Valioliigan kausiennakko osa 2

Valioliigakausi 2020-2021 käynnistyy tulevana viikonloppuna vain puolisentoista kuukautta edellisen päättymisen jälkeen. Siirtoikkuna on tämän takia vielä pitkään auki kauden jo käynnistyttyäkin, joten voimasuhteissa voi tapahtua vielä jonkinlaisia muutoksia. Kaksiosaisessa kausiennakossa pohditaan joukkueiden lähtökohtia kauteen tämän hetken arvioidussa vahvuusjärjestyksessä.

Keskikastissa

10. Southampton

Southamptonin viime kausi oli nousujohteinen. Ralph Hasenhuttl oli syksyllä jo aivan potkujen partaalla, mutta kärsivällisyys palkittiin lopulta, kun joukkue pelasi vahvan kevään ja kesän.

Kesän aikana ainoa merkittävä lisäys joukkueeseen oli Real Valladolidista hankittu toppari Mohammed Salisu. Toisaalta varsinaisia menetyksiäkään ei Southampton kokenut. Joukkue on varsin tasapainoisen oloinen. Hyökkäyksen osalta on jopa varaa vielä parantaa viime kaudesta, kun lupaava Michael Obafemi kehittyy koko ajan ja viime kesän hankinta Che Adamskin sai heitettyä apinan niskastaan aivan viime kauden lopussa. Viime kaudella Soton oli hyvin paljon Danny Ingsin viimeistelyn varassa, mutta nyt maalinteko voi hyvinkin jakautua hieman tasaisemmin.

Pidän Southamptonia hyvänä nippuna varsinkin nyt kun Hasenhuttlkin näyttäisi osoittautuvan kelpo valmentajaksi. Joukkueella on mahdollisuuksia parantaa pykälällä tai parilla viime kauden sijoitustaan.

11. Leeds

Leeds on etukäteen ajateltuna yksi ehdottomasti mielenkiintoisimmista joukkueista tulevalla kaudella. Vielä vuosituhannen alussa Leeds oli yksi Valioliigan suurista, mutta vauhtisokeus iski ja rajut talousvaikeudet pudottivat seuran aina kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle saakka. Sieltä tie takaisin pääsarjaan oli pitkä ja kivinen, mutta viime kauden päätteeksi nousu viimein onnistui.

Leedsiä on ennen kauden alkua soviteltu monissa arvioissa jopa top 10 joukkueeksi. Itse näin viime kaudella harmittavan vähän Leedsin pelejä Championshipistä, joten en osaa ottaa vahvasti kantaa ovatko kovat odotukset perusteltuja. Paljon luotetaan kokeneen managerin Marcelo Bielsan kykyihin. Hänen aktiivinen prässipelinsä on kieltämättä osoittanut toimivuutensa nykyfutiksessa, mutta se on myös erittäin vaativa pelityyli. Pelitahti on normaalia myöhäisemmän käynnistymisen takia erittäin kova ja vaatimustaso muutenkin ihan eri tasolla Valioliigassa Championshipiin verrattuna. Yleensä Bielsan joukkueilla on ollut tapana hyytyä kauden loppua kohden, kun pelaajien energiat eivät ole enää riittäneet toteuttamaan vaativaa prässipeliä.

Leedsin ykköshankinta kesällä oli Valenciasta saapunut hyökkääjä Rodrigo. Viime kaudella syntyi vain neljä osumaa, mutta parhaalla LaLiga-kaudellaan Rodrigo on tykittänyt pallon peräti 16 kertaa häkkiin. Bielsan pelitapa on tavannut tuottaa hyvin maalipaikkoja, joten Rodrigon ja toisen kärjen Patrick Bamfordin onnistuminen viimeistelyssä olisi tärkeä asia joukkueen menestyksen kannalta. Leedsiä on etukäteen erittäin vaikea suhteuttaa Valioliigan muihin keskikastin joukkueisiin. Leeds ja Bielsa on joka tapauksessa erittäin hienoa nähdä jälleen tällä tasolla!

