Sivu 1/1

Suunta pokeriammattilaisuuden jälkeen

Lähetetty: 17 Marras 2021, 12:48
Kirjoittaja kalakaveri
Pyöritellyt hetken näitä asioita päässä, ja teki mieli päästä sanomaan ne jonnekkin ääneen. On tuntunut vaikealta löytää pokeripiirien ulkopuolelta ihmisiä, jotka pystyisivät samaistumaan näihin tunteisiin. Ehkä täältä löytyisi saman tilanteen läpikäyneitä henkilöitä.

Vähän taustaa ensin itsestä. Pokerin aloitin boomivuosien lopussa, ja se veikin täysin mukanaan. Vuodesta 2009 lähtien pelasin ammatikseni seuraavat yksitoista vuotta. 2020 alussa winraten pienetessä ja pidemmän downswingin aikana alkoi tulla fiilis, että pitäisikö sitä harkita muitakin uravaihtoehtoja. Arpajaislain muutos myös mietitytti, ja solvereiden avulla opiskelu ei tuntunut ollenkaan omalta. Myös tietty palo pokeria kohtaan oli jo hiipunut.

Päätinkin lyödä kortit tiskiin, ja menin takaisin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Alalla tuntui olevan paljon itseä kiinnostavia suuntia, missä voisi haastaa itseään, vähän samoin kuin pokerissa. Ohjelmointi oli aluksi oikein kiinnostavaa, ja stressivapaata puuhaa pokeriin verrattuna. Mitä pidemmälle olen opiskelussa päässyt, sitä enempi kuitenkin huomaan jonkin tökkivän. Pokerissa tarvittava matemaattis-looginen päättely kyllä auttaa ohjelmoinnissa, mutta lopulta kyse on vain istumalihaksista. Asiat eivät ole kovin monimutkaisia, ne vaan vaativat aikaa, että ne saa sisäistettyä kunnolla. Tämä on alkanut syömään motivaatiota. Tuntuu, että ala on pelkkää googlausta ja tunkkausta, kunnes hommat toimivat. Alussa kiksejä sai myös siitä, kun ratkaisi ongelmat, ja sai jotain toimivaa aikaan. Nyt nekin fiilikset ovat jo laimenneet.

Tästä päästäänkin intohimoon, tai paloon. Olen huomannut, että minulla ei loppujen lopuksi ole suurta paloa tietojenkäsittelyä kohtaan. Verrattuna joihinkin opiskelijakavereihin, jotka nauttivat kaikesta koneisiin liittyvästä, minun on vaikea saada samanlaisia tunteja sisään, tai innostua yhtä vahvasti. Minusta kaikki kulminoituu intohimoon, mitä itsellä löytyi aivan yhtä vahvasti pokeria kohtaan. Pokeri ei tuntunut työltä. Pelaaminen ja pokerin opiskelu olivat aina vähintään siedettävää tekemistä, yleensä erittäin mukavaa. Tunteja ei tarvinnut laskea, kun pelaamisesta nautti niin paljon. Samaa näen näissä opiskelijakavereissa, heidänkin on helppo uppoutua koneiden sielunmaisemaan, kun se on heidän intohimonsa.

Entäs motivaatio? Tarvitaanko intohimoa, jos pystyy vain motivoimaan itsensä tekemään, vaikkei niin kiinnostaisikaan? Itselle tämä on tuntunut todella vaikealta aina jo lukioajoista asti. Pokeriura takasi sen, että tätä myöskään ei tarvinnut oppia, kun itseä ei koskaan tarvinnut motivoida pelaamaan. Rahatilannekkaan ei "pakota" tekemään hommia, pokeriura oli sen verran menestyksekäs.

Nyt oma suunta tuntuu taas olevan kadoksissa. Yksi vaihtoehto olisi jatkaa opiskelua, mutta opetella motivoimaan itsensä tekemään asioita, vaikka ne eivät tuntuisikaan mielekkäiltä. Toinen vaihtoehto olisi palata takaisin pokeriin. Parin vuoden tauon jälkeen kiinnostus pokeria kohtaan on palannut, ja kaiken tämän jälkeen on ymmärtänyt, miten onnekkaassa asemassa sitä on ollutkaan. Harva saa tehdä töitä, joista maksetaan todella hyvin, ja jonka tekemisestä nauttii paljon. Kolmantena vaihtoehtona olisi löytää ala, joka herättäisi samaa intohimoa kuin pokeri, ja jossa taidot, mitkä tekivät minusta hyvän pokerinpelaajan olisivat avuksi. Sijoittaminen voisi olla yksi sellainen.

Onko kukaan muu ollut samanlaisessa tilanteessa pokeriuran jälkeen, ja millaisia ratkaisuja on löytynyt? Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mihin suuntaan pokerin jälkeen on lähdetty, ja onko löytynyt samanlaista fiilistä, kuin pokerin kanssa? Vinkkejä saa myös heittää aloista, joissa pokerinpelaajan vahvuudet tulevat esiin.

Re: Suunta pokeriammattilaisuuden jälkeen

Lähetetty: 17 Marras 2021, 17:26
Kirjoittaja Starsailor
Tietojenkäsittelyn parissa on todennäköisesti muitakin ammattinimekkeitä kuin koodari, joten kannattaa miettiä löytyisikö sivusta joku mielenkiintoisempi urapolku jota seurata, mutta jaan samat mietteet koodauksen suhteen ja en pitänyt siitä työnä yhtään, vaikka teinkin sitä pitkään työkseni. Alalla pärjää ilman mielenkiintoa asiaan jotenkin, jos on riittävän nokkela, mutta urakehitys ei tule olemaan kovin ruusuinen.

Re: Suunta pokeriammattilaisuuden jälkeen

Lähetetty: 17 Marras 2021, 17:47
Kirjoittaja GRAND
Joku sano että iso raha pilaa hyvät työntekijät. Jos sulla on paalua, niin ei ihme jos ei löydy motivaatiota tehdä duunia (opiskelua). Emme tiedä, tarviiks sitä aina olla ykköstekijä? Suosittelen kunnon breikkiä kaikkeen (edes 48h), jotta tunnistaa mitä haluaa touhuta arkisin.

Re: Suunta pokeriammattilaisuuden jälkeen

Lähetetty: 22 Marras 2021, 17:57
Kirjoittaja mandis
Moro!

Täällä ollut paljon samankaltaista. Viitisen vuotta sitten olin ihan piipussa pokeriin ja tuntui pakolliselta löytää jotain muuta. Siinä vaiheessa pelivuosia oli kertynyt reipas neljä ja elämä oli täysin pokerin ympärillä. Lähdin siitä sitten avoimen kautta opiskelemaan tietotekniikkaa, ja alkuun tuntui uskomattoman mukavalta saada jotain muuta sisältöä elämään. Mutta tuon alun jälkeen ei oikein mikään tuntunut miltään ja tuntui että pokerissa omat tavoitteet oli jääneet kesken ja täyttymättä. Samaan aikaan opiskelukaverit etsi kesätöitä, valmistui ja muutti duunin perässä. Itselle idea alalle työllistymiseltä tuntui tosi vieraalta ja oikeastaan aivan väärältä suunnalta, vaikka opiskeluissa logiikka kiinnostikin monella tavalla.

Tein välillä opiskeluja ja välillä pelasin, oikeastaan kolmisen vuotta meni ilman mitään päämäärää. Oli vähän niin kuin kahden asian välillä joista kumpikaan ei oikein natsannut. Kunnes tuossa koronan keskellä päätin laittaa täyden stopin ihan kaikelle. Oma peliura ei niin menestyksekäs ollut että kädet voisi kokonaan nostaa pystyyn mutta kuitenkin sen verran jäi varastoon että oli siihen varaa. Käsittelin samalla vähän menneisyyden traumoja ja kävin psykiatrillakin pari kertaa juttelemassa. Tuntui että useat päivät meni haahuillessa ja välillä monta tuntia päivässä lamaantuneena sängyssä. Näin jälkeenpäin katsottuna tuo muutaman kuukauden jakso oli todella tärkeä ajanjakso ja reflektion paikka.

Tänä syksynä on jo helpompaa. Sain apua jo monen monta vuotta jatkuneeseen krooniseen väsymykseen ja asioita pystyy taas katsomaan vähän tuoreemmilla silmillä. Elämä ylipäätään tuntuu taas mielenkiintoiselta, ja oikein optimistinen sen suhteen että joku polku tehdä asioita omalla tavalla löytyy. Pokeriin en ole tänä vuonna koskenut enää muutamaa turnaussarjaa lukuunottamatta. Tuntuu että se osa elämästä on nyt takana, ja sen suhteen on oikein levollinen mieli. Ehkä siihen on auttanut myös ymmärrys siitä, että pystyy tekemään niin paljon muitakin asioita, ja se että pokerissa ei omat vahvuudet päässeet oikein kunnolla edes käyttöön. Ja ehkäpä se pokeri oli itselle myös vähän semmosta pakenemista vaikka siitä uskomattoman paljon nauttikin.

Tähän tuli nyt vähän enemmän henkilökohtasta juttua ja eikä niin paljon suoraan sun tilanteeseen liittyvää. En myöskään osaa jeesata tai antaa vinkkejä mihin sitä seuraavaksi. Pystyn hyvin kumminkin samaistua tuohon, että pokerin tai ylipäätään ammattiurheilun ulkopuolelta monen voi olla vaikea ymmärtää tilannetta, ja vielä vaikeammin niitä saattaa opiskelupiireistä löytää. Pokerin pelaaminen ammatikseen on uskomattoman intensiivistä ja usein se vaatii ainakin jonkin ajanjakson elämässä jossa ei juurikaan tilaa muille asioille ole. Siitä on aika vaikea siirtyä johonkin toisaalle jos mitään paloa asiaan ei löydy.

Kertokaahan muutkin kokemuksianne, varmasti meitä on useempi!

Re: Suunta pokeriammattilaisuuden jälkeen

Lähetetty: 25 Marras 2021, 18:51
Kirjoittaja kalakaveri
mandis kirjoitti: 22 Marras 2021, 17:57 Moro!

...
Kiitos viestistä! Pystyn kyllä samaistumaan hyvin tuohon sun tilanteeseen. Se antoi paljon ajattelimisen aihetta, samanlaisia ajatuksia on ollut itsellänikin.