Valioliigan välitilinpäätös osa 3

Valioliigakausi on saavuttanut puolimatkan krouvinsa ja on aika tehdä välitilinpäätöstä joukkueiden alkukaudesta. Kolumnisarjan kolmannessa osassa käsittelyvuorossa ovat Arsenal, Everton, Southampton, Newcastle ja Brighton.

Arsenalin odotettu romahdus

Arsenal on jo pitkään tanssinut ohuella nuoralla harrastamansa pelaajapolitiikan takia ja tällä kaudella se viimein kostautui pahemman kerran. Hankinnoissa on kitsasteltu ja panostettu lähinnä hyökkäyspään osaamiseen puolustuspelin kustannuksella. Taktiikkana jo pitkään ollut nuorten talenttien poimiminen ja kasvattaminen ei ole toiminut, sillä Arsenal ei ole tahtonut saada kasvatettua lupauksistaan kovan tason pelimiehiä. Joukkueelta puuttuu yhä edelleen se kriittinen maailmanluokan keskikentän pohjapelaaja. Myöskään puolustuslinja ei vieläkään vakuuta. Puolustuksen uusista hankinnoista David Luiz ei ole ollut se odotettu johtotähti ja Kieran Tiernay on puolestaan kärsinyt jatkuvista loukkaantumisista. Hyökkäyspään ykköshankinta Nicolas Pepekin on flopannut pahasti ja mahtunut viime aikoina enää vain harvoin avauskokoonpanoon. Viime kesän siirtoikkuna meni Arsenalilta vihkoon. Jälleen kerran.

Unai Emery saa toki kantaa oman vastuunsa Arsenalin umpisurkeasta alkukaudesta. Espanjalaisluotsi ei missään nimessä onnistunut joukkueen peräsimessä. Siinä ei ollut mitään uutta, että Arsenalin puolustus vuoti koko alkukauden pahemman kerran. Suurempi ihmetyksen aihe oli se, että laadukkaalta näyttävällä kalustolla Arsenal pelasi 2000-luvun heikointa hyökkäyspeliään. Tekeminen hyökkäyssuuntaan oli hidasta ja täysin ideaköyhää. Tästä Emery saa ottaa aika paljon piikkiinsä.

Väliaikaisluotsi Fredrik Ljungbergin komennossa tykkimiehet eivät vielä yhtään parantaneet, mutta pidemmän ajan ratkaisun Mikel Artetan kaksi ensimmäistä ottelua ovat olleet lupauksia herättäviä. Arsenal pelasi jo erittäin hyvin Chelseata vastaan, vaikka Bernd Lenon harvinainen paha virhe käänsikin pelin lopulta vierasjoukkueen voitoksi. Keskiviikkona ManUa vastaan tykkimiehet esittivät sitten kauden ehdottomasti tasapainoisimman 90 minuuttisensa ja ottivat täysin ansaitun 2-0 voiton. Arsenalin voi olettaa parantavan Artetan komennossa pistetahtiaan, mutta joukkueen pelaajamateriaalin puutteita Pep Guardiolan opissa marinoituneen espanjalaisen palkkaaminen ei vielä poista. Ainakin puolustussuuntaan on saatava lisää kovan luokan laatua ennen kuin Arsenal voi palata Valioliigan kärkijoukkueeksi. Mikäli peliesitykset jatkuvat Chelseata ja ManUa vastaan nähdyllä tasolla, noussee Arsenal kuitenkin muutaman pykälän sarjataulukossa kauden jälkimmäisellä puoliskolla.

Ancelotti nostaa Evertonin oikealle tasolleen

Arsenalin ohella kauden toinen suuri alisuorittaja on ollut ehdottomasti Everton. Puntia laitettiin jälleen viime kesänä likoon joukkueen vahvistamiseksi ja paperilla tämän kauden Everton näyttää erittäin vahvalta. Marco Silva oli kuitenkin väärä mies johtamaan joukkoja. Kahden kauden paha alisuorittaminen ei enää ole sattumaa, vaan Silvan ja Evertonin välinen liitto ei vain yksinkertaisesti toiminut. Seurajohto oli nykymeininkiin verrattuna jopa yllättävänkin kärsivällinen Silvan kanssa. Hän sai aivan riittävästi aikaa näyttää kykyjään, mutta Evertonin peli vain pysyi ja pysyi sekä tulosten että subjektiivisten arvioiden osalta erittäin vaisuna, joten lopulta realiteetit oli pakko tunnustaa ja vapauttaa Silva tehtävästään.

Evertonin uudeksi pysyväisluotsiksi palkattu Carlo Ancelotti on todella kovissa liemissä keitetty kaveri, joka on pitkän uransa aikana ehtinyt valmentaa lukuisia suurseuroja kuten muun muassa Juventusta, Chelseata, Real Madridia ja Bayern Munchenia. Vaikka viimeisin pesti Napolin peräsimessä päättyikin potkuihin pitäisi Ancelottin olla koko lailla varma kortti, jollaista Everton juuri tähän väliin kaipasikin. Pelaajiston osalta joukkueeseen on viime vuosien aikana satsattu merkittävästi ja ainoa asia, joka on puuttunut, on ollut huippuvalmentaja. Ancelottin alaisuudessa Evertonin voi olettaa parantavan peliesityksiään kohti joukkueen todellista potentiaalia. Evertonin pelaajamateriaali on erittäin vahva etenkin puolustuksen osalta. Puolustuksen jokaiselle pelipaikalle on heittää parikin laadukasta kaveria. Hyökkäyspeli on pienoinen kysymysmerkki nyt kun pelintekijä Gylfi Sigurdsson on pelannut erittäin vaisun kauden. Pitkään vaivannut hyökkääjäongelma on sen sijaan ratkeamassa sillä kehittyvä Dominic Calvert-Lewin on läpimurron kynnyksellä. Yhdessä Richarlisonin kanssa hän muodostaa Evertonin hyökkäyspelin syömähampaan. Itse odotan Evertonilta erittäin vahvaa loppukautta ja nousua sarjataulukossa.

Southampton löytänyt oivan talvivireen

Olin ennen kauden alkua vedonlyöntimarkkinaa Southampton-myönteisempi. Pitkään näytti siltä, että tämä arvio menee täysin vihkoon, sillä Southamptonin peliesitykset olivat pitkään vaisuhkoja. Puolustus vuoti kuin seula etenkin kotiotteluissa ja Ralph Hasenhuttlin potkut eivät varmastikaan kaukana käyneet. Joukkueen peli on kuitenkin kuin vaivihkaa loksahtanut talvella paikoilleen ja Soton on kaatanut viime otteluissaan muun muassa Chelsean ja Tottenhamin. Danny Ings pelaa elämänsä jalkapalloa ja takoo maalin lähes joka otteluun. Tärkein asia on kuitenkin ollut puolustuspelin selvä tiivistyminen. Enää eivät vastustajat ole saaneet helppoja osumia Southamptonin haparoivan puolustuksen kustannuksella niin kuin koko alkukauden ajan tapahtui. Joukkueella oli tosin jonkin verran huonoa tuuriakin alkukaudesta, sillä odotusarvoisessa sarjataulukossa Southampton komeilee peräti kuudennella sijalla!

Vaikka peliesitykset ovatkin olleet viime aikoina vahvoja ja odotusarvoiset pisteetkin näyttävät hyvältä, on nouseminen kärkikymmenikköön työn ja tuskan takana nyt kun valmentajan vaihdosten myötä voidaan olettaa myös Arsenalin ja Evertonin olevan nousussa. Southamptonin pelaajamateriaali ei kestä vertailua näihin joukkueisiin. Tällä kaudella Sotonin kannattajien ei kuitenkaan tarvinne jännittää sarjapaikkansa puolesta kauden viimeiseen otteluun saakka. Hasenhuttlen vetämä projekti on vahvassa myötätuulessa ja suunta on mollivoittoisten viime vuosien jälkeen viimein oikea Southamptonissa.

Newcastle valumassa kohti putoamisviivaa

Newcastlen ennakkoasetelmia tälle kaudelle pidettiin varsin heikkoina sen jälkeen kun varmistui, että viime kauden ykköstähdet Salomon Rondon ja Ayoze Perez siirtyvät muualle ja joukkuetta tulee vetämään hieman menneenä managerina pidetty Steve Bruce. Pohjois-Englannin ylpeys aloitti kuitenkin kautensa odotuksia paremmin ja keräsi pinnoja mukavaan tahtiin. Viime aikoina joukkueen perustaso on kuitenkin alkanut näkymään otteissa. Newcastle on hävinnyt nyt jo kolme ottelua putkeen erittäin heikoilla peliesityksillä. Osittain tätä selittää todella kova loukkaantumissuma, joka iski juuri kauden kiireisimpään aikaan. Tällä hetkellä peräti yli kymmenen pelaajaa kärsii jonkinlaisesta vaivasta mukaan lukien lähes koko puolustuslinja!

Ongelmia Newcastlen pelissä on silti ollut jo ennen loukkaantumisiakin. Odotusarvoisessa sarjataulukossa se on nimittäin sarjan tasan viimeinen joukkue! Puolustuspää on toiminut vielä kohtuullisesti silloin kun parhaat miehet ovat olleet pelikunnossa, mutta hyökkäyspäässä on pahoja puutteita. Ykköshyökkääjäksi hankittu Joelinton on osoittautunut hudiksi ja osunut ainoastaan kerran maalipuiden väliin Valioliigassa. Yritteliään Miguel Almironin viimeiset ratkaisut ovat puolestaan järjestäen heikkoja. Paljon kertoo se, että puolustavissa rooleissa pelaavat pelaajat ovat vastanneet pääosin joukkueen maalinteosta! Newcastlen näkymät loppukaudelle eivät kovin valoisilta näytä. Joukkue on vääjäämättä matkalla jälleen kerran kohti raastavaa putoamistaistoa.

Potterin onnistunut muutosprosessi

Hyvin perusbrittiläisenä joukkueena pitkään tunnettu Brighton lähti tälle kaudelle uudistamaan peliään kohti modernimpaa pallollista peliä. Uuden managerin Graham Potterin johdolla muutos on sujunut vähintäänkin mukiinmenevästi. Brighton on pelannut ajoittain erittäin hyvää jalkapalloa varsinkin kotiotteluissaan. Joukkoon on kuitenkin mahtunut myös erittäin heikkoja peliesityksiä. Kärkipään joukkueita vastaan vierasotteluissa Potterin jalkapallo ei ole tahtonut vielä toimia. Kokonaisuudessaan Brightonin alkukautta voidaan kuitenkin pitää plusmerkkisenä.

Yksi positiivisen alkukauden syistä on ollut se, että Brighton onnistui ykköshyökkääjän hankinnassaan monia pahimpia kilpakumppaneitaan paremmin. Neal Maupay on pelannut tasaisen vahvasti koko kauden ensimmäisen puoliskon. Toinen kesän päähankinta Leandro Trossard on vasta väläytellyt, mutta kärsinyt toki myös loukkaantumisista. Brightonin pelitavallista muutosta symboloi hyvin se, että monien vuosien ajan joukkueen luottohyökkääjänä toiminut Glenn Murray on jäänyt erittäin pieneen rooliin. Hän edustaa vanhaa pelifilosofiaa eikä tahdo enää sopia Potterin jalkapalloajatteluun, jossa pelivälinettä pyritään liikuttamaan pääosin maata pitkin eikä ilmassa.

Odotusarvoisessa sarjataulukossa Brighton on toistaiseksi kutakuinkin sillä paikalla kuin oikeasssakin sarjataulukossa. Hyökkäyspelin laadukkuudesta kertoo se, että Brighton on luonut yhdeksänneksi eniten maaliodottamaa sarjassa. Enemmän kuin muun muassa Arsenal ja Tottenham! Brightonin sarjapaikan ei pitäisi tällä kaudella olla uhattuna, mutta tätä suurempia urotekoja seuralta saadaan odottaa vielä ainakin seuraavaan kauteen saakka.