12. West Ham

West Ham oli viime kaudella pitkään isossa putoamisuhassa, mutta David Moyes sai etenkin Korona-tauon jälkeen joukkueensa viimein pelaamaan potentiaalin edellyttämällä tavalla. Kesän siirtoikkuna on ollut nyt hiljainen, mikä voi olla hyväkin asia. Iso pelaajaruletti ei ainakaan aikaisempina kausina ole tuottanut tulosta.

Viime kaudella Hammers teki vain kaksi maalia vähemmän kuin seitsemänneksi sijoittunut Wolves, mutta omassa päässä soi liian tiuhaan tahtiin. West Ham päästi peräti 1,63 maalia per ottelu, mikä oli viidenneksi eniten sarjasta. Rivit tosin tiivistyivät loppukautta kohden. Länsi-Lontoon ylpeys on joka tapauksessa hakenut tiukasti vahvistusta puolustukseensa, muttei ole ainakaan vielä siinä onnistunut. James Tarkowskin kaappaaminen Burnleystä olisi todella iso juttu.

West Ham kuuluu tälläkin kaudella etukäteen ajateltuna tasaiseen keskikastiin, jossa keskinäiset sijoitukset voivat mennä miltei miten päin vain. Nousujohteinen viime kausi nostatti odotuksia, mutta aivan Euroopan kentille oikeuttaviin sijoituksiin pelaajamateriaali tuskin silti riittää.

13. Sheffield United

Sheffield Unitedin viime kauden ensimmäinen puolisko oli satumainen, mutta loppukautta kohden realiteetit tulivat vastaan. Tulevaa Valioligaa-kautta ajatellen tippuminen Euroopan kentiltä oli tosin todennäköisesti pelkkää plussaa.

Isoin menetys kesän aikana Sheffield Unitedille oli sarjan viime kauden yhden parhaan maalivahdin Dean Hendersonin paluu ManUun. Korvaaja hankittiin pudonneesta Bournemouthista Aaron Ramsdalen muodossa. Toppariosastolle joukkue teki kiinnostavan lisäyksen, kun Ethan Ampadu saapui lainalle Chelseasta. Puolustus on edelleen Unitedin ehdoton vahvuus. Kliinisiä viimeistelijöitä joukkueesta ei sen sijaan tahdo löytyä.

Kaikki odottavat Chris Wilderin ”Rambojen” tulevan ryminällä alaspäin tämän kauden sarjataulukossa ja allekirjoittaneenkin on pakko liittyä samaan joukkoon. Putoaminen tuskin huikealla työmoraalilla varustettua joukkuetta uhkaa, mutta top 10 sijoituskin taitaa tällä kertaa jäädä haaveeksi.

14. Brighton

Graham Potter teki täydellisen pelitapamuutoksen Brightoniin viime kaudeksi. Työn jälki vakuutti ainakin seurajohdon, joka sorvasi Potterin kanssa pitkän jatkosopimuksen. Suunta on nyt valittu. Brighton pysyy pallolliseen peliin pyrkivänä joukkueena eikä palaa aikaisempaan Sean Dychen Burnleyä muistuttavaan pelityyliinsä. Tällaiset näyttäisivät ainakin olevan seurajohdon suunnitelmat.

Brightonin joukkue ei varsinaisesti häikäise paperilla, mutta voisi uskoa, että rajun muutoksen jälkeen toisella kaudella joukkue olisi sisäistänyt entistä paremmin Potterin ajatukset. Ykköshyökkääjä Neal Maupay pelasi ihan kelvollisen avauskauden Brightonissa ja aisapari Leandro Trossardilla on varaa vielä parantaakin toistaiseksi nähdystä. Adam Lallana on nimekäs hankinta Liverpoolista, mutta hän on saanut viime kausina niin vähän vastuuta, että on vaikea arvioida hänen nykytasoaan. Jo valmiiksi varsin vahvaa puolutustustaan Brighton buustasi Ajaxista hankitulla kokeneella Joel Weltmanilla. Puolustus pitänee riittävän hyvin ja joukkueen sijoitus on kiinni lähinnä keskinkertaiselta näyttävän hyökkäävän kaluston onnistumisesta. Brighton on yksi monesta joukkueesta äärimmäisen tasaisessa keskikastissa.

15. Burnley

Case Burnley on tämänkin sivuston kolumneissa käyty jo lukuisia kertoja läpi. Sean Dychen perinteinen brittipelitapa ja vanhahtaneelta jo nykyään kalskahtava 4-4-2 toimii edelleen kuin junan vessa Valioliigassa. 10. sija oli ehdottoman loistava suoritus viime kaudella.

Joukkue on pysynyt miltei samana viime kauteen verrattuna. Joe Hartin, Aaron Lennonin ja Jeff Hendrickin poistuminen riveistä ei Burnleyn tekemistä mihinkään suuntaan hetkauta. Kovasti huhuissa pyörinyt ykköstoppari James Tarkowskin lähtö olisi sen sijaan massiivinen isku. Tarkowski oli viime kaudella sarjan ehdottomasti parhaita pelaajia omalla pelipaikallaan.

Tiivis puolustuspeli sekä laadukkaat hyökkääjät ja erikoistilanteet pitänevät Burnleyn tämänkin kauden jälkeen Valioliigassa. Viime kauden top 10 paikkaa joukkue tuskin pystyy uusimaan, mutta sarjapaikan puolestakaan ei Lancashiren pikkukaupungissa tarvinne kauden viime metreille saakka jännittää.

16. Newcastle

Newcastle varmisti viime kaudella jopa yllättävän aikaisin oman sarjapaikkansa. Pisteodottama oli sarjan selvästi huonoin, mutta rautainen erikoistilannepelaaminen ja hyvä runi tuottivat mukavaan tahtiin pisteitä.

Paperilla Newcastle on jonkin verran vahvistunut tälle kaudelle. Merkittäviä menetyksiä ei ole, mutta sisään on hankittu muun muassa Bournemouthin kaksikko Callum Wilson – Ryan Fraser. Wilsonista Newcastle maksoi mielestäni hieman ylihintaa, mutta toisaalta viime kauden ykköskärjen Joelintonin suorituksista kokeneen hyökkääjän luulisi pistävän paremmaksi.

Mikäli Wilson ja Fraser onnistuvat sekä jo viime kaudella potentiaaliaan väläytellyt Allan Saint-Maximin saa näyttävyyden lisäksi myös enemmän tehoja aikaiseksi, on Newcastlella periaatteessa saumat yllättää positiviisestikin. Toisaalta viime kauden erittäin heikot tilastot avoimessa pelissä painavat vaakaa kohti toista kuppia. Ainakin sarjapaikan säilyttämiseen on Steve Brucen miehistöllä joka tapauksessa ihan hyvät saumat.

Putoajaehdokkaat

17. Aston Villa

Aston Villan toissa kesän isot satsaukset siirtomarkkinoilla eivät pelikentällä juuri näkyneet. Sarjapaikka säilyi vain kovan loppukirin ansiosta. Villan puolustus vuoti pitkään karmeaan tahtiin, mutta Korona-tauon jälkeen pakka saatiin viimein tiiviimmäksi ja se pelasti sarjapaikan.

Yksi viime kauden ongelmista oli kunnollisen ykköshyökkääjän puute. Nyt Villa on hankkinut jälleen yhden uuden ehdokkaan eli 25 maalia viime kaudella Championshipissä pyssyttäneen Ollie Watkinsin. Kolmannen kerran soisi sanovan jo toden sillä viime kaudelle tuodut hyökkääjät Wesley Moraes ja Mbwana Samatta floppasivat enemmän tai vähemmän molemmat.

Joukkueen ehdottoman ykköstähden Jack Grealishin tulevaisuus seurassa on ollut luonnollisesti ykköspuheenaihe kauden alla. Ainakin toistaiseksi Grealish on edelleen Villan pelaaja. Mikäli talismaani karkaa suurempaan seuraan, on birminghamilaisseura pulassa. Sarjapaikan uusiminen voi tehdä tosin tiukkaa jo Grealishin kanssakin. Joukkueessa on liian vähän todellista laatua ja liian paljon tasapaksuutta.

