Olen ollut aina skeptinen ihmiskunnan älykkyyden suhteen, mutta Korona-aika on kyllä varmistanut sen osalta ne pahimmatkin kauhukuvat. Minun on vaikea ymmärtää sitä kuinka yksinkertaisesti ja vain yhdestä näkökulmasta niin suuri osa ihmisistä ajattelee asioista. Tunne vie monella järkeä ihan 100-0. Minkäänlaista kykyä loogiseen päättelyyn tai todennäköisyyksien hahmottamiseen ei ihmisillä tunnu olevan. Ei sitä loogista päättelykykyä tunnu löytyvän edes asiantuntijoilta ja päättäviltä tahoilta.
Korona-rokotekeskustelua on ollut esimerkiksi aika huvittavaa seurata. Miltei itsestäänselvästä asiasta jaksetaan jauhaa päivästä ja viikosta toiseen. Jos ihminen osaisi edes auttavasti hahmottaa todennäköisyyksiä niin ei tarvitsisi kauaa pohtia sitä kumpi on suurempi riski: rokotteen ottaminen vai ottamatta jättäminen. Totta kai rokotteen ottamisessa on pienenpieni riski. Niin on kuitenkin oikeastaan ihan kaikessa mitä ihminen tekee. Tilastojen mukaanhan esimerkiksi koti on ihmiselle kutakuinkin se vaarallisin paikka. Suuri osa tapaturmista (myös niistä vakavista) tapahtuu kotona. Melkoinen ihme, etteivät nämä rokotekriitikot boikotoi kotona asumistakin!
Heitelläänpä tähän päivitykseen muita Korona-ajan "suosikkejani" loogisen päättelyn riemuvoiton osalta.
1. Koronan laaja leviäminen ei ole realistista missään maassa
Maaliskuussa eräs suomalainen lääkäri (en muista nimeä) vauhkosi jossain mediassa kuinka koko Korona-kohkaus on täysin turhanpäiväistä. Perusteluna hän käytti sitä, että Kiinassakin tartunnan on saanut vain 0,001% (en muista nollien määrää) väestöstä joten ei ole mitenkään realistista odottaa, että Korona leviäisi laajasti väestöön muissakaan maissa. Ja tokihan Kiinassa saatiinkin tartunnat pidettyä hyvin aisoissa, mutta millä keinoilla? Wuhanista ja Wuhaniin liikkuminen pysäytettiin kokonaan, kaikki ihmiset Wuhanissa määrättiin kotiarestiin ja armeija vartioimaan asiaa kaduille. Tämä lääkäri ei selvästikään osannut yhdistää massiivisten rajoitustoimien ja pienen leviämisprosentin välistä yhteyttä
2. Emme ymmärrä laajan testaamisen pointtia
THL:n Mika Salmiseltahan tuli keväällä useitakin kuolemattomia lauseita. Suosikkini on ehkä kuitenkin tämä. Monet Euroopankin maat olivat jo lähteneet laajan testaamisen tielle ja WHO antoi painokkaan suosituksen laajalle testaamiselle epidemian leviämisen rajoittamiseksi. Salminen kuitenkin hangoitteli hetken aikaa vastaan ja piti ainoastaan erittäin vakavaoireisten testaamista järkevänä. "Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testauksesta" hän totesi ihan lehtien palstoillakin. No, eipä tästä lausunnosta tainnut kulua kuin reilu kuukausi niin Suomen Korona-strategian kulmakivenä oli Testaa, Jäljitä ja Hoida!
3. Korona-pandemian torjunta influenssateorian avulla
Oikeastaan kaikista käsittämättömintä koko Covid-19 pandemiassa on ollut Pohjois-Euroopan epidemiologien suhtautuminen uuteen virukseen pandemian alussa. Ruotsi ja Tegnell ovat olleet näkyvimpiä tämän linjan vetäjiä, mutta samoilla linjoilla olivat aluksi myös ainakin Iso-Britannian, Hollannin ja Suomenkin asiantuntijat. Kaikki tiesivät, että Kiinasta lähtenyt virus on Korona-virus, mutta tästä huolimatta siihen suhtauduttiin influenssaviruksena ja torjuntatoimet suunniteltiin influenssateorian pohjalta!

Tämä on täysin käsittämätöntä enkä vieläkään ymmärrä miten noin laaja asiantuntijajoukko pystyi tekemään aluksi noin totaalisen pieleen menneen oletuksen. Matkan varrellahan on koko ajan selvinnyt Covid 19 -viruksen yhteneväisyyksistä nimenomaan edellisten maailmalla levinneiden Korona-virusten SARSin ja MERSin kanssa. Miksi ihmeessä alussa perusoletus ei ollut SARS/MERS -tyyppinen virus influenssaviruksen sijaan?!?! Täydellinen mysteeri.
4. Talous vs terveys
Pandemian alusta saakka on hoettu tätä asetelmaa talous vs terveys, että ikään kuin ne olisivat kaksi eri vaihtoehtoa joista pitää valita jompikumpi. Jo maaliskuussa julkaistiin lukuisia tilastotieteilijöiden laskelmia siitä kuinka vaihtoehtoina on itse asiassa joko molemmat tai ei kumpaakaan. Parasta taloudenhoitoa on Korona-pandemian torjuminen. Länsimaissa nämä hyvin perusteelliset laskelmat joissa oli huomioitu laajalti asioita talousdynamiikan osalta menivät jostain syystä kuuroille korville. Covid 19 -viruksen kanssa ei voi pitää yhteiskuntaa normaalisti auki siten, että samalla säästettäisiin maan talous. Taiteilua ja tasapainoilua voi tehdä tiettyyn pisteeseen saakka (tässä Suomi onnistui jopa yllättävän hyvin), mutta lopulta virus vie kuitenkin aina voiton ja ajaudutaan tiukkojen rajoitusten tielle. Ainoastaan maat joissa on torjuttu voimallisesti virus heti aaltojen alkuvaiheissa, ovat onnistuneet säästämään hyvin taloutensa ja pitämään yhteiskuntansa pääosin auki.
5. Maskit ja vain yksilökohtainen tarkastelu
Maskicasessa jumiuduttiin keväällä Suomessa ihan käsittämättömällä tavalla siihen näkökulmaan miten maskit suojaavat niiden käyttäjää. Tästä näkökulmasta tehtiin myös se surullisen kuuluisa maskiselvitys. Pandemian torjunnan näkökulmasta paljon kiinnostavampaa maskien käyttöjen hyödyissä on se, miten se estää tartuntojen leviämistä kuin mikä on suoja yksilölle, joka käyttää maskia. Suu-nenäsuojaimethan auttavat nimenomaan siinä, ettei tartunnan kantaja niin herkästi tartuta muita kun käyttää maskia. Ja jos kaikki käyttävät maskia, kaikki ovat paremmassa suojassa. Suomessa jumiuduttiin keväällä aivan ihmeellisesti tarkastelemaan vain sitä kuinka paljon nenäsuusuojain suojaa sen käyttäjää (silloin kun muut eivät käytä maskia!). Loogisuuden riemuvoitto tämäkin!
6. Virus on muuttunut vaarattomammaksi
Muistatte varmaan kuinka koko kesän loppu ja alkusyksy monessa paikassa hoettiin sitä kuinka Korona-virus on muuttunut vaarattomammaksi. Esim. Sijoitustiedon Korona-virus ketjun seuraamisen allekirjoittanut joutui lopettamaan koska yksi nimimerkki suolsi päivästä toiseen tätä samaa "virus on muuttunut vaarattomammaksi" -shittiä siellä (ties vaikka pauhaisi edelleen sitä, en ole ketjussa pariin kuukauteen käynyt). Myönnän että itsellänikin oli elokuussa sellainen hetki kun pidin viruksen muuttumista vaarattomammaksi yhtenä realistisena vaihtoehtona. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun viruksen rakennetta jatkuvasti tutkivat ilmoittivat, ettei viruksessa ole tapahtunut mitään merkittävää mutaatiota, pystyi tuon skenaarion heittämään romukoppaan. Ei virus muutu vaarattomammaksi ilman merkittävää mutaatiota. Nythän (ainakin melkein kaikille) on selvinnyt, että loppukesän ja alkusyksyn alhaisempi kuolleisuuus johtui testausharhasta (keväällä testattiin paljon vähemmän) ja osin myös siitä, että Korona-potilaita on opittu hoitamaan jonkin verran paremmin kuin keväällä. Itse virus on kuitenkin pysynyt edelleen samana ja yhtä vaarallisena.
7. Korona ei tartu kouluissa
Suomessa on jostain syystä hangattu monessa Koronaan liittyvässä asiassa pitkään vastakarvaan verrattuna yleiseen kansainväliseen näkemykseen. Kunnes lopulta on viimein tultu kerta kerran jälkeen muiden linjoille (yllätys, yllätys!). Yksi näistä asioista, jossa veikkaan käyvän samalla tavalla on tämä "Korona ei tartu juurikaan kouluissa" -hokema, jota Suomessa on kuultu harva se päivä asiantuntijoiden toimesta. Jostain syystä tässä(kin) asiassa asiantuntijoiden looginen päättelykyky on hyvin köyhää. Eli koska oireisia tartuntoja ei paljon koulualtistuksista tule niin se = Korona ei tartu koulussa. Kaikki palaset olisivat kasassa toisenlaisellekin päättelylle. Tiedetään ihan tasan tarkkaan, että oireettomatkin henkilöt tartuttavat Koronaa. Tiedetään myös erittäin hyvin, että nuoret/lapset pysyvät yleensä oireettomina vaikka saisivatkin tartunnan. Voisiko siis sittenkin olla mahdollista, että 1+1=2?

Nythän muutamissa Vantaalla tehdyissä seulonnoissa on selvinnyt, että yllätys, yllätys niitä oireettomia tartunnankantajia koululaisista löytyy altistustilanteiden jälkeen. Kansainvälisesti löytyy jo lukuisia tutkimustuloksia siitä, että Korona tarttuu kyllä kouluissa(kin).
Paljon löytyisi muitakin, mutta nämä nyt ainakin tulivat nopeasti mietittynä mieleen. Noin yleisesti sanoisin, että pokerimiehillä (ja -naisilla!

) on ehdottomasti ollut keskimääräistä paljon paremmat mahdollisuudet tehdä oikeita päätelmiä myös Koronaan liittyvissä asioissa. Jos vain on riittävästi perehtynyt aiheeseen ja lukenut oikeita lähteitä. Todennäköisyydet, matematiikka ja looginen päättelykyky ovat kuitenkin sekä pokerissa että epidemioissa koko lailla ratkaisevassa roolissa! En millään usko, että esimerkiksi poliittisella virkanimityksellä STM:ssä korkeaan virkaan päässyt, poliittista historiaa yliopistossa lukenut Kirsi Varhila on parempi henkilö tekemään oikeita päätelmiä ja ratkaisuja pandemian aikana kuin keskimääräinen pokeriammattilainen. Uskoisin, että keväällä päätöksentekijöiden joukossa olisi ollut paljonkin tarvetta loogisen päättelykyvyn omaavalle todennäköisyysmiehelle. THL:n Salmisen Mikakin on varmasti hyvin "teoriaviisas" kaveri, mutta kummoista loogista päättelykykyä hän ei varsinkaan pandemian alkuvaiheissa kyllä osoittanut.