Viimeinen taistelu: Projekti 365

[zvona]

Vierailit blogissani tarjoamassa supportia, kiitokset siitä jo nyt. Palaan aiheeseen.

Mutta bongasin sinun blogisi vasta äsken. Aikamoista tarinaa ja vaikka olen luullut olevani ongelmani kanssa gamblerien mariaanien haudassa, niin näköjään vielä syvemmällekin voi upota

Oma tarina tähän keskusteluun: kävelin 11km kotiin räntäsateessa jouluaaton vastaisena yönä, kun en kyennyt jättää edes 30€ taksirahaa helsingin kasinolla. Kuvittelin että sillä voi nousta vielä takaisin ja kuitata koko illan nelinumeroiset tappiot

[Summerliu]

Kiitos Tangamash ja Zvona, mahtava kun tekin jaoitte kokemuksia.

Toi mitä Zvona sano Gamblereiden mariaanien haudasta on aika hyvin asian ytimessä. Tietyllä tavalla itse on vasta viimeisen vuoden tajunnut sydemässään ettei ole yksin ja ainut surullinen pelaaja tässä maailmassa. Ei ole ainut, joka taistelee. Se on tosi tärkeä tunne kaikessa ettei ole yksin.

Ja ole hyvä Zvona, peliriiputus(at)gmail.com mut tavoittaa jos haluaa yksityisemmin. Mua tavallaan oudoksuttaa tarjota apua ja tuntuu ”hassulta” kun ei ole minkään ammattilainen. Ei musta kenellekään välttämättä hyötyä ole, mutta aina voi yrittää. Mut siis kaikille muillekin tarjoan tukea, jos jokin kokee sen itselleen tärkeäksi. Mullakin on kaikkea muuta mihin aikaa voisi käyttää, mutta jos voin yhtäkin ihmistä auttaa tässä taistelussa niin aivan mahtavaa. Koen, että se olisi ollut itselle jo vuosia sitten kovin arvokasta.

En tiedä onko se surullista vai kaunista, mutta tällä hetkellä tämä blogi ja prosessi mitä täällä teen on mulle perheen, ystävien ja liikunnan jälkeen kaikkein tärkeintä. Tuntuu kun mulla olisi stadionillinen näkymättömiä ihmisiä mun tukena tällä matkalla. Hienoin digitalisaation tuottama tuntemus koskaan .

[Ketunnaama]

Vieläköhän menis ryhmäkanne jenkki tyyliin läpi? Tiedän varmoja lapsuuden kavereita ainakin 50—70 ,ketkä painoi -90 luvun alussa, reilusti alaikäisenä toki vielä, about kaikki massit poksuun. Ja silloin ikäraja oli 15 tai 16. Itse myös pelasin hyvin tehokkaasti tuossa ysäri taitteessa. About kaikki saadut, tienatut ja varastetut rahat ikävuosina 10-16v valui poksuun ja club rayn rullaa, pläkäriin ja red dogiin. Siitä aikamoinen potti ehti kertyä.

Paras läppä oli, kun pläkärissä sai 7-7-7 niin talo tarjosi tuopin bissee alaikäiselle. Siinä sit 8-9 luokkalainen veti talontarjoamaa keittoo ruokavälitunnilla rayn bläkäri pöydässä.

Mut niinku kaikki tietää, näitä kohtaloita on varmaan satojatuhansia. Kaikkein surullisinta on nähdä miten jotkut ei ikinä opi/tajua markettipelien aseetonta ryöstöä. Jotenkin vielä tajun jos joku hakkaa jotain jackpot mahku slotteja netissä, mutta että aikuinen ihminen pelaa jotain mummorullaa sadan euron päävoiton kiimassa parilla huntilla. Ei, sitä ei selitä millään.

[Summerliu]

Ei varmaan mene kanne läpi .

Edustat selkeästi Ketunnaama tätä rationaalista selitystä riippuvuuksille. Oon samaa keskustelua käynyt kymmeniä kertoja. Oman kokemukseni mukaan järjellä ja tajuamisille ei ole tässä juurikaan osaa ja arpaa, kun riippuvuus ylittää tietyn tason. Totta on se, että osa järkeilemällä selvittää asian. Valtaosalla se vaatii jotain muuta. Mä en ainakaan puhtaasti järkeilemällä ole kyennyt tätä oikaisemaan.

Se on se mielihyvä ja toisaalta tapa. Se aikuinen, joka losauttelee siihen mummorullaan jatkuvasti rahaa metsästää sitä joskus saamaansa mielihyvää kun 3 ray merkkiä asettui linjalleen tai kun taskussa oli sadoilla euroilla kolikoita. Toisaalta siitä on saattanut tulla tärkeä tapa ja pelikaveritkin on tuttuja, samalla päivä kuluu nopeasti.

Vähän sama kun huumerippuvaiset usein kuvaavat metsästävänsä sitä ensimmäistä huumaa ja mielihyvää. Ensin samasta aineesta ja kun eivät sitä saa siirtyvät kovempiin. Pelaamisessa on vähän sama, mutta kovempiin siirtyminen on yleensä rahallisesti.

Mä aidosti koen tietyllä tavalla jahdanneeni niitä ensimmäisten voittojen tuomaa mielihyvää. Sitten isoimman turnaustahastuksen, bingovoiton tai muun euforiaa. Rahalla ei ole ollut niinkään merkitystä se mielihyvän tuntemus on ollut ytimessä. Siksi mulle on kelvannut kaikki rahapelit, kun pelatessa mitä tahansa koen lähestyväni sitä mielihyvän tunnetta.

Musta ei ole mitään merkitystä mitä se peliriippuvainen pelaa tai onko kyse alkoholista, huumeista, seksistä yms. Eihän järki selitä montaa muutakaan riippuvuuden syytä.

Ja tämän lisäksi koen riippuvuuden olevan vielä tätäkin monisyisempi. Uskon että se pelkkä mielihyvän tuntemuskaan ei riitä vaan pitää olla myös muuten hyvä ja otollinen kasvualusta sen synnylle.

[Summerliu]

Tää menee kyllä hyvin aalloissa, pääsiäisenä ei pelaaminen käynytkään ajatuksissa. Eilen kuitenkin istuin katsomassa Rollen streamiä ja haaveilemassa kunnon turnausviikonlopusta....

Kävin myös ”katsomassa” suosikkisaitit läpi olisiko mihinkään vahingossa jäänyt vahingossa rahaa kotiutettavaksi . Ilokseni pystyin todeta, että vuosien estämisen ansioista en päässyt kuin kahdelle sivulle sisään. Ja niissäkin ikuiset estot voimassa.

Kävi myös mielessä kaivella uusia tulokkaita tai skinejä tai lähteä yrittämään kääntämään estoja, mutta tunnistin siinä vaiheessa jo siirtyväni epäonnistumisen puolelle. Puhelin kiinni ja nukkumaan.

Olen tässä pureksinut asiaa ja en keksi muuta järjellistä selitystä kuin sen, että pelaamisen pahimmat muistot ovat lähimuistista kadonneet ja haave kohtuupelaamisesta palaa...

Olenkin koittanut vahvistaa positiivisia puolia pelaamattomuudessa ja muistuttaa millainen ukkeli olen pelihimoissani.

Aika tarkalleen 100 päivää viimeisestä pelaamisesta. Eli hyvin menee ja nyt ensimmäistä kertaa tuli isompia vaikeuksia. Kuuluvat lienee asiaan ja taputetaan itseä olalle, että meni hyvin. Otetaan tämä pleijareiden alkamisena. Kevät etenee ja pelit kovenee .

[Tuulenhalkoja]

Heissan! On tullut silloin tällöin vähän tavailtua tätä sun blogia ja en nyt ihan täysin kartalla välttämättä ole.

Siis helvetin hienoa että omassa tapauksessi olet päättänyt ja pyrkinyt lopettamaan pelaamiset! Varmasti oikea päätös.

Mutta jotenkin ihmetyttää, että mitä sä täällä teet? Ja muutenkin seuraat sceneä. Move on mään! Vähän niinku, ois istunu vuosia linnassa ja uhoaisi, että "takasin en tuu!" ja heti vapauduattaan menis liivijengin tallille hengailemaan. Voishan sielläkin toki käydä sillat polttamassa ja yrittää "pelastaa" muita.

Tätä kirjottaessa osu toi blogin nimi silmään... Ehkä "vuoden mittaset hautajaiset" ois ollu parempi nimi. Jos tarkotus on vuosi täyttää hautaa historiallaan ja lopuksi taputella kumpua. Mutta kuiteskin, tsemppiä mään! Ota rahat ja juokse, äläkä katso taaksesi tai palaa!!

[Summerliu]

Ymmärrän Tuulenhalkoja sun pointin täysin. Sitä alkuun kyselinkin onko ok, että paikkana on hieman ”hassu”. Palautteesi on otettu vastaan.

Ehkä se mikä osuu silmiin on polttaa sillat ja käännyttää. Pokeri on hieno laji ja ketään en halua siitä käännyyttää pois. Mä pidän ehkä vertauskuvana enemmän siitä, että olen lihaa ja verta oleva veikkauksen pelaa kohtuudella muistutus pelikoneen vieressä. Aika moni ihminen saattaa kaivata vertaistukea elämänhallinnan saavuttamisessa/riippuuvuuksista irtautumiseen, siihen tarjoan mielelläni omia kokemuksiani avuksi.

Ja toinen ajatus tähän on se, että kai fillaristifoorumillekin voi kirjoittaa loukkaantuneet fillaristitkin vaikkei ne enää pyöräilisikään?

Mullahan on siis jäänyt tavaksi avata päivittäin pokerisivut, niin itsekkäässä mielessähän käänsin myös tällä tuon tavan pelaamattomuutta tukevaksi.

Tämä on ollut minulle tärkeä paikka purkaa ajatuksia ja meinasin sillä jatkaa. Kiitos tsempeistä ja jokaisella meillä on omat taistelumme, tsemppiä omaasi

[Maikki]

Ihan mielenkiintoinen aihe. Onko noista riippuvaisuuksista ikinä ollut tarinaa siirtymisestä kohtuu käyttöön vai eikö silloin ollut ikinä kysekkään riippuvuudesta. Itseäni olen pitänyt sina hyvin adjiktoituvana persoonana milloin mihinkin. Lähinnä selkäranka on voinut katketa jossain sekavassa tunnemyrkyssä tai semitiltissä, mutta aina olen osannut järkeillä itseni kuiville. Enemmän koen että riippuus tai addiktio vaihtaa vain muotoaan. Mutta tavallaan sitten niihin terveellisiin addiktioihin ei vain kiinnitetä huomioo. Meillä on suku täyttä kaikenmaailman riippuvaisia ja mutsikin jo pienenä muistutteli että geeneissä kaikenlaista vaaraa. Mutta asia kovasti kiinnostaa miksi osalta ihmisistä puuttuu sitten kokonaan itsesäätelyn taito(riippuvuuksien osilta). Onhan ilmeisesti lääketiedekin onnistunut hillitsemään jollain napeilla liiallista euforian tunnetta.

[Summerliu]

Moi Maikki,

Kiva kun aihe kiinnostaa ja en tosiaan muuten osaa sanoa kuin oman kokemuksen pohjalta.

Täällä on ollut hyviä keskusteluja riippuvuuksista ja omakin ajatus on hiotunut kohtuun osalta.
Oon tullut siihen tulokseen, että riippuvuuksista puhuttaessa on karkeasti kolmea tasoa:

1. Paha tapa (Välillä laukalle), eli jos pelaaminen vaikka ajoittelen karkaa käsistä. Mutta ei vaaranna suhteita tai taloutta.

2. Ongelma. Pääosin rupeaa tuottamaan enemmän negatiivisia asioita kuin positiivisia (säännöllisesti menee liikaa rahaa pelaamiseen) Vaikuttaa talouteen ja suhteisiin

3. Syvä riippuvuus, ”nisteys”, mulla pelaaminen on mennyt tälle levelille, jossa elämä pyöri enemmän ja vähemmän pelaamisen ympärillä ja tuntui että sitä tarvitsee elääkseen. Aika meni sellaisessa usvassa.

Uskon 1 ja 2 tason menevän päättämällä ja kohtuudellakin. 3 tasossa en usko koskaan voivani pelata kohtuudella, se läikähtää aina yli ja kovaa.

Mullakin muut addiktiot/riippuvuudet/tavat on 1 ja 2 tasolla niin ne kyllä tunnistaa ja varoo ettei mene koskaan 3 tasolle

Mullekin tarjottiin lääketestiä riippuvuuden hoitoon, eläessäni nähnyt niin pitkää haittavaikutusten listaa niin jossain kaapissa nekin vielä odottavat kai nekin toimii, mutta itse en uskalla lähteä mielilääkkeiden maailmaan.

[ripeha]

Hei, täällä tullut pyörittyä lueskelemassa päivittäin koko foorumin olemassaolon ajan. Hienoa summerliu, kun aloitit tänne tällaisenkin blogin. Mielestäni myös tällaiselle löytyy tilausta. Itsekin pitkän linjan peliongelmainen lapsesta asti normi tarinalla höystettynä. Nyt 30vuotiaana tehty helvetisti duunia ongelman suhteen ja rakentanu turvaverkkoja rahallisesti jne. On käytetty kaikkia suomessa ilmaiseksi saatavat avut ongelman. Itsellä peliriippuvuus rakentunut jo lapsena tunteiden säätelyn välineeksi. Pokeria on tullut pelattua 15-vuotiaasta saakka ja tässä tullut kohtuullisesti pärjättyä, mutta peliongelman vuoksi rahat tuhottu millon mihinkin ja tilttiä en ole hallinnut. Netti käteiset ovat itselleni ehdoton nounou, koska en kerkeä rauhoittelemaan itseäni jos tiltti hiipii puseroon, nettiturnaukset ja live käteiset taasen sopivat itselleni. En tiedä kannattaako tätä tällaiseen blogiin laittaa ja pyydän anteeksi jos joku saa tästä jonkun kimmokkeen, mutta itse olen pystynyt siirtymään ns. kohtuukäyttöön. Tähän minulla myös vaimon tuki, joka auttaa paljon. Laitan etukäteen päivät jolloin pelaan nettiturnauksia ja muina päivinä en pelaa mitään. Nettiturnauksissa tilttini näyttelee eri roolia, kun käteisissä, roiskimisen sijasta menen enemmänkin kuoreen ja käsittelen sen hetkistä tunnetta. Myöskään nettislotteja ei ole tehnyt mieli pelata tämän jälkeen, kun siirryin pelkästään nettiturnauksiin.

Tietenkään tällaiset eivät sovi kaikille ja peliongelman kanssa ei ole leikkimistä. Näkisin peliongelman kanssa isossa roolissa olevan, miten tämä on muotoutunut ja millainen se ongelma on kenelläkin. Itsellä ollut paljon vaikeita asioita lapsuudessa ja rahapelit tulleet ikäänkuin suojakilviksi vaikeiden asioiden käsittelyyn ja iän mukana näissä kehittynyt niin tämä rahapelaamisen ongelma puoli myös hävinnyt. Pitkä postaus, mutta ehkä tuli myös erilaista näkökulmaa. Keep on good work summerliu!

[Summerliu]

Hei Ripeha,

Aivan mahtava kuulla sinun kokemuksesi ja kova työ selkeästi takana. Ja en usko kenenkään saavan tästä kimmoketta vaan jokaisella on oma tapansa toimia ja sinulla kohtuu toimii. Varmasti monella muullakin. Siitä itsekin olen haaveillut, mutta mulla ei ole itseni kanssa mitään uskoa omaan kohtuupelaamiseeni millään muotoa. Mä en koe osaavani lopettaa millään ennen kuin kaikki on pelattu. Vaikka voittaisin turnauksen ja kello on 0300 niin sitten vaan isompaa turnausta tulille tai jotain. En pääse lopettamaan tai nukkumaan kunnes kaikki on mennyt tai vaan nukahdan koneelle...

Ja kiitos tsempeistä ja todella mahtava saada aina mahdollisimman laajaa keskustelua tähän. Etten minäkään johda vääriin ajatuksiin lukioita. Olen vain yksi ilmentymä. Mun valitsema taktiiikka ei varmastikaan ole ”oikea” vaan on lukemattomia erilaisia tapoja käsitellä näitä ja niin kuin viisaasti sanoitkin niin jokaisella nämä rakentuvat vähän eri tavalla. Omakin käsitys laajenee tästä kun kuulee näitä eri historioita ja ratkaisuita!

Sulla pitkä tie takana hallintaan ja täältä tullaan perässä hallinnan kanssa . Tämä oli inspiroivaa, kiitos

[ripeha]

Hyvä, että viesti ei särähtänyt ainakaan negatiivisesti. Itselläni meinasi itku päästä siinä vaiheessa, kun huomasi, että vuosien kova työ itsensä kanssa oli tuonut siihen pisteeseen, että pystyi toteuttaa haavetta joka oli ollut nuoresta asti. Eli pelata pokeria ilman, että tunkee kaikki rahat bläkäriin, pitkövetoihin ja nettislotteihin. Veikkauksella kaikki paitsi nettipokeri on suljettuna.

Vieläkään en pidä omalla tililläni rahaa eikä minulla ole esimerkiksi omalle tilille pankkikorttia, yhteiselle käyttötilille on pankkikortti, mutta ei nettipankkitunnuksia ja säästötilille ei ole pankkikorttia eikä nettitunnuksia. Voitot siirrän säästötilille vaimon taakse. Olen juuri peliongelman vuoksi joutunut itselleni muodostamaan tällaisen turvaverkon, etten pysty sotkemaan raha-asioita. Vaikka nyt mennyt hyvin ja löytänyt toimivan keinon itselleni pelien seurannan ja suunnitelmallisuuden suhteen niin nämä kaikki käytössä olevat keinot myös osoittavat, kuinka vakava aihe peliongelma voi olla. Nämä kaikki tosin on tehty omasta halusta ja olen sujut näiden kanssa. Aiheena peliongelma hyvinkin pinnalla ja nettipokeria pelaavissa on varmasti paljon ongelmapelaajia. Varsinkin hiljaisissa lukijoissa.

[Tuulenhalkoja]

Ymmärrän Tuulenhalkoja sun pointin täysin. Sitä alkuun kyselinkin onko ok, että paikkana on hieman ”hassu”. Palautteesi on otettu vastaan.


Ja toinen ajatus tähän on se, että kai fillaristifoorumillekin voi kirjoittaa loukkaantuneet fillaristitkin vaikkei ne enää pyöräilisikään?

Mullahan on siis jäänyt tavaksi avata päivittäin pokerisivut, niin itsekkäässä mielessähän käänsin myös tällä tuon tavan pelaamattomuutta tukevaksi.

Tämä on ollut minulle tärkeä paikka purkaa ajatuksia ja meinasin sillä jatkaa. Kiitos tsempeistä ja jokaisella meillä on omat taistelumme, tsemppiä omaasi

Juu, ei mulla missään nimessä ollu pyrkimys hiljentää tai kieltää tänne kirjotteluasi, eihän mulla kyllä ois edes minkäälaista valtaakaan tai motiivia siihen. Ehkä joku taho joka pyrkisi kieltämään "lajissa" häviämisen mahdollisuuden, vois sellasta ruveta tekemään. Lähinnä pohdin ja ihmettelen vaan onko se ihan fiksua. Tulen kanssa leikkiminen.

On varmasti monessa harrastuksessa ex-aktiiveja, jotka roikkuu vielä eri muodossa mukana, kun mitä aktiivisena ollessaan. Suhde muuttaa muotoaan. Fillarifoorumeista. Itseasiassa mulla on yksi DH:ta harrastanut kaveri jonka into ylitti ajotaidot. Krooninen itsensä teloja. Tai no, lähes kaikkihan ne taitaa olla. Muutama kausi kun päätty ambulanssilla sairaalaan, niin tajusi lopettaa. Tavallaan voisi sanoa, että hänellä oli ongelma. Ainakin muutaman vuoden omien ajojen jälkeen toimi lajin parissa aktiivisesti. Itse kokisin, että fillarifoorumilta loikka takaisin alpeille koittamaan kypärän kestävyyttä siirtolohkaretta vastaan on paljon paljon isompi, kun uhakpelifoorumilta siirtyminen gämblaamaan. Sehän on tossa viereisessä linkissä.


Ps: Olin tossa muuten veneen lasku hommissa, niin tottakai pari ex-veneiliää kävi turisemassa ja antamassa neuvvoja. Tuskin niidenkään veneilyt loppunu hallistsemattomaan riippuvuuteen, vaikka jostain syystä ne vieläkin aina löytää tiensä satamaan.

[Summerliu]

On kyllä mahtavan kuuloinen tuo sinun tilanne Ripeha. Saat pelaamisesta enään posia ja suojaat selustan fiksusti Uskon, että tuntuu vuosien jälkeen hyvältä!

Ja tuulenhalkoja, ymmärsin sun poittisi alkuun vähän väärin. En käsittänyt kyseessä olevan kannattaako leikkiä tulella ajatus vaan luulin sen olevan enemmän pilaat muiden ilon Ei ole aina helppoa tää kommunikointi viestein.

Ja olet aivan oikeassa, mun ei pitäisi leikkiä tulella. Kun vaan saisin lopetettua scenen seuraamisen, ehkä tässä on vähän samaa ku ripehalla, että mullakin on unelmana ollut pelata pokeria tolkulla ja tämä on niin hieno laji ettei ole osannut luopua seuraamisesta. Ehkä yritän sanoa, että pokeri on muutakin kuin pelaamista ja mä ainakin yritän tehdä siitä itselleni vain seurattavaa viihdettä.

Tämä on kyllä erinomainen pointti, johon mun pitää ratkaista strategia: Seuratako pokerimaailmaa vain viihdemielessä ja palloitella kranaatin kanssa vai sulkea koko maailma myös viihdekäytön osalta.... hmmm.

Ja nauroin maireasti sun pyöräilijä ja veneilijä jutuille maailma on kyllä täynnä ex-kaikkea ja ex-kaikki ovat parhaita antamaan neuvoja ex-kaikesta

[Summerliu]

Ollut mukava keskustella näistä jutuista. Kiitos keskustelukumppaneille Onnittelut Korpisoturi2 myös hienosta töräytyksestä.

Heräsin tässä ennen muita niin ajattelin kertoa hieman yleisiä kuulumisia.

Meidän painisali on jo useamman kuukauden ollut kiinni, eli BJJ: tä 0 kertaa . Kolme kertaa viikossa olen sitten käynyt juoksemassa ja kahdesti viikossa käsilläseisontatreeni. Siinä on tullut mahtavaa kehitystä ja nyt jo noin 10-15sek pystyy pysymään paikallaan. Hauskaa puuhaa.

Olen edelleen jatkanit 14:10 ruokarytmissä ja se tuntuu edelleen hyvältä. Painonlasku on pysähtynyt, mutta rasvaa tuntuu edelleen palan ja kiitos käsilläseisonnan uusien kehittyvien lihasten tuntuu keho aiempaa vahvemmalta ja niska-/hartiakipuja ollut 0kpl.

On kiva juostakin hieman kevyempänä.

Mietin siirtyä juoksusta enemmän kuntopiiritreeniin, koska mulla rupeaa lähtemään juoksu taas laukalle:

95kg+huonot kengät+ Liian kova vauhti+ NivelKierukka -> ennustan itselleni polvivaivoja tällä menolla ja haluaisin käydä jokapäivä juoksemassa.

Eli kuntopiiri jossa 1-kierros on ->1km juoksua: sitten leikkipaikalle ja tangolla 10 punnerusta, 10 polvennostoa, 10 kyykkyä, 30 vatsaa(3erilaista) ja 10 punnerrusta. Kierroksia 3-6 fiiliksen mukaan. On kyllä hauskempaakin kuin pelkkä juokseminen.

Töissä ja kotona kaikki hyvin. Hain tosiaan opiskelupaikkaa insinööriksi ja nyt lämmittelynä käynnissä ensimmäistä kertaa 15op jakso. Tuntuu hyvältä ja aiheena palvelinpuolta Java servlettien ja Restfulin kanssa. Siinäkin huomannut kehityksen, kun perusjutut tulee jo ihan automaattisesti (luokat, oliot, tietokantajutut jne.).

Pelaamisen suhteen himot on ollut aika kovat ja tehnyt mieli survoa edes joku pitkäveto tai lotto vetämään. Oli muuten hyvä Akin kolumni. Hienosti olen kuitenkin hienosti antanut näiden ajatusten jäädä ajatuksisksi.

Ripehan innoittamana pohdin vielö kohtuupelaamista omalta osaltani ja tulin siihen tulokseen, että mulle ei voi koskaan sopia:

-Nettipokeri
-Vedonlyönti
-Lotto/arpapelit
-Livekäteinen

Ainut mikä voisi oikeasti toimia on liveturnaukset, eli rupesin miettimään mahdollisuutta pelata livenä vaikka vuonna 2025. Ihan kiva fantasia ja ajatus. Ei siis vaikuta tämän vuoden tai projektin ajatuksiin, mutta ihan mieleenkiintoinen pohdittava asia tulevaisuuteen. Vaikkakin olen edelleen sen kannalla, että minun on parempi pysyä kaikesta erosta. Siinä kuitenkin mietin jo pahinta scenaariota: Osallistun johonkin pienehköön liveturnaukseen, jotenkin onnistuisin siinä pärjäämään -> ”ylimääräistä rahaa”. Siitä kynnys siirtyä nettiin tai ruveta kasvattamaan binejä on todennäköisesti kohtuullisen pieni.

Elikkä kyllä se niin vaan taitaa, olla että ehkä tää on kuvaavasti Tuulenhalkojakin mukaan vuoden hautajaiset ja vuodenvaihteessa olen taputellut sinne hautaan 1. Pelaamisen 2. Haaveen kohtuupelaamisesta 3. Pokerin seuraamisen ja käyttämisen viihteenä.