18. Crystal Palace

On hieman rohkeaa povata putoamista joukkueelle, jonka peräsimessä häärii yleensä aina riittävän tuloksen joukkueestaan irti repivä Roy Hodgson. Crystal Palacen pelaajamateriaalia katsellessa mieleen tulee kuitenkin väistämättä se ajatus, ettei edes Valioliigan kaikkien aikojen iäkkäimmän valmentajan taikatemputkaan enää riitä.

Viime kaudella Palace raapi säilymiseen riittävät pisteet kasaan sarjan ensimmäisellä puoliskolla. Loppukautta kohden voitot olivat harvassa. Palace teki toiseksi vähiten maaleja sarjassa. QPR:stä hankittu Eberechi Eze ja Chelseasta lainattu Michy Batsuayi tuskin riittävät vielä nostamaan merkittävästi joukkueen maalimääriä. Hyökkäyssuuntaan Palace on yksi sarjan heikoimmista joukkueista. Niinpä pistepussin karttuminen jää Hodgsonin joukkueille tyypilliseen tapaan puolustamisen varaan. Puolustukseen kohdistui kuitenkin kesän aikana armoton loukkaantumissuma, josta joukkue ei ole vieläkään toipunut. Sivussa on edelleen ykköstopparipari ja erinomainen hyökkäävä laitapuolustaja Patrick van Aanholt. Tällä kertaa kotkat tuskin saavat yhtä hyvää starttia kuin viime kaudella ja se voi tietää matkaa sarjaporrasta alemmas.

19. Fulham

Fulham on seilannut viime kaudet ylös-alas Championshipin ja Valioliigan väliä. Edellinen visiitti pääsarjassa jäi ranskalaiseksi, koska joukkueen puolustus vuoti kuin seula. Fulham tykkää edelleen hallita palloa, mutta Scott Parkerin miehistö vaikuttaisi olevan omiin päin tasapainoisempi nippu kuin parin vuoden takainen versio Valioliigassa.

Valioliiga-kokemusta joukkueessa on varsin mukavasti. Suuri tähti on luonnollisesti 26 kertaa maaliverkkoa viime kaudella Championshipissä heiluttanut Aleksandar Mitrovic, joka säväytti jo Valioliigankin puolella viime visiitillä. Laitureista Anthony Knockaert on Valioliigasta tuttu Brightonin ja Ivan Cavailero puolestaan Wolvesin paidasta. Puolustava runko on pysynyt yllättävän paljon samana kuin joukkueen edellisellä Valioliiga-vierailulla. Sen luulisi ottaneen oppia silloisesta floppaamisesta ja parantavan otteitaan. Manageri Scott Parker oli omalla pelaajaurallaan armoton taistelija ja se leima näkyy myös nykyisessä Fulhamissa. Säilyminen on siitä huolimatta kovan työn ja tuskan takana.

20. West Bromwich

West Bromwich palaa Valioliigaan vain kahden Championshipissä vietetyn kauden jälkeen. Suora nousu varmistui lopulta lähinnä muiden joukkueiden kämmäilyn ansiosta, mutta kaikki lasketaan.

West Bromwichilla on varsin kokenut joukkue, josta puuttuu kuitenkin huippulaatua. Hyökkäyspelin sielu oli viime kaudella Matheus Pereira, jonka seura sai ostettua kesän aikana omakseen Sporting Lissabonista. Viime kauden brassi oli Webassa lainalla. Myös lupaavan Grady Dianganan seura sai ostettua lainadiilin perään itselleen ja tästä West Hamin Mark Noble oli erittäin käärmeissään. West Bromwich tarvitsee kokeneen runkonsa lisämausteeksi tämän kaksikon kehittymistä edelleen. Valioliigassa jo aikaisemmin yrittäneet pelaajat kun tuskin enää merkittävästi nostavat tasoaan jo nähdystä.

West Bromwichin pelaajamateriaali on sarjan heikoimpia eikä päävalmentaja Slaven Bilickään minua millään tavalla vakuuttanut aikoinaan West Hamin peräsimessä. Joukkueelle voi siten povata nopeaa paluuta toiseksi korkeimmalle sarjaportaalle.