla rangella.

Automaattisen tuoton matematiikan sisäistäminen on tärkeä ase MTT-pelaajalle. Kun seuraavan kerran löydät itsesi myöhäisestä positiosta ja edessäsi on erittäin tiukkoja pelaajia, sinulla pitäisi olla selkeä käsitys siitä, miten laajasti voit reissata.

Katsotaanpa samaa tilannetta BB:n näkökulmasta.

Raakaequity, jonka BB tarvitsee maksaakseen eri avauskokoja vastaan:

  • vs 2BB: 18%

  • vs 2.25BB: 22%

  • vs 2.5BB: 25%

  • vs 3BB: 31%

Kuten huomaat, 2-2.5BB:n reissuja vastaan iso blindi voi puolustaa erittäin laajasti. Tämä konsepti on selitetty tarkemmin edellämainitussa artikkelissani BB:n puolustamisesta, mutta on tärkeää sisäistää ja muistaa yllämainitut numerot ainakin suunnilleen.

Ison blindin saama erinomainen hinta blindinsa puolustamiselle on juuri se kohta, jossa klassinen ”reissaa paljon käsiä pienellä sizingilla, etenkin myöhäisestä positiosta”-strategia alkaa nykypeleissä sakkaamaan. Kun isossa blindissa istuu kyylä, voit toki antaa palaa ja hyökätä tämän blindia päin erittäin löysästi. Mutta kun blindissa istuu hyvä pelaaja, reissaaminen liian leveästi johtaa ainoastaan moniin nihkeisiin post flop-tilanteisiin, joissa rangesi on suhteellisesti melko heikko. Ne tilanteet tulevat usein kalliiksi.

Löysästi isoa blindiaan puolustaviin adjustoituminen

Vuonna 2018 kaikki kohtalaisetkin regut puolustavat isoa blindiaan yli 40 prosenttia ajasta. Doug Polkin kaltaiset huippupelaajat puolustavat luultavasti lähemmäs 90 prosenttia – ja miksi eivät puolustaisi, kun minreissua vastaan puolustamiseen tarvitaan vain 18% raakaequityä?

Tällaisia pelaajia vastaan oikean adjustoinnin tekeminen on helppoa:

Käytä suurempaa avauskokoa myöhäisestä positiosta, kun BB:ssä istuu löysä pelaaja.

Perinteisessä MTT-opetuksessa on yleensä neuvottu päinvastaista – mitä myöhemmässä positiossa olet, sitä pienempiä sizingeja sinun pitäisi käyttää – mutta usko pois, tällainen ajattelu on vanhentunutta.

Voit käyttää edelleen pieniä avauskokoja aikaisesta positiosta, koska rangesi on paljon tiukempi ja sitten suojattu. Ei ole mikään katastrofi, jos iso blindi flattaa UTG+1-avauksesi erittäin löysästi. Itse asiassa tällaisessa tilanteessa BB on se, jonka range on exploitattavissa ja joka ajautuu usein nihkeisiin tilanteisiin.

Esimerkki: Kun avaat aikaisesta keskipositiosta tämän tyylisellä, 16 prosentin rangella...

…useimmat flopit ovat helppoja pelata. Sinulla on range-etu useimmilla tekstuureilla, koska sinulla on enemmän vahvoja käsiä (sinulla on rangessasi kaikki yliparit, vastustajallasi ei, jne). Bonuksena pääset myös barreloimaan monella boardilla, koska vastustajasi range on niin heikko.

Mietitäänpä seuraavaksi skenaariota, jossa avaat napilta 67 prosentin rangella...


 

Tällaisen rangen pelaaminen BB:tä vastaan ei ole enää niin helppoa. Lukuunottamatta floppeja, joihin BB:n on hyvin vaikea osua (A-2-2, jne), edessäsi on todellinen haaste. Ei ole aina päivänselvää, kenellä on range-etu milläkin boardilla, ja päädyt monenlaisiin vaikeisiin tilanteisiin, koska sinulla ei ole enää vahvaa rangea joka suojaisi sinua vastustajan check-reissuilta. Vahvat vastustajat pääsevät check-reissaamaan ja floattaamaan jatkolyöntejäsi surutta, jos pelaat liian ennalta-arvattavasti.

Tämän artikkelin kirjoittajalle ei tuota ongelmaa myöntää, että en itsekään aina tiedä miten pelata 8-4 suittarilla tai J-7 offsuitilla, kun minulla on pohjanappi ja kohtaan check-reissun. Nämä ovat vaikeita tilanteita, mutta niihin ajautumista voi myös välttää.

Palataan hetkeksi aiempaan esimerkkiin automaattista tuottoa tekevistä avaussizingeista. Näin usein BB:n piti foldata avausreissuumme, jotta tekisimme automaattista tuottoa avaamalla millä tahansa kahdella kortilla napilta:
 

  • 2BB: 44%

  • 2.25BB: 47%

  • 2.5BB: 50%

  • 3BB: 55%


Jos reissaat 2.5BB:hen 2BB:n sijaan, avauksesi täytyy mennä läpi vain ylimääräiset 6 prosenttia ajasta – mutta väitän, että suoraviivainen regu kippaa BB:stä ainakin 10 prosenttia enemmän käsiä 0.5BB:tä suurempaan korotukseen.

Ajattele, jos olet itse BB:ssä ja regu napilta avaakin 3BB:hen kahden sijaan: etkö kippaisikin useita spekulatiivisia käsiä, jotka flattaisit minreissua vastaan? (Niin sinun pitäisikin.)

Avauskoon nostaminen minreissusta 2.5BB-3BB:hen on tehokas tapa saada vastustajasi pelaamaan takaisin paljon pienemmällä käsijoukolla. Useimmat vakkarit ovat oppineet puolustamaan isoa blindiaan tehokkaasti minreissuja vastaan vasta viime aikoina defendaustrendin yleistyttyä, ja MTT-populaatiolta kesti ainakin kahdeksan vuotta päästä edes siihen pisteeseen. Reguja, jotka osaavat puolustaa oikeaoppisesti 3BB:n avauksia vastaan on vaikea löytää tänäkin päivänä, koska he eivät ole tottuneet kohtaamaan juuri minreissua suurempia avauskokoja.

Silti ero minimipuolustusfrekvensseissä ei ole juuri minkäänlainen eri avauskokojen välillä – sinun pitää saada vastustajasi foldaamaan ainoastaan hieman enemmän sitä mukaa kun nostat avauskokoasi. Uskallan väittää, että tällä hetkellä useimmat pelaajat kippaavat HUOMATTAVASTI enemmän 2.5BB-3BB avauksia vastaan kuin minreissuihin. Lisäbonuksena suurempi avauskoko saa myös SB:n pelaamaan suoraviivaisemmin avauksiasi vastaan, ja sekä flattaamaan että 3-bettaamaan hieman vähemmän, mikä taas lisää entisestään avauksesi tuottoisuutta.

Kun ajatellaan pelin evoluutiota, on pelkästään loogista ajatella, että olemme siirtymässä kohti suurempien avauskokojen muuttumista standardiksi myöhäisestä positiosta. (Löisin bankrollini vetoa, että parin vuoden sisään myöhäisen position yleisesti hyväksytty standardiavaus on ainakin 2.5BB.)

Kadun tämän artikkelin kirjoittamista jo nyt, koska tämän yksinkertaisen adjustoinnin tekeminen on lähes tuplannut myöhäisen position winrateni viimeisen kuuden kuukauden aikana. Lisäksi olen myös hieman nolona siitä, etten tajunnut nostaa avauskokojani jo paljon aiemmin.

Jos katsot opetusvideoita millä tahansa suurimmista opetussaiteista, harvemmin näkee valmentajan tarttuvan juuri lainkaan avauskokoihinsa. He klikkaavat minreissua (tai mikä heidän standardiavauksensa nyt onkaan) ajattelematta sen enempää, koska he ovat tottuneet tekemään niin, ja siirtyvät kädessä eteenpäin välittömästi. Tämä on täysin ymmärrettävää videontekemisen näkökulmasta, mutta myös vaarallinen esimerkki maksaville asiakkaille, jotka päätyvät vain kopioimaan heidän sizinginsa uhraamatta ajatustakaan sille, miksi kyseinen sizing on tai ei ole optimaalinen.
 

Käytän itse tämän tyylisiä avauskokoja positioittain: (jätän tästä pois limppausstrategiat)

  • Aikainen ja keskipositio: ~2,25x. Avausrangeni on vahva, joten se tarvitsee vähemmän suojelua.

  • CO ja BTN: 2.5-3x. Riippuu perässä olevien pelaajien stäkeistä, mutta nyrkkisääntönä mitä matalammat stäkit ovat, sitä isommin yleensä avaan.

  • SB: 3-3.5x. Rangeni on laaja, ja koska joudun pelaamaan loppukäden ilman positiota, pyrin vähentämään vastustajieni flattayshalukkuuta.


…mutta älä vain kopioi ylläolevaa miettimättä. Kun olet avaamassa, MIETI äläkä vain painele nappeja.

Jos blindit ovat exploitattavia kyyliä, anna palaa minreissulla myöhäisestä positiosta ja naura matkalla pankkiin kuolleen rahan kanssa. Jos isolla blindilla on vaikkapa vain 8 isoa blindia ja hän on lukenut tämän How to Combat Steals with a Tiny Stack-artikkelini, suosittelen käyttämään 3BB:n avausta estääksesi tätä realisoimasta equityaan.

Kaikki riippuu aina monesta eri tekijästä, mutta ylläoleva on ainakin hyvä alku.

Bonusneuvo: 3-bettaa usein BB:stä

Isosta blindista 3-bettaaminen laajasti toimii erittäin hyvin tämän päivän peleissä.

Useimmat geneeriset, robottimaiset MTT-grindaajat ovat oppineet BB:n puolustamisen pottikertoimet, mutta he eivät juuri harrasta isolt blindilta 3-bettaamista. Tieto siitä, että puolustamiseen tarvitaan hyvin vähän raakaequityä on ikään kuin jumittanut heidän ajattelunsa, ja he sivuuttavat ajatuksen 3-bettaamisesta bluffina muilla kuin ilmiselvillä käsillä. Kun pelaaja flattaa käsillä kuten 5-3s ja J-2s, mitä käsiä nämä laittavat 3-bet-bluffirangeensa? Ja koska regujen oletetaan tällä hetkellä pelaavan strategialla, jossa lähinnä flatataan BB:stä kaikki mahdollinen, 3-betit nähdään yleensä vahvoina.

Olen viime kuukausina nostanut BB:n 3bet-prosenttini myöhäisen position avauksia vastaan noin kahdenkymmenen kieppeille. Useimmat 3-bettinä käyttämäni kädet olisivat myös tuottoisia flatteja, mutta 3-betit tekevät vielä parempaa tuottoa. Kun flattaan K-2 suittarin tai 5-3 suittarin tyylisellä kädellä, voitan harvemmin pottia ilman, että osun pariin tai värinvetoon. Lisäksi floppaamani parit ovat yleensä heikkoja. Tämäntyylisten käsien käyttäminen 3-bet-bluffeina toimii erinomaisesti, koska vastustajat odottavat meidän flattaavan niillä.

Tämäkään ei tule jatkumaan ikuisesti, kuten ei mikään muukaan MTT-trendi tai sellaista exploittaava taktiikka. Epäilen silti, että hieman keskivertoa vähemmän flattaaminen ja enemmän 3-bettaaminen isosta blindista tulee olemaan tuottoisa adjustointi vielä pitkään. Ole silti varovainen, ettet vedä överiksi – valitse muutamia käsiä, jotka tekevät flattina marginaalista tuottoa, ja laita ne sen sijaan 3-bet-rangeesi.


Kirjoittaja: Miikka Anttonen
Alkuperäinen artikkeli julkaistu täällä.

Uudemmat ja aiemmat kolumnit
Kommentit