Niska@plo

[Niska_14]

Edellisen päivityksen jälkeen pelit on sujuneet mukavasti, varsinkin viime viikkoina kun pelit on olleet hieman vilkastumaan päin wsop:n jälkeen. Itse en siis siellä käynyt. Parin viimeisen viikon aikana on tullut pelattua paljon ja nyt tuntuu peli todella terävältä. Tällaisessa iskussa olisi mukava aloittaa WCOOP:n käteispelit, mutta tässä on vielä EPT-Barcelona välissä, jonka vuoksi tulee lähes 2 viikon tauko nettipokeriin, joka väistämättä vie parhaan terän. Erittäin mielelläni kuitenkin lähden reissuun ja kyllä se taukokin nettipokerista tavallaan tekee hyvää. Tarkoituksena pelata lähinnä isohkoja käteispelejä jos ja kun niitä siellä runaa ja muutama turnaus siihen päälle. Barcelonan jälkeen sitten uppoutuminen täyteen grindausmodeen varmaan n. kuukaudeksi tai kuinka kauan nyt käteispelit pyörivätkään. Nykyisillä nettiactioneilla pitää mennä allin näiden turnaussarjojen tuomiin käteispeleihin.

Urheiluun oon päässyt takaisin kiinni semihyvin. Vähintään 2-4 kertaa viikossa tullut tehtyä jotain aerobista ja painoakin oon saanut pudotettua reilut 5kiloa. Barcelonaan lähtöön lopetan tän tietoisen alikaloreilla vetelyn ja WCOOP:n jälkeen lupaan aloittaa kuntosalitreenin. Tiedän itseni ja WCOOP:n aikana tulee olemaan vaikeaa saada itseäni tekemään mitään liikuntaa. Mulle on aina ollut päivän parhaat pelitunnit ne ensimmäiset tunnit heti heräämisen jälkeen ja sitten kun siihen grindausmodeen pääsee, niin en pääse irti tästä tuolista. Pitääpä ottaa tavoitteeksi tehdä vähintään joka toinen päivä jotain tossa juoksumatolla.

[Niska_14]

Barcelonan reissu oli tuloksellisesti mun paras livereissu tähän mennessä. 3 turnausta pelasin ainoastaan ja main eventinkin päätin skipata, koska käteispelit sujuivat loistavasti ja unirytmit olivat 24/7 pelien takia huonot.
Edellisvuoteen verrattuna käteispelit pyörivät 50/100+ tasoilla heikommin ja olivat kenties vähän kovatasoisempia, mutta overall silti erinomaiset ja on kyllä ensi vuonnakin kalenterissa mulla. Pöytiin pääseminen on livenä aina todella rasittavaa hommaa ja sitten kun lopulta saa sen seatin ja menee sinne pöytään ja näkee kaikkien kasvoilta, että kukaan ei halua sua sinne, niin onhan se aina hienoa mennä pelaamaan! Liveturnaukset sen sijaan on ihan mukavia ja niissä on aina rennompi ilmapiiri imo. Pääset aina pelaamaan ja ei tarvitse säätää mitään ylimääräistä. Mietteissä on ollut että alkaisin treenaamaan turnauspokeria tosissaan tässä näinä hiljaisempina kuukausina. Netistä alkaa olla aika vaikeaa löytää actionia ja suunta on vain huonompaan päin, joten pikkuhiljaa tässä pitää jo miettiä tulevaisuuttakin ja liveturnauspokerissa se näyttää käsittääkseni aika hyvältä.

Sain Barcelonasta tuliaisena voittojen lisäksi myös flunssan ja kurkkukivun, jotka vaikuttivat aika paljon mun suoritukseen WCOOP:n alussa. Väsyin todella nopeasti ja oli vaikea keskittyä ja muutenkin olin menettänyt otteen nettipokeriin tuon parin viikon tauon aikana. Siihen vielä päälle kammorunit niin tästä WCOOP:sta tuli aika nihkeä koitos. Kaivoin aika karmean montun ensimmäisen viikon aikana varsinkin pelien kokoon nähden ja tilttiongelmiakin meinasi puskea päälle. Olin saanut itseni taas siihen tilanteeseen, ettei kiinnostanut ollenkaan pelata plo2k zoomia, joka oli useimpina päivinä ainut peli mitä pyöri ja jota normaalisti pelaisin enemmän kuin mielelläni. 5kilonen zoomi runas ehkä kahtena tai kolmena päivänä ja se pelasti osittain mun WCOOP:n. Ensimmäisen kerran kun 5k zoomi pyörähti käyntiin niin satuin olemaan freshinä ja tuntui että heti heräsin henkiin, kun pääsi pelaamaan suosikkipokerimuotoa, mielekkäillä panoksilla, eikä tarvinnut keskittyä mihinkään muuhun. Sessio +100k ja tietenkin tossa mukana ihan älyttömästi hyvää runia, mutta se oli ensimmäinen onnistuminen tän sarjan aikana ja pelasin myös erinomaisesti, joten siitä tuli hyvä momentumi päälle. Edelleenkään en silti sitä 2k zoomia pystynyt pelaamaan kovinkaan tosissaan ainakaan pitkiä aikoja ja tosiaan kertoo nykytilanteesta paljon kun 2kilonen on useimpina päivinä isoin mitä pyörii vuoden isoimman turnaussarjan aikaan. Anyway siitä sai kipinän ja peli parani huomattavasti loppusarjan ajan ja loppujen lopuksi onnistuin kairaamaan hieman plussalle WCOOP:n kun lasketaan mukaan kaikki pelit. Tyytyväinen saa olla sen montun jälkeen missä olin, mutta tietenkin tässä aika paljon jäätiin omasta arvioidusta ev:stäni. Muutamat läheltäpitirunit turnauksissa, mutta ei mitään isompia scoreja. 21k ploturnaus oli hieno pelata ja toivottavasti jatkossakin nähdään highrollerturnauksia myös plo:ssa. Urheilut jäi kenties siihen todennäköisimpään määrään eli nollaan. Tekosyynä käytetään sitä sairastelua niin ei saanut sitä hommaa otettua haltuun heti alusta asti . Nyt tuntuu kyllä hyvältä kun tämä "pakkogrindaus" on ohi ja pääsee keskittymään itsestään huolehtimiseen ja rentoutumiseen

[sharkie]

Pöytiin pääseminen on livenä aina todella rasittavaa hommaa ja sitten kun lopulta saa sen seatin ja menee sinne pöytään ja näkee kaikkien kasvoilta, että kukaan ei halua sua sinne, niin onhan se aina hienoa mennä pelaamaan!

[PPPake]

^Otin aamuyöllä ton saman lauseen ylös ja laitoin tohon mun seinälle. Tuohon jos joskus yltää nii tietää tehneen jotain joskus oikein.

Golden.

[Niska_14]

Mistä löytää motivaatiota pelaamiseen, kun käytännössä kaikki mitä olen pokerilta halunnut, on jo saavutettu?

Tuntipalkka on kääntynyt laskusuuntaan pienentyneistä ja harventuneista peleistä johtuen ja henkilökohtainen taloudellinen riippumattomuus on jo saavutettu, joten pelkästään rahan printtaaminen ei ole kovinkaan motivoivaa. Se on kuitenkin edelleen isoin(ainoa?) motivaattori. Ajattelen että grindaan nyt ylimääräistä rahaa säästöön, joilla voi tehdä sitten vaikka jotain hyvää muille.

Viime vuosina yksi iso motivaattori on ollut ego, joka on usein pokerissa myös erittäin haitallinen, mikäli sitä ei osaa hallita. Omalla kohdallani se on pysynyt jokseenkin hyvin kurissa, vaikka useita haitallisia mittelöitä on tullut myös pelattua. Siitä on ollut itselleni myös valtavasti hyötyä, sillä en todellakaan olisi näin hyvä pelaaja mikäli olisin tyytynyt vain bumhunttaamiseen. Tälläkin saralla tuntuu ettei saavutettavaa enää ole, olen saanut jo kanssapelaajien arvostuksen ja suomessa vuodenpelaaja-tittelin 2 kertaa. Monet endbossit netissä ovat inactivoituneet, koska päivittäinen onlinegrindaaminen ei ole enää heidän aikansa arvoista ja paikalla on enää viimeiset lokit rouhimassa viimeiset helpot dollarit ja itse siellä muiden mukana. Viimeisiä vedellään highstakespuolella.

Aikoinaan tuli kovasti ihmeteltyä sitä kuinka moni kovaa tulosta tekevä pelaaja lopetti pokerin ja siirtyi muihin hommiin, vaikka tuleville vuosille ois riittänyt ev:tä 6-7 figurea per vuosi. Kuinka joku voi jättää tuollaiset summat ottamatta ja siirtyä vähempipalkkaisiin hommiin?
Nyt kun itse tässä pohdiskelee että tekeekö mahdollisilla tulevilla rahoilla oikeasti edes mitään, niin en enää ihmettele. Paljonko on tarpeeksi että voisi hyvällä omatunnolla vain lyödä hanskat tiskiin ja siirtyä harrastelijaksi? Tuntuu ettei itsellä ole kovin kaukana se tilanne, mutta tuntuisi silti todella vaikealta jättää ottamatta noita summia pois kuleksimasta. Eikä tässä itselläni ole muutakaan alternatea tällä hetkellä, grindailen kun en keksi muutakaan järkevää tekemistä. Olisi helpompi ainakin vähentää pokerin pelaamista, jos tilalle löytäisi jotain muuta. Tämä on ollut itselleni iso ongelma jo kauan, ylimääräistä aikaa on paljon, mutta olen aivan liian passiivinen ja loppujen lopuksi ei tule tehtyä juuri mitään, vaikka mahdollisuudet olisi tehdä vaikka mitä. Oon aina ollut suhteellisen epävarma ihminen, jolle on luonnollista vältellä vaikeita spotteja ja pysyä mukavuusalueella. Tässä suhteessa pokeri ja sen tuoma menestys on kyllä auttanut mua paljon, itseluottamus ja itsevarmuus on noussut kohisten.

Oon pelannut pokeria nyt noin 8 vuotta, joista viimeiset 6 vuotta sellaisella asenteella, että elämässä ei ole muuta kuin pokeri, urheilu ja ruokailu, joka sekin hoidetaan usein samalla grindatessa, jotta ei menisi ev:tä hukkaan ja urheilua harrastetaan vain fyysisen kunnon ylläpitämisen vuoksi, jotta pokeri sujuisi paremmin. Noh ei nyt ehkä ihan noinkaan, mutta jotain tämän tyylistä sanoi Tommy Angelo aikoinaan jossain mental game of poker videolla:
"Jos sinulle kerrottaisiin, että kuolet mikäli et voita pokerissa, niin kuinka asennoituisit silloin pokeriin?" ja toi oli jotenkin semmonen herätys mulle(tyyliin 2010) ja sen jälkeen mun elämä on ollutkin aikalailla tuollaisella asenteella pokeria lähestyvää, vaikka viime vuosina olen yrittänytkin hieman höllätä.

Seurauksena oon ihan pihalla kaikesta muusta kuin pokerista, en oo tyyliin mitään muuta oppinut viimeisen 6 vuoden aikana kuin pokeria ja ne muut pokerin ulkopuoliset asiat joita osasi/tiesi aiemmin on unohtuneet. Mulle on vaikeaa lähteä kohti uusia pokerin ulkopuolisia haasteita, koska lähtötaso on käytännössä nolla kaikessa. Sosiaaliset taidot on jo entuudestaan heikot ja asiantuntemusta ei löydy kuin pokeriin ja muutamaan urheilulajiin niin siinä on aika nihkeät lähtökohdat yrittää keskustella pokerin ulkopuolisten ihmisten kanssa. Nyt tuntuu että alkaa olla vähän sellainen käännekohta, jossa yritän alkaa reversoimaan tätä tilannetta, pokeria vähemmälle ja yrittää alkaa taas harjoittelemaan vähän oikeaa elämää. Ongelmana on että oon jotenkin lamaantunut ja mua ei tunnu kiinnostavan mikään, ainakaan niin paljoa että voisi vain tarttua tuumasta toimeen. Pitäisi varmaan alkaa pakottamaan itseään vähän sivistymään ja oppimaan uusia asioita, jos se siitä sitten lähtisi.

Inspiraationa tähän terapeuttiseen avautumiseen toimi luonnollisesti yksi uran surkeimmista kuukausista ja uran isoin ev-monttu . Siel on pyörinyt jättipelejä ja niissä on tullut naamariin, joten ei sen suurempaa huolta, varianssia vain ja vuosi edelleen ihan decent. Nää pelit ja swingit sen sijaan sai mut taas ajattelemaan vähän tätä lähestymistapaa tähän onlinegrindaamiseen. Iso ongelma on, että säännöllisesti pyörii ainoastaan 500zoomi ja sitten 10/20 ja 25/50 pelejä pyörähtää päivittäin käyntiin jonkin verran. Ongelmana on, että 50/100+ pyörii harvoin, mutta kuitenkin tyyliin pari kertaa viikossa ja silloinkin yleensä joku 1 pöytä ja muutama orbit ja se oli siinä. Tää on ongelma koska noiden panostasojen erot on niin isot että ne tuhoaa noiden pienempien, säännöllisten pelien mielekkyyden aina joksikin aikaa. Voisin pelata vuodessa esim. 500k jakoa 500 zoomia ja tehdä stressfree 200k+ tai sitten nykyisellä strategialla enemmän ev:tä, mutta myös enemmän stressiä ja masentavampi pelirytmi/päivärytmi. Isoissa peleissä voi kuitenkin huonolla varianssilla hävitä isojakin summia ja ilman säännöllisiä pelejä ne tuntuvat entistä pahemmalta, kuten olen nyt saanut huomata. Tässä vaiheessa vois varmaankin uhrata hieman €EV:tä ja ostaa sillä lifeEV:tä ja kenties alkaa skippaamaan ainakin marginaalisempia isompia pelejä.

[ville--]

KIITOS

[sharkie]

Hyvä kirjoitus!

Jos on ylimäärästä niin ostat jonkun fudisseuran pois kuljeksimasta ja alat manageriks. Toki ite meet pelaan omalle pelipaikalles. Fantasymanager i real life.

[Jay82]

Reissun päälle pidemmäksi aikaa. Eikä mitää siis pokerireissuja vaa ihan oikeeta telluksen tutkimista, vuoden ku hortoilet tuolla menemään niin johan on eri ääni kellossa Otat jostain jonku mukavan vosun kyytiin ja täyttä hanaa kohti auringonlaskua Toki jos ei reissaamisesta tykkää niin sittenhän sitä ei kannata tehdä

Mielenkiintoinen kirjoitus kyllä oli

[yksinäinen_ravustaja]

Tää on semiläppä koska ko. tekniikasta puhuttin just pari päivää sit Ilta-Sanomissa, mutta anyway oon ite käyttänyt joitain vuosia ja imo tässä on kyllä totuuden siemen, toki riippuu varmaan aika paljon persoonasta. Anyway; japanilaisilla on kätevä kikka jatkuvaan itsensä kehittämiseen - päätetään joku asia mitä halutaan oppia / kehittää ja sääntö on kaikessa yksinkertaisuudessaan että sitä asiaa tehdään 1 minuutti päivässä, joka ikinen päivä. Muita sääntöjä ei ole, mutta sitä minuuttia ei saa jättää väliin mistään hinnasta. Kyllä nyt aina se minuutti löytyy vaikka tekis ihan mitä tahansa muuta sen päivän aikana. Homman juju on tietysti siinä, että koska tarkoitus on kuitenkin tehdä jotain itseä jollain tavalla kiinnostavaa tai kehittävää niin yleensä se ei kuitenkaan jää siihen minuuttiin, vaan tulee väännettyä monena päivänä enemmän (aikaa ei voi tehdä valmiiksi, vaan minuutti per päivä on se tavoite joka tapauksessa). Oon todennut tän itselleni (kroonisesti laiska luonne) aika hyväksi metodiksi esim uusien kielten opiskeluun. Mulla oli jossain vaiheessa aika vahva espanja jopa mutta muutaman vuoden käyttämättömyyden jälkeen se kusahti kokonaan. Jotain 8kk sit päätin alkaa grindaamaan sitä duolingolla (ilmainen app jota suosittelen kaikille) tätä tekniikkaa käyttäen. 8kk myöhemmin luin just kokonaisen romaanin espanjaksi, ei sillä että kaikkea oisin ymmärtänyt mut kärryillä pysyin kuitenkin. Yhtään päivää en oo jättänyt välistä, yhden duolingo-"portaan" vai miksi niitä nyt sanotaankaan vetää ehkä 2 minuutissa keskimäärin läpi. Sanoisin että oon varmaan avg grindannut sitä ehkä 15 min päivässä - varmaan ollut muutamia 30min sessioita ja ehkä joka toinen avg jäänyt siihen 1-2 minuuttiin.

Toki tämä ei ole mikään ratkaisu ja ihmelääke isompiin eksistentialismikriiseihin, mutta ajattelin postata jos tästä vaikka ois OP:lle tai jollekin iloa. IMO tätä voi käyttää melkein mihin tahansa, mutta sanoisin että fiksua käyttää nimenomaan johonkin opiskelun tyyliseen eikä niinkään esim etunojapunnerruksiin, koska se juju on enemmän siinä että pitää olla jossain määrin mielekästä tekemistä ettei sitä viitsi lopettaa, ja sellaista ettei minään päivänä tuu mitään aivan hampaat irvessä-reaktiota - esim jossain tuhannen voltin darrassa ei varmaan kauheesti huvittais vetää minuuttia punnerruksia mutta kyl sitä nyt voi aina minuutin opiskella.

Ja yleisemmin vielä: IMO siitä jos mikään ei massiivisesti motivoi tai kiinnosta ei tarvii kovin pahasti ahdistua, yleensä elämä toimii niin että "se joku" löytyy luonnostaan / semi-vahingossa eikä väkisin päkistäen. Etenkin tää 247-pokerilifestyle virittää kyllä aivot sellaisille taajuuksille että ei siinä pysty oikein hahmottamaan edes normaalia elämää. Kyllä ne kuviot sieltä sit selkenee kun joku päivä toteat että tää oli tässä ja lähdet pitkälle reissulle tms. Sulla nyt on kuitenkin taloudellisesti pullat max hyvin uunissa, ja imo voit ihan hyvin keskittyä nauttimaan loppu-urasta (kuitenkin välitön rahaEV parempi kuin missään muussa aktiviteetissa nyt), tietäen et sit joskus kun nettipokeri on kuollut tai ei muuten inspaa niin maailma on avoin ja voi tehdä ihan mitä huvittaa.

Ja mun mielestä asiaa voi ajatella myös käänteisesti: se voi olla jopa hyvä asia ettet ole löytänyt ns kutsumusta tai jotain max kiinnostavaa asiaa vielä. Koska jos nyt naksahtais aivoissa ja yhtäkkiä keksisit että haluat ruveta tekemään asiaa X long-term niin se vie kuitenkin sit taas energiaa ja aikaa pois pokerista = rahaEV huonompi. Joten jos sulla on muuten asiat hyvin ja pullat uunissa niin miksei vois vaan nautiskella ja miettiä muuta sit joskus kun pokeria ei enää oo. IMO on aina ollut vähän yliarvostettua niillä harvoilla jotka on ihan absoluuttisella huipulla alkaa survomaan rahaa ja energiaa sinne ja tänne yrittäen pärjätä 5 asiassa samaan aikaan kun vois keskittyä vaan siihen yhteen. Tätä ei sit pidä sekoittaa meihin loppuihin 99,9999 prosenttiin joille suosittelen lämpimästi pokerinjälkeisen elämän suunnittelua.

My 2 cents.

[Babatunde]

Loistava postaus! Löysin itseni monesta kohtaa tekstiä. Itsellä auttanut kun olen ruvennut tutustumaan itseeni. Vaan sinä itse tiedät mitä sun kannattaa tehdä. Arto Pietikäisen Kohti arvoistasi kirja on loistava työväline tähän josta sain itse paljon apua. Se laittaa ajattelemaan ja siellä on tehtäviä välissä joka auttaa löytämään omat arvot. Kun onnistut löytämään omia arvoja on paljon helpompi kieltäytyä hetkittäisistä mielihyvää aiheuttavista asioista jotka vievät sua poispäin arvoistasi.

Omalla kohdalla huomasin että matkustelu todella on sitä mihin aion rahaa käyttää. Uudet kokemukset ja haasteet ovat omissa arvoissa paljon arvokkaampia kun lähinnä egoa pönkittävät mielihyvän tuottajat kuten hieno auto tms. Mullakin vaan pitkä prosessi edessä olen niin jumahtanut vanhoihin tapoihin, pihalla monista asioista, epäsosiaalinen yms että päätin itse pikkuhiljaa lähteä muuttamaan omia rutiineja. Tsemppiä!

[LaJoker]

Kamppailulajeissa kun on lopulta saavuttanut tittelit ja rahastukset, niin lajia aletaan opettamaan muille. Suurinsyy tähän on se, että sitä kautta saa sensein aseman ja arvostusta. Vanha sanonta, että oot rikas vasta kun sul on jotain mitä rahalla ei saa. Sulla on taitoa pokeriin, mutta ilmeisesti kipinä sammumassa. Pääomallas voit yrittää sijoitusmaailman kautta saada lisätienestejä tai perustaa yrityksen ja lähteä sitä kautta kasvattamaan pääomaasi. Kuitenki rikkaiden keskuudessa olet vielä iha noviisi, joten jos rahan kautta haluaa elää, niin peliä on kyllä vielä jäljellä. Tarpeeksi rikkaana voi sitten jo vaikuttaa jopa politiikkaan.

En tiedä susta oikeestaan juuri mitään, mutta luin rivien välistä että oot varman sinkku ja lapseton. Ota joku frendi messii ja lähe reppureissaamaan vuodeks. Mee kattoo miltä se maailma näyttää turisti rysien ulkopuolella. Vaikka sul ois miljoonia rahaa, ni loppujen lopuks ainoostaa kokemukset lämmittää kiikkustuolissa. Vaikutat ihan hyvältä tyypiltä ja sydäntähän ei voi opettaa. Joku rokkarikin sano, et pitää elää et voi kirjottaa biisejä. Elämä on elämää varten annettu ja se on ihanasti sanottu. Ota aikalisä ja mieti mikä lopulta on tärkeetä, mil on oikeesti väliä. Kaikkee hyvää äijäl.

[nikolasvegas]

Sanonta "raha ei tee onnelliseksi" voisi kuvastaa tätä tilannetta?
Ei nyt syvennytä siihen ajatukseen yhtään enempää. Mutta, oot postauksesta päätellen tullut henkisesti jonkilaiseen risteykseen elämässäsi. Ongelmia on monenlaisia, köyhillä ja rikkailla. Mutta nyt olisi hyvä aika muuttaa suuntaasi, vaikket ole mikään sosiaalisesti pätevin henkilö, luulen kuitenkin kaveripiiristäsi löytyvän sellaisia henkilöitä jotka lähtisivät kanssasi reissaamaan, ympäri palloa. Käy katsomassa jotain muutakin kuin Joensuun keskusta, 'muistaakseni asuit siellä. Toki olet matkustanut pokerin perässä ja ehkä muutenkin mutta käy nyt hyvä ihminen katsomassa maailmaan ruudun toiselta puolelta. Kun käyt katsomassa elämää missä eletään muutamilla roposilla päivä ja silti hymyillään joka päivä ja ollaan onnellisia, oikeasti onnellisia. Nyt, kun omien puheidesi mukaan olet saavuttanut taloudellisen riipputtamuuden niin on aika siirtyä muihin juttuihin. Kun tutustut itseesi paremmin voit kenties löytää elämäsi rakkauden toiselta puolelta maailmaa jne.. älä jää märehtimään, äläkä "poraa" tilannettasi enään yhtään enempää vaan tee asialle jotain, sillä kukaan muu ei sitä tee!

[ville--]

+1 lähde rohkeasti meneen täältä ihan aluksi !!!!!!
Laita asunto vaikka vuokralle tai myy samantien, irtisano, who cares.
Älä täällä yritä mitään sosiaalista ympyrää tai elämää muodostaa. Älä syytä itseäsi. Helppoa se ei ole mutta pahemmaksi tämä menee. Vahvuus löytyy myös siitä että seisoo yksin ja voi sen tehdä, niinkuin usein kovimmille väistämättä käy. Olisipa kiva jos voisi vain lähteä ja löytää kivan paikan, joka sekin vaatii paljon seikkailua ja tutkimista. Uusi elämä ja mahdollisuudet.

[Niska_14]

Hyviä kommentteja on tullut! Kiitti!

Matkusteleminen kiinnostaa juu ja se onkin kovasti tulevaisuuden radarissa. Oon mä muutaman reissun viime vuosina ottanutkin jo kun burnouteista on tarvinnut päästä yli.

Arto Pietikäisen Kohti arvoistasi kirja on loistava työväline tähän josta sain itse paljon apua.

Laitetaanpa kirjan nimi muistiin. Alkuvuodesta mitä todennäköisimmin lähdössä reissuun ja oon ajatellut ostaa kasan kirjoja ja yrittää saada niitä luettua ja kenties muodostaa siitä jotain rutiinia. Oon huomannut että matkoilla, ainakin noissa lämpimissä paikoissa on paljon enemmän intoa lukea jotain, kun taas kotona se on todella vaikeaa.

Polilta hyvä postaus ja toi minuuttikikka on varmasti toimiva.

Ja mun mielestä asiaa voi ajatella myös käänteisesti: se voi olla jopa hyvä asia ettet ole löytänyt ns kutsumusta tai jotain max kiinnostavaa asiaa vielä. Koska jos nyt naksahtais aivoissa ja yhtäkkiä keksisit että haluat ruveta tekemään asiaa X long-term niin se vie kuitenkin sit taas energiaa ja aikaa pois pokerista = rahaEV huonompi. Joten jos sulla on muuten asiat hyvin ja pullat uunissa niin miksei vois vaan nautiskella ja miettiä muuta sit joskus kun pokeria ei enää oo.

Käytännössä tietoisestihan mä oon itseni tähän spottiin itteni ajanut tällä elämäntyylillä ja ei se mua siis kaduta pätkääkään. Lopputulos tän pokerin suhteen on ollut myös järkyttävästi parempi kun mitä uskalsin ikinä edes haaveilla. Nyt vaan alkaa olla semmoset fiilikset että haluan kehittyä muissakin asioissa kun talous on turvattu. Oon päässyt mielestäni sellaiseen tilanteeseen jossa alan olla halukas uhraamaan(ei liikaa kuitenkaan) rahaEV:tä ja ostaa sillä happinessEV:tä tai jotain sellasta.. Tähän astihan viimeiset 5-6 vuotta on ollut sitä että oon uhrannut lähes kaiken happinessEV:n saadakseni maximi rahaEV:n , jonka olen tulevaisuudessa sitten ajatellut korvaavan ton menetetyn ajan.

[Niska_14]

Sanonta "raha ei tee onnelliseksi" voisi kuvastaa tätä tilannetta?

Mutta se helpottaa vitusti

Tää nyt ei ollut mikään niin suuri avunhuuto kuin ehkä vaikuttaa. Oon tietoisesti uhrannut viimeiset vuodet turvatakseni talouden, koska toista mahdollisuutta vastaavaan tuskin olisi tullut. Pahin painajainenhan ois joutua johonkin "normiduuniin" vetämään yhdeksästä viiteen sellaista työtä josta ei pidä, pelkästään siksi että on pakko, kun ei ole varaa tehdä muutakaan. Se oli 1 todella iso motivaattori pokeriuran alkuvaiheilla, kun ei ollut oikeasti mitään koulua tai duunipaikkaa mikä kiinnostaisi ja vaarana oli nimenomaan joutua jollekin tollaiselle polulle, josta on sitten vaikea päästä irti. Elämän tarkoitus on olla onnellinen jne... nyt olen päässyt sitten sellaiseen pisteeseen että voi ilman paineita alkaa katselemaan vaihtoehtoja.