Raittiuden Ystävät vaatii Veikkauksen monopolin säilyttämistä

Elämässä on alamäkeä ja vastamäkeä. Seventurnauksissa vastaan tulee usein Vastamäki. Helsingin kansainvälisissä turnauksissa Martti Vastamäki on nimittäin voittanut sevenin neljä kertaa. Tämä on muuten neljä kertaa enemmän kuin kolumnisti, ja olemme molemmat liki kaikki pelanneet. Lisäksi Martti on kertaalleen voittanut sekä sökön että omahan.

Yli neljännesvuosisatainen pokerikaverini julkaisi tässä kuussa ainakin Turun Sanomissa ja Satakunnan Kansassa mielipidekirjoituksen ”Veikkauksen monopoli on säilytettävä”. Olen reilun viikon rukoillut kihtiset varpaani ristissä, että joku oikea rahapelitutkija oikoisi jutussa olevia ilmeisiä väärinkäsityksiä.

SaiPan mestaruutta jaksan odottaa hiekkahoitoon asti, mutta jonkun muun kirjoittamaa vastinetta ei voi odottaa yhtä pitkään. Kirjoitan tätä joka tapauksessa hyvin vastentahtoisesti. Alkuperäinen teksti kursiivilla.

Veikkauksen monopoli on säilytettävä

Useiden lehtien Tukholman kirjeenvaihtaja Ossi Kurki-Suonio puuttui kirjoituksessaan Uudessa Suomessa (2.6.) Ruotsin ja Suomen eroihin rahapelipolitiikassa pitäen Ruotsin mallia ainakin valtiontaloudellisesti Suomea parempana.

Ruotsissa päätettiin kesällä 2018 kaataa julkinen rahapelimonopoli ja vuoden 2019 alussa länsinaapurissa siirryttiin lisenssijärjestelmään, jossa Ruotsin rahapeliviranomainen avasi uusia pelilupia haettavaksi. Luvan saaneet toimijat joutuvat maksamaan lisenssistään, minkä lisäksi yhtiöiden pelikatteesta siirtyy 18 prosenttia rahapeliverona valtiolle. Vastineeksi lisenssistä pelifirmat saavat tarjota ja markkinoida tuotteitaan Ruotsissa.”

Luin Kurki-Suonion ”Suomen rahapeliyhtälö on sairas – eikä sitä haluta ratkaista” Kauppalehdestä, ja totesin Ruotsista käsin näkevän rahapeliasioissa paremmin Suomeen kuin Säätytalon budjettineuvotteluissa viime vuonna Viisikko pystyi.

”Kurki-Suonio kertoo, että rahapelimarkkinoiden vapautumisen jälkeen Ruotsissa ongelmapelaaminen on vähentynyt.

Tämä ei tosiasiassa pidä paikkaansa ja on vain pieni osatotuus. Peliriippuvaisten määrä Ruotsissa on vähentynyt jonkin verran (45 000), mutta riskirajalla pelaavia on Ruotsissa moninkertainen määrä (300 000) ja heidän määränsä on lisääntynyt noin 50 prosenttia (lähde: Folkhälsomyndigheten).”

Suomessa vastaavat luvut ovat 52 000 ja 112 000.

Tiedämme siis, että riskipelaaminen lisääntyi merkittävästi naapurimaassamme rahapelimarkkinoiden vapautumisen myötä.

Kyselin Martilta lähdettä tähän, koska kiivaasta Folkhälsomyndighetin sivujen selaamisesta huolimatta en löytänyt tutkimusta, joka olisi tehty Ruotsin nettirahapelien lisensioimisen jälkeen ja vahvistanut Martin luvut. Enkä ymmärtänyt, miten villin tarjonnan siirtyminen säännellyksi, Spelpausin käyttöönotto ja markkinointiin käytetyn rahan väheneminen olisi voinut lisätä riskipelaamista Ruotsissa. Arvelin kyseessä olevan koronan tuomaa buustia. Jos siis tällainen tutkimus olisi löytynyt.

Martti laittoi kopion ”Statistik över spelproblem i Sverige” -tekstistä. Siinä tosin viitataan tutkimukseen vuodelta 2018. Ruotsissa alkoivat lisenssipelit 1.1.2019. Emme siis tiedä tämän lähteen perusteella mitään riskipelaamisen kehityksestä Ruotsin lisenssijärjestelmässä.

Lisäksi sen mukaan Ruotsissa on riskipelaajia 232.000, eikä 300.000. Tällä ei sinänsä ole kovin suurta akateemista merkitystä, kun heitä on Suomessa puolet pienemmällä kansalla liki 400.000.

Ruotsin luvut 45.000 spelproblem/56.000 förhöjd risk för spelproblem/236.000 viss risk för spelproblem vastaavat käsittääkseni THL:n tilastoraportin 52.000 todennäköinen rahapeliriippuvuus/50.000 tätä lievempi rahapeliongelma/397.000 riskitason pelaaminen.

Suomessa siis peliongelma THL:n mukaan 3,0 prosentilla, Ruotsissa Folkhälsomyndighetin mukaan 1,3 prosentilla.

”Tilannetta kuvaa hyvin myös rahapelien markkinointi. Ruotsissa käytetään rahapelien markkinointiin 20–30 kertaa enemmän euroja kuin Suomessa (Suomi 20 miljoonaa, Ruotsi 500–600 miljoonaa euroa).

Haluammeko Suomeen saman tilanteen eli ylitsevuotavan rahapelimarkkinoinnin muun muassa kaikilla tv-kanavilla? Mikä olisi sen vaikutus varsinkin suomalaiseen nuorisoon?”

Tämä 20 miljoonaa viitannee Veikkauksen markkinointiviestinnän kuluihin 2020 (23,1M). Se jättää huomioimatta mm. markkinointiarvon, joka tulee kaikkien kauppojen ja kioskien pelikoneista ja rahapelimainoksista, jotka ovat hyvin vaikuttavaa mainontaa. Ainakin peliongelmaisprosenteista päätellen.

Lisäksi korostan uudelleen, että rahapeliyhtiöiden markkinointi Ruotsissa on vähentynyt lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen. Siinä kun regulaattori voi säännöstellä markkinointia.

Lisenssijärjestelmän suuriin häviäjiin kuuluisivat muuten taivaskanavat, joiden tulot ulkomaisten peliyhtiöiden rahapelimainoksista romahtaisivat. Markkinointi siirtyisi pääosin kotimaiseen mediaan. Ainakin siinä määrin kuin Poliisihallitus arpajaislainsäädäntöä tulkitessaan rahapelimarkkinointia sallisi niissä medioissa, joiden sisältöön se pystyy puuttumaan.

On myös ihasteltu sitä, miten Ruotsissa jalkapalloseurat ovat saaneet enemmän sponsorirahaa nettikasinoyrittäjiltä. Tämä on varmaankin totta.

Mutta Ruotsissa on sama tilanne kuin meilläkin. Erilaisten valtiolta saatujen liikunta- ynnä muiden tukien määrään verrattuna sponsorirahat ovat vain pieni osa potista. Suomessa koko valtion tuki liikunnalle on 150 miljoonaa euroa, sponsorirahat vain muutama miljoona.”

Lisenssijärjestelmässä urheiluseurat tosiaan kuuluisivat suurimpiin voittajiin. Valtion liikuntatuen riippuvuus veikkaushäviövaroista on kansallinen häpeäpilkku. Ja se, että Veikkauksen rahoja kuppaa käenpoikien armeija, on urheilukansan kannalta todella synkkää.

”Päinvastoin kuin Kurki-Suonio väittää, Ruotsin valtion tulot eivät rahapelien vapauttamisen jälkeen kasvaneet, vaan ovat pysyneet jo pitkään samana eli noin 600 miljoonaa euroa vuosittain. Kasvaneet verotulot ovat vain yksi osa siitä tulovirrasta.”

Valtion tuloja lisenssijärjestelmässä pitää verrata vain niiden lisensoituun osaan, eli nettipeleihin. Epäilen Kurki-Suonion lukujen olevan oikein, en tosin jaksanut itse tarkistaa asiaa.

Kurki-Suonio kuvaa Veikkauksen ja edunsaajajärjestöjen välistä tilannetta: ”Asetelemaa ei voi kuvata kuin yhdellä sanalla: sairas.”

”Lääkärinä osaan erottaa sairaan ja terveen. Tässä tapauksessa myös kokemusasiantuntijana sikäli, että olen ollut yli 60 vuotta enemmän tai vähemmän peliriippuvainen, joskin tilanne on ollut hallinnassa jo vuosikymmeniä.””

Tässä kyllä huippukirurginkin pitäisi tunnistaa, että jos rahapelijärjestelmä antaa ”kolmannelle sektorille” taloudellisen kannustimen maksimoida veikkaushäviövaroja, on se tosiaankin sairas.

Tärkeää on, että Veikkauksen ja edunsaajajärjestöjen asemaa selkeytetään. Tämä työ on käynnissä niin sanotun Liikasen komitean selvityksen pohjalta. Uskon, että asia pystytään ratkaisemaan sekä edunsaajajärjestöjä että Veikkausta tyydyttävällä järkevällä tavalla.”

Tiesiköhän Martti, että Liikasen työryhmä nimenomaan ehdotti veikkaushäviövarojen ja Veikkauksen edunsaajien napanuoran katkaisemista?

En näe Veikkauksen monopolin poistamisessa niin paljon hyviä puolia, että siihen kannattaisi lähteä. Onneksi tuore ministeri Antti Kurvinenkin on ymmärtänyt asian.”

Veikkauksen monopolia ollaan lähinnä poistamassa nettipeleissä, joissa Veikkaus on tälläkin hetkellä todellisessa kilpailutilanteessa ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kanssa. Muuta monopolia ei käsittääkseni juuri ole esitetty purettavaksi. Sen sijaan monopolin tiukempaa regulointia (=esim. pelikoneet kaupoista ja lottoviirit katoista) on kyllä esitetty.

Ulkomaisten rahapeliyhtiöiden etu muuten olisi, että Veikkaus yhdessä kioskien ja kauppojen kanssa jatkaisi yrittämistään saada koko kansa pelaamaan. Siitä kun lotolla aloittaa, niin vielä siitä lopulta menestyksekkäästi koukutetut löytävät ulkomaisetkin nettislotit. Internetin tukkiminen taas on Suomen olosuhteissa mahdotonta.

On selvää, että peliongelmaisten määrä kasvaisi meilläkin, jos markkinat vapautettaisiin kansainvälisille suuryrityksille.

Martti Vastamäki

Professori, Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja

On selvää, että jos kansainväliset suuryritykset saadaan suostumaan suomalaiseen regulaatioon, peliongelmaisten määrä ei ainakaan kasvaisi. Martti jättää kokonaan huomioimatta, että ulkomaiset pelintarjoajat voivat monopolissa tarjota sellaiset pelit, kuin niitä huvittaa. Lisenssijärjestelmässä vain sellaiset, kuin Suomen viranomaiset sallivat.

Toivottavasti Raittiuden Ystävien reilun 300.000 euron vuotuinen tuki veikkaushäviövaroista ei vaikuttanut Martin arvostelukykyyn. Uskon nimittäin Martin (toisin kuin varsin monen muun Veikkauksen edunsaajien edustajan) välittävän oikeasti peliongelmaisista.

P.S. Olen varma, että riskirahapelaaminen netissä Ruotsissa koronan vuoksi kasvoi, kuten muuallakin maailmassa. Luvut selviävät ensi vuonna, kunhan Folkhälsomyndighet ensin syksyllä 2021 uusii 2018 tutkimuksensa ja sitten seuraavana vuonna julkaisee luvut.

Svenska Spel on riskipelaamisen kasvusta raportoinutkin.

Siitä en ole varma, kuinka paljon lisenssijärjestelmä rahapelaamista Ruotsissa vähensi.

IS 11.6.2021: Kommentti: Veikkauksen rahoja kuppaa käenpoikien armeija – hukatut miljoonat pitää nyt ohjata perheille

 

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina. 

Akin mielipiteet ovat hänen omiaan. Pokerisivut seisoo vahvasti sananvapauden takana, mutta Akin mielipiteet eivät edusta Pokerisivujen virallista kantaa.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.