Floppeja, valheita ja videonauhaa, osa 4: Maailmanmestarin miljoonahuijaus

Nettipokerin buumivuosina rahaa virtasi ovista ja ikkunoista niin taitaville pelaajille kuin pokerioperaattoreillekin, mutta eräs asia oli nopean nousun tehneellä uudella alalla vielä lapsenkengissä: turvallisuuspuoli. Vuonna 2021 tuntuu lähes absurdilta, että maailman suurimpiin lukeutuvat operaattorit toimivat käytännössä ilman minkäänlaista ulkopuolista valvontaa, mutta niin oli esimerkiksi Absolute Pokerin ja UltimateBetin tapauksessa.

Jälkimmäinen sai alkunsa jo 1990-luvun lopulla, kun Greg Pierson ja Jon Karl perustivat ieLogic-nimisen ohjelmistoyrityksen. Kaksikon tavoitteena oli kehittää ohjelmisto World of Warcraft-tyyliseen nettiroolipeliin, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun pokeria harrastanut Pierson tapasi Las Vegasissa vuoden 1994 WSOP Main Event -voittaja Russ Hamiltonin (yläkuvassa keskellä). Voittorahojen lisäksi painonsa verran hopeaa Main Event -voitostaan tienannut Hamilton ehdotti Piersonille, että tämän ohjelmistoa käytettäisiinkin nettipokerisivuston avaamiseen. Pierson innostui ideasta, ja UltimateBet oli saanut alkusysäyksensä.

Pokeriammattilaisen uransa Detroitin pimeissä peliluolissa aloittanut Hamilton oli siirtynyt 36-vuotiaana Las Vegasiin ja menestynyt blackjack-turnauksissa. Kun kasinot kielsivät ammattilaisilta pääsyn turnauksiin, Hamilton vaihtoi takaisin pokeriin rahastaen toista miljoonaa dollaria liveturnauksista. Useita maailmanmestaruuksia eri kasinopeleissäkin voittanut Hamilton näki bisnesraon nettipokerissa jo ennen pokeribuumia – muttei pelkästään rehellistä sellaista.

Piersonin jatkaessa alustan kehitystyötä Hamilton levitti sanaa tulevasta sivustosta. UltimateBetin mannekiineiksi palkattiin Phil Hellmuth ja Annie Duke, ja nopeasti suosituksi noussut korttihuone isännöi jo vuonna 2002 omaa liveturnaustaan. Kautta aikojen ensimmäisen UltimateBet Aruba Classicin voitti muuan Juha Helppi, jolle 50,000 dollarin ykköspalkinto oli uran ensimmäinen (vaan ei viimeinen) titteli.

Vuonna 2003 kuusi montanalaista yliopisto-opiskelijaa päätti perustaa nettipokeriyrityksen. Yksi heistä, Scott Tom, onnistui saamaan isältään rahoituksen ohjelmistoalan yrityksen perustamista varten, ja Absolute Poker näki pian päivänvalon. Absolute Pokerin huijauksenesto-ohjelman koodasi Greg Pierson – sama mies, joka oli UltimateBetin ohjelmiston takana. Absolute Poker sai pelilisenssin myös UltimateBetille lisenssin myöntäneeltä Kahnawake Gaming Commissionilta, minkä jälkeen Tom ja kumppanit muuttivat Costa Ricaan yritystään pyörittämään. Myös UltimateBetin toimistoille kodin tarjonnut Keski-Amerikan vehreä kahvivaltio oli nettipokerioperaattoreille täydellinen tukikohta, sillä maassa ei alaan liittyviä säädöksiä juuri ollut.

Absolute Poker oli PokerStarsin, Full Tilt Pokerin ja yhdeksi maailman suurimmista pokerisivustoista kasvaneen UltimateBetin rinnalla pikkutekijä, mutta vetoapua se sai täydellisestä ajoituksesta: Pokeribuumi lähti pyörimään täysillä sylintereillä juuri Absolute Pokerin avatessa ovensa, ja rahaa virtasi myös Costa Ricassa asuville nuorille pokeriyrittäjille aina vain voimistuvana virtana. Absolute Pokerin omistajat saivat nopeasti maineen pokeribisneksen pahoina poikina, jotka juhlivat striptease-tanssijoiden ja kokaiinin huurustamat yöt läpeensä ympäri Karibiaa. Sivusto käytti maineensa kuitenkin hyödykseen markkinoinnissa, ja asiakasvirrat vain kasvoivat.

Vuonna 2006 UltimateBetin ollessa suosionsa huipulla Yhdysvalloissa astui voimaan Unlawful Internet Gambling Enforcement Act (UIGEA) -laki, joka käytännössä kriminalisoi nettipokeritalletusten vastaanottamisen yhdysvaltalaispelaajilta. Osa sivustoista – esimerkiksi pokerimarkkinoiden ykkössivusto PartyPoker – päättivät totella, kun taas Full Tilt Poker, PokerStars ja UltimateBet eivät jenkkiasiakkaita peleistään potkineet. UltimateBetille ratkaisu oli kilpakumppaneitaankin hankalampi, sillä sen taustayhtiö Excapsa Software oli noteerattu Lontoon pörssissä. Pierson otti puhelun Scott Tomille, jonka kanssa tämä oli tehnyt yhteistyötä Absolute Pokerin turvaohjelmaa toimittaessaan. Syntyi erikoinen yrityskauppojen ketju, jossa Kahnawake Gaming Commissionin entinen pääjohtaja Joseph Norton osti hetkellisesti molemmat yritykset, mutta jonka lopputuloksena Absolute Poker ja UltimateBet olivat käytännössä Piersonin, Hamiltonin, Tomin ja kumppanien hallinnassa. Molemmat sivustot jatkoivat toimintaansa erillisinä operaattoreina.

Syyskuussa 2007 2+2-foorumeilla kuohui: Maailman suurimman pokerifoorumin salapoliisit Marco ”CrazyMarco” Johnson etunenässä epäilivät Absolute Pokerin ’POTRIPPER’-nimisen käyttäjätilin kykenevän näkemään vastustajiensa kortit reaaliajassa. Sivuston suurimman kuukausittaisen turnauksen Johnsonin nenän edestä voittanut ’POTRIPPER’ oli käytännössä voittamaton, eivätkä sen liikkeet olleet yksinkertaisesti mahdollisia ilman huijaamista. Aikana ennen trackerien yleistymistä salapoliisityötä tekevillä olisi muuten ollut edessään lähes mahdoton tehtävä, mutta Absolute Poker avusti tietämättään Johnsonia tutkinnassa lähettämällä tälle vahingossa Johnsonin pyytämät turnauskäsihistoriat muodossa, jossa näkyivätkin kaikkien pelaajien kortit (eivät siis vain Johnsonin omat). Kyseistä käsihistoriaformaattia ei pitäisi edes olla olemassa – paitsi kaikkitietävää superuser-tiliä varten. Käsihistorioista oli helposti havaittavissa, että ’POTRIPPER’ pelasi turnauksen jokaisen käden täydellisesti puskien vastustajansa pois kaikista mahdollisista poteista ja tehden mahdottomia kippejä, kun vastustajalla oli parempi käsi.

Johnsonin saamasta tiedostosta selvisivät myös pelaajien IP-osoitteet, ja huijanneen pelitilin osoite onnistuttiin jäljittämään Costa Ricassa sijaitsevaan taloon – jonka omisti Scott Tom. Huijauksen viimeiseen asti kiistänyt Absolute Poker julkaisi pakon edessä tiedotteen, jossa se myönsi huijauksen tapahtuneen, mutta väitti asialla olleen yksittäisen työntekijän, joka oli hakkeroinut yhtiön järjestelmän. Tiedotteen mukaan työntekijä yritti lavastaa Tomin syylliseksi, vaikka tällä ei todellisuudessa ollut osaa eikä arpaa tapahtumiin. Absolute Poker palautti pelaajille 1,6 miljoonaa dollaria rahoja ja sai Kahnawake Gaming Commissionilta 500,000 dollarin sakon, mutta sai jatkaa toimintaansa.

Tammikuussa 2008 UltimateBetin pelaajat raportoivat vastaavasta huijausepäilystä myös UltimateBetin peleissä. UltimateBetiä ja Absolute Pokeria yhdistivät sama omistaja ja sama lisenssintarjoaja – ja nyt myös sama huijausmetodi. Pitkän jahkailun jälkeen UltimateBet vahvisti sivustolla pelanneen ”epäilyttäviä pelitilejä, jotka olivat voittaneet epänormaalin suuria summia”. Huijanneita käyttäjänimiä listattiin lopulta 18, ja kaikki tilit olivat käyttäneet ’Auditmonster2’-nimisen superuser-tilin tietoja. ’Auditmonster2’ oli reilannut sivuston korkeimpien panosten pöytiä nähden kaikkien pelaajien kortit ja heijastanut näkemänsä kyseisille käyttäjätileille, jotka kävivät sitten kynimässä hyväuskoisten high stakes -pelaajien rahat. UltimateBet myönsi lausunnossaan huijausten tapahtuneen maaliskuun 2006 ja joulukuun 2007 välillä, ja vaikka Kahnawake Gaming Commission päätyi tutkimuksissaan huomattavasti pidempään aikajänteeseen, myös UltimateBet sai – uskomatonta kyllä – jatkaa toimintaansa 1,5 miljoonan dollarin sakot maksettuaan.

UltimateBet ja Absolute Poker yhdistyivät virallisesti heinäkuussa 2008 ja muodostivat Cereus Network -nimisen virityksen. Huijausvyyhdin todellinen luonne selvisi vasta lokakuussa 2008, kun 60 minuuttia -ajankohtaisohjelma julkaisi yhteistyössä Washington Post -sanomalehden kanssa tapahtumista raportin, jossa Hamilton maalattiin kertaheitolla nettipokerin historian suurimmaksi konnaksi. Superuser-huijaukset olivat sivuston omistajien käsialaa, ja pelaajilta oli huijattu vähintään 20 miljoonaa dollaria toukokuun 2004 ja tammikuun 2008 välillä. Tutkimusten perusteella selvisi, että Hamilton ystävineen oli käyttänyt noin sataa eri superuser-käyttäjätunnusta pelaajien putsaamiseen, ja päätekijänä pidettiin nimenomaan entistä maailmanmestaria.

Ei ole varmuutta, miten tai milloin koko superuser-idea keksittiin. UltimateBetin ja Absolute Pokerin saagasta löytyy lähteestä riippuen hieman toisistaan poikkeavia versioita, mutta tiettävästi Hamilton esitteli teknisestä toteutuksesta vastanneelle Piersonille idean kaikkitietävästä superuser-tilistä alkuvuodesta 2003. Pierson oli tuolloin varsin haavoittuvaisessa asemassa, sillä tämän opettajavaimo oli jäänyt kiinni seksisuhteesta alaikäisen oppilaansa kanssa. Janelle Pierson myönsi tätä vastaan nostetut syytteet ja maksoi jenkkityyliin erittäin korkeaksi nousseen korvaussumman. Saagaan perehtyneet ovatkin spekuloineet, että vaimonsa tapauksen takia akuutissa rahantarpeessa ollut Pierson olisi kehittänyt huijauksen joko yhteistyössä Hamiltonin kanssa rahaa saadakseen tai ohjelmoinut sen Hamiltonin pyynnöstä korvaussumman hoitamista vastaan. Pierson toimitti samana vuonna sivuston turvallisuutta parantaneen huijauksenesto-ohjelman Absolute Pokerin Scott Tomille, ja on mahdollista, että juuri näiden kauppojen kylkiäisenä Absolute Poker sai oman superuser-tilinsä.

Piersonia vastaan ei ole koskaan nostettu syytteitä mistään huijausskandaaliin liittyvästä. Se ei kuitenkaan varsinaisesti kelpaa takeeksi syyttömyydestä, sillä syytteisiin ei ole joutunut vastaamaan edes Hamilton, joka pääsi pälkähästä maksamalla yhdessä muiden omistajien kanssa 22,1 miljoonan dollarin hyvitykset pelaajille. Monet uskoivat kuitenkin jo tuolloin, että summa ei todellisuudessa vastannut kaikkia huijattuja rahoja, sillä minkäänlaista julkista selvitystä vääryyttä kokeneista pelitileistä ei koskaan julkaistu ja summa kattoi ainoastaan varmuudella huijatuksi osoitettujen korvaukset.

Joku voisi tässä kohtaa kuvitella, että Cereuksen taru olisi tullut skandaalin selvittyä päätökseensä, mutta verkko sai jatkaa korvaukset maksettuaan toimintaansa entiseen tapaan. Cereus tarjosi amerikkalaispelaajille pelejä aina vuoden 2011 Mustaan perjantaihin asti, ja ovensa se sulki virallisesti vasta toukokuussa 2012. Kun töpseli vedettiin seinästä, sivustolla olisi pitänyt olla kassassaan noin 50 miljoonaa dollaria pelaajien rahoja. Vähemmän yllättäen rahoja ei löytynyt.

Vyyhtiin liittyvät skandaalit eivät loppuneet edes Cereuksen kuoppaamiseen. Hamiltonin pitkäaikainen tietoturvaekspertti Travis Makar julkaisi vuonna 2013 salaa nauhoitetun tallenteen, jolla Hamilton kehuskeli huijaamillaan rahoilla. Hamilton myönsi varastaneensa sivustonsa pelaajilta itse superuser-tiliä käyttämällä 16-18 miljoonaa dollaria ja listasi jopa nimiä, joilta tämä oli nyhtänyt erityisen paljon rahaa: Miljoonia dollareita menettänyt aikansa käteispelilegenda Prahlad Friedman, Mike Matusow, Mike Fosco, Robert Williamson III sekä Hollywood-näyttelijä Ben Affleck. Hamilton myös kertoi nauhalla, ettei tällä ole pienintäkään aikomusta korvata aiheuttamiaan vahinkoja. Nauhan perusteella vyyhdin laajuus oli vieläkin suurempi, kuin aiemmin oli luultu, mutta positiivisena uutisena nauhalta selvisi, ettei UltimateBetin päälähettiläänä toimineella Hellmuthilla ollut osaa eikä arpaa huijauksessa. Hamilton totesi nimittäin nauhalla pimittäneensä huijauksen Hellmuthilta täydellisesti, mutta Annie Duken Hamilton sen sijaan kertoi käyttäneen superuser-tiliä jonkinlaisen viiveen avulla. Duke itse kielsi julkaisemassaan lausunnossa tienneensä huijauksista mitään.

“Hamilton soitteli minulle jatkuvasti ja pyysi pelaamaan häntä vastaan heads-upia. Hävisin 50,000 dollaria, ja taas 50,000, ja taas 50,000”, Matusow muisteli myöhemmin podcastissa. “Hävisin hänelle kaikki vuoden 2005 WSOP Main Event -finaalipöydästä ja Tournament of Champions -voitosta tienaamani rahat (yhteensä kaksi miljoonaa dollaria, toim.huom.). Eniten hänelle hävisimme minä ja Prahlad. Se, mitä Russ teki hänelle oli kertakaikkiaan brutaalia.”

Friedman tunnettiin buumivuosina pelottomana käteispeliharjana, joka ei koskaan perääntynyt kenenkään heittämästä haasteesta heads-up-mittelöön. Juuri siksi Friedman olikin Hamiltonille täydellinen uhri — Hamilton varmasti tunsi Friedmanin maineen ja tiesi, ettei tämä hevillä luovuttaisi.

“Muistan päiviä, kun olin voitolla 50,000 dollaria, ja sitten joku tuntematon kaveri tuli ja kyni minut täydellisesti. Minä vain pelasin ja pelasin ja pelasin enkä koskaan luovuttanut. En koskaan”, Friedman muisteli huijauksen selvittyä ESPN:lle. “Saatoin antaa heille 10 buy-iniä, koska minulla oli niin paljon itseluottamusta. Joskus voitin satunnaisen suuren potin sankarimaksulla. Se oli minulle todella rankkaa. Olin maailman huipulla, ja sitten törmäsin seinään. Ajattelin, että se oli vain varianssia.”

Ainoa mistään saagaan liittyvästä vankilatuomion saanut on Absolute Pokerin entinen maksuvälitysjohtaja ja Scott Tomin velipuoli Brent Beckley, joka istui yhdeksän kuukautta 14 kuukauden tuomiostaan ja maksoi 300,000 dollarin sakot päälle. Tom puolestaan virui tutkintavankeudessa kokonaisen viikon ennen hulppeaan karibialaiseen elämäntyyliinsä palaamista. Syyttäjän kanssa sopimuksen tehnyt Tom joutui maksamaan rötöksistään koomiset 300,000 dollaria sakkoina.

Russ Hamiltonia vastaan ei koskaan onnistuttu nostamaan syytteitä, ja tämä nähtiin PokerStars Caribbean Adventuressa pelaamassa vielä vuonna 2009. Samana vuonna julkaistun videon perusteella Hamiltonille maistuu myös golf.

 

Lue myös:
Osa 1: Partouche Poker Tour
Osa 2: Pöntöstä alas
Osa 3: Tämä on ryöstö!