Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Pokerisivut.comin käyttäjien omat blogit
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: GNAGL goes 80s!

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Se on edelleen hienoa kuulla, että 80s-matsku kelpaa väelle!

Yksi 1980-luvun uusista ilmiöistä oli ehdottomasti paikallisradiot, joita alkoi ilmestyä ainakin suurimpiin kaupunkeihin vuosikymmenen puolivälissä. Siihen saakka radiokuuntelu oli pelkän YLE:n ja valtakunnanverkon varassa. Paikallisradiot toivat kokonaan uutta näkökulmaa ja monipuolisuutta radio-ohjelmistoon.

Tampereen ensimmäinen paikallisradio oli Radio 957, joka aloitti toimintansa vuonna 1985. Varsinkin pari 957:n 80-luvun ohjelmaa on jäänyt erittäin hyvin mieleeni. En muista enää ohjelman nimeä, mutta tyyliin parin viikon välein Pikku-Juha ja Meisseli-Make kävivät vetämässä 957:ssa todella ronskia ja levotonta huumoriläppää. Minuun tuo tyyli upposi välittömästi. Heitot olivat tosiaan niin härskejä ja rajuja, että tokkopa niitä saisi enää nykyään edes eetteriin huudella. Ajat olivat kuitenkin tuolloin toisenlaiset. “Pikku-Juha” oli tunnettu kirjailija ja mediapersoona Juha Vuorinen (kirjoittanut mm. Juoppohullun päiväkirjan) ja “Meisseli-Make” puolestaan Markku Impiö eli Kaija Koon exä. Tämän kaksikon vanhaa matskua kun jostain vielä löytyisi tallennettuna niin olisi kyllä supermielenkiintoista kuunneltavaa!

Toinen 957:n alkuaikojen klassikko-ohjelmista oli ohjelma nimeltä “Tule ja puserra”. Kyseessä oli radion treffiohjelma, joka lähetettiin lauantai-iltaisin. Kuuntelijat saivat ilmoittautua treffihalukkaiksi ja juontaja pyrki sitten matchaamaan ilmoittautuneita ja saamaan suorassa lähetyksessä sokkotreffejä aikaiseksi. Kaava oli ohjelmassa yleensä aina sama. Ohjelman alkupuolella yleensä juuri kukaan ei uskaltautunut ilmoittautumaan treffikumppaniksi. Sitten illan edetesssä ja ilmeisesti alkoholipitoisuuksien noustessa alkoi jonkin verran innokaita ilmoittautumaan. Hyvää huumoria oli tuokin ohjelma, kun kaikenlaisia tyyppejä ilmaantui loppuillasta linjoille ja juontaja yritti sitten heitä “parittaa” vaihtelevalla menestyksellä.

Yksi erittäin iso asia mikä tuli paikallisradioiden myötä mukaan kuvioihin oli Ilveksen kaikkien vierasotteluiden radioselostukset. En tosin millään muista alkoivatko nuo jo 1980-luvun puolella vai vasta 90-luvulla.

Kuuntelin 1980-luvulla erittäin vähän kotimaista musiikkia, mutta eipä nyt kai 80-luvun suomalaisblogia voi pitää noteeraamatta lainkaan Dingoa. Ihan kaikkihan Dingoa ainakin jonkin verran 80-luvulla kuunteli, niin myös minä. Tässä minun Dingon top kolmoseni:



3. Levoton tuhkimo. Ovathan nämä Levoton tuhkimo ja...



2. Nahkatakkinen tyttö suomalaisten klassikobiisien kermaa, ei siitä mihinkään pääse.



1. Valkoiset tiikerit. Olen jossain määrin jopa järkyttynyt, että tämä biisi ei ole Spotifyssa kymmenen suosituimman Dingo-kappaleen joukossa! :shock: Valkoiset tiikerit on mielestäni ehdottomasti Dingon paras kipale!
Avatar
PS uutistoimitus
Viestit: 1032
Liittynyt: 22 Helmi 2018, 14:37

Re: GNAGL goes 80s!

Viesti Kirjoittaja PS uutistoimitus »

Kasaribloggauksille myös uutistoimituksesta peukku, loistotavaraa! :yes:
JoQr
Viestit: 50
Liittynyt: 22 Marras 2008, 15:20
Paikkakunta: Hyvinkää

Re: GNAGL goes 80s!

Viesti Kirjoittaja JoQr »

Kasari ja Samantha Foxx striptease poker 🤭🤟🏻
Avatar
Erotic Razz
Viestit: 783
Liittynyt: 20 Tammi 2008, 20:27

Re: GNAGL goes 80s!

Viesti Kirjoittaja Erotic Razz »

Tässä on muuten huikean hieno kohtaus, jossa kunnioitetaan huikean hyvää biisiä. Suosittelen myös itse leffaa, vaikka ei olekaan kasari 😊

https://youtu.be/e79dan9Rf58
Anyway, Hemingway, aurinko myös laskee.
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: GNAGL goes 80s!

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Laitetaanpa seuraavaksi koostetta mielestäni 1980-luvun parhaista leffoista. Poimin IMDB:stä niitä 80-luvun leffoja, joille olen antanut arvosanaksi 9 tai 10 (jotka ovat harvinaisia minun asteikossani). Heitellään vaikka kategorioittain näitä:

Paras seikkailuelokuva: Paluu Tulevaisuuteen

Tämä on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen suosikkielokuviani, jonka olen nähnyt varmaan 10 kertaa. Toimi erityisesti nuorena kollina, mutta ei tämä lainkaan hassummalta tuntunut vanhemmalla iällä katsottunakaan. Huikean viihdyttävä elokuva erinomaisella käsikirjoituksella varustettuna. Seikkailua, komediaa, jännitystä, romantiikkaa, toimintaa, scifiä... tässä elokuvassa on yksinkertaisesti ihan kaikkea!

Parhaat draamaelokuvat: Gandhi, Loistavat Bakerin Pojat ja Music Box

Gandhin katsomisesta minulla on todella paljon aikaa joten kovin tarkkoja muistikuvia minulla ei siitä enää ole. Teki kuitenkin vaikutuksen aikoinaan. Tykkään tositapahtumiin perustuvista leffoista ja Gandhi on aatelia sillä osastolla. Onhan Gandhin tarina aika uskomaton. Pakko ihailla tällaisia Gandhin ja Mandelan tapaisia kavereita, jotka ovat valmiita uhraamaan miltei kaiken omien periaatteidensa takia.

Loistavat Bakerin Pojat on yksi ehdottomista kasariklassikoista. Erittäin hienosti kolmiodraaman ympärille rakentuva, kypsä elokuva. Ja ennen kaikkea Michelle Pfeiffer kauneimmillaan muun muassa esittämässä pianon päällä sensuellia lauluesitystään... syvä haaveileva huokaus... :roll:

Music Box ei ole ymmärtääkseni mikään huipputunnettu elokuva, mutta itse diggasin siitä kovasti. Erittäin hyvä pääidea elokuvassa kun onnellisen oloisen perheen isoisää vastaan nostetaan syyte vanhoista sotarikoksista. Voiko rakastettavan ja luotettavan “papan” menneisyyteen todella kuulua sadistisena natsina toimiminen? Armin Mueller-Stahl (parhaita ei supertunnettuja näyttelijöitä imo) vetää loistavan pääroolin leffassa. Kannattaa etsiä tämä Hidden Gem jostain käsiin ellei ole vielä tullut katseltua!

Parhaat sotaelokuvat: Das Boot ja Casualties of War

Das Bootin huikea tauoton sukellusveneklaustrofobia kuuluu omalle kaikkien aikojen elokuvieni top 10 listalle. Tempasi niin täysin mukaansa, ettei kolmen tunnin jättipituutta edes noteerannut. Sota- ja jännitystelokuvien priimus.

Casualties of Warista en suoraan sanottuna muista juuri mitään mutta olen antanut IMDB:ssä sille korkean arvosanan. Sean Penn ja Michael J Fox näyttävät olevan pääosissa. Pitäisikin kaivella tällainen eepos jostain käsiin ja katsella uudestaan. Joskus olen näköjään ainakin tykännyt isosti.

Paras kauhuelokuva: Kärpänen

Todellakin massasta erottuva elokuva, jonka hitaasti kehittyvä kauhu vakuuttaa. En ole ihan varma katsoinko tämän jo 80-luvulla, mutta joka tapauksessa aika nuorena poikana kuitenkin. Ei ole kovin moni muu elokuva aiheuttanut vastaavalla tavalla äklötystä ja ihailua samaan aikaan. Melkoinen pala purtavaksi. Unelmien Sielunmessun katselukokemus aiheutti ehkä jotain samantyyppistä.

Toinen elokuvasetti luvassa vielä seuraavassa päivityksessä.

Otetaanpa musanostoksi tällä kertaa toinen 80-luvun kuuluisa brittiduo. Jos on Pet Shop Boysin kohdalla vaikea tunnistaa 80-luvun saundia niin Whamin kohdalla siitä ei sen sijaan ole epäilystäkään. Wham ei ole omissa papereissani mikään PSB:n tapainen legenda, mutta on bändi jotenkin niiiiiiin kasaria että ansaitsee maininnan. Tässä oma Wham Top 3:



3. Wake Me Up Before You Go-Go. Pakko myöntää, että onhan tää niin puhkikulunut biisi, että nykyään aiheuttaa lähinnä ärsytysreaktion jos jossain sattuu kuulemaan. Mutta olihan tämä kiistatta supertarttuva kappale aikoinaan. Hetken aikaa tuntui huippubiisiltä, mutta kyllästyminenkin tapahtui kyllä keskivertoa paljon nopeammin.



2. Edge of Heaven. Mukava menobiisi joka on kestänyt aikaakin paremmin kuin Go-Go. Ehkä sen takia koska tätä kappaletta ei ole missään enää kuullut pitkään aikaan.



1. Bad Boys. Jotenkin tässäkin kun näitä 80s top kolmosia on tehnyt niin huomaa jälleen kerran kuinka oma musiikkimaku eroaa siitä keskiverrosta. :-k Tämä Whamin Bad Boys ylsi sentään Spotifyn Whamin suosituimmissa top kymppiin (juuri sijalle 10!) toisin kuin Dingon Valkoiset Tiikerit :-D
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Palaillaan blogissa osittain normipäivitystenkin pariin. Laittelen kuitenkin edelleen aina sopiviin väleihin 80s-postauksiakin kun ne näyttivät herättävän mukavasti kiinnostusta lukijoissa. Blogin nimi nyt siis toistaiseksi pokerinittailua, urheilua ja kasaria.

Viikonloppuna oltiin emännän kanssa Klaukkalassa kylässä. Nähtiin ekaa kertaa koko pandemian aikana emännän kummipoikaa + perhettä. Ihan mukava oli pitkästä aikaa kyläillä "vanhaan tapaan". Tuplarokotettuna tässä täytyy jo uskaltaa palailla ainakin lähemmäksi normikuvioita. Ainakin siihen saakka kunnes Suomeen rantautuu joku rokotteita isommin kiertävä variantti.

Oltiin viikonloppuna vuokra-autolla liikkeellä kun äiten auto on edelleen rikki niin ei pääse sitäkään nyt lainaamaan. Kovasti arpoo uuden ostamista, mutta ei näköjään ainakaan tähän kesään ehtinyt. Sunnuntaina poikettiin paluumatkalla Klaukkalasta Riihimäelle raveihin. Pari kaksaria sain kiinni, mutta pikkumiikkaan taisi totot jäädä. Toto5:n tippui vikaan kohteeseen kun ideavarmani jäi kakkoseksi. Mutta ilma oli varsin mukava eikä KissMyBassiakaan onneksi näkynyt mestoilla, joten hienoa oli viettää iltaa pitkästä aikaa raveissa. :-D Toista kertaa oltiin Riihimäen raveissa (edellisestä kerrasta about 10-v) ja onhan tuo viihtyisä kesärata. Kivasti istumapaikkoja ulkona, mutta katoksen alla. Samantyyppisiä katsomoja näkisi mielellään muillakin raviradoilla.

Tämä viikko menee pääosin Valioliigan ennakkokuvioiden parissa joten tämän jälkeen muut blogipäivitykset jäänevät vähiin. Yritän saada Valioliiga-ennakon ekan osan sivuille huomisen aikana ja toinen osa sitten varmaankin perjantaina. Alkaa urheilurintamalla taas mukavasti aktivoitumaan. Championship käynnistyi jo viime viikonloppuna ja nyt alkaa Valioliiga, La Liiga ja Bundesliiga. Liigan harkkaottelutkin pyörähtävät perjantaina käyntiin myös Ilveksen osalta. Puolijärkytys oli eilen kun huomasin vasta, että Tampere-Cup pelataankin jostain syystä Tesoman jäähallissa eikä Hakametsässä! :shock: Täysin ohi mennyt tuo asia. Eihän tuonne Tesomalle edes mahdu ketään ja sijaitsee ihan toisella puolella kaupunkia kuin missä me asutaan. Aamulehden striimin katseluksi siten menee sen osalta.

Pokeripuolelta ei oikein mitään merkittävää kerrottavaa. Viime ajat varmaan koko lailla plusmiinusnollaa vedetty se vähä mitä on tullut pelattua. Ei tullut pokerikesää tästä. Eikä oikein kunnon pokerivuottakaan näillä näkymin ellei sitten syksy ja "normiarkeen" palaaminen innosta kunnon grindivaihdetta päälle. Never know.
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Valioliigaennakon ensimmäinen osa on eetterissä:
https://www.pokerisivut.com/blog/valiol ... 022-osa-1/
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Valioliigaennakon kakkososa:
https://www.pokerisivut.com/blog/valiol ... 022-osa-2/

Vuoden hienoimpia päiviä, kun Valioliiga starttaa ja Ilves palaa kaukaloon! \:D/
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

No niin, hienostihan se kausi käynnistyi taas mun kannattamilta tiimeiltä! Ilves kämmäs vikassa erässä kahden maalin johdon ja hävis rankuilla Tuppuralle. Mukava nähdä, ettei rankuissa tälläkään kaudella kukaan osaa tehdä maalia ja hävitään edelleen jokaikinen skaba. Viime kaudella tuo ei maksanutkaan kuin viisi sijaa runkosarjassa.

Arsenal otti toki heti kausiavauksessa pataan nousija Brentfordilta. Oli taattua Arsu-laatua! Kesällä käytettiin koko siirtokassa johonkin fucking Ben Whiteen, josta maksettiin vähintään 30 milliä lädilisää. Hyökkäystä johti eilen muun muassa parikymppinen Folarin Balogun, jolla ei ollut vielä ainoatakaan Valioliiga-matsia vyöllään. Meidän rosterissa on Kieran Tierney, Emile Smith Rowe ja Bukayo Saka mitat täyttäviä kavereita. Kaikki muut voitais heivata hemmettiin ja (yrittää) ostaa parempia äijiä tilalle. Ainakin noin vähän kärjistetysti ilmaistuna. :-D Artetan haukkumiset käynnistyi näköjään taas heti, mutta en mä oikein tiedä kuka olisi se maaginen ukko, joka sais huipputulosta aikaiseksi tolla rosterilla?!? Bielsa ehkä? Toki Brentfordia vastaan pitäis sentään riittää. Ehkä. En mä ihan satavarma kyllä siitäkään ole biittaako toi meidän eilinen nippu edes Brentfordia paperillakaan! :-D Hieno kausi taas tulossa! [-(

Being Ilves- and Arsu-fan

P.S. Vähän tällaista fanimaista höyryjen päästelyä heti näin alkuun, älkää ottako liian vakavissaan. Koitetaan vähän analyyttisempää otetta sitten joskus. Alko vaan heti kärkeen taas vituttamaan toi Arsun touhu. Ipan takiahan nyt ei enää tarvi olla niin huolissaan (kuuluisia viimeisiä sanoja :-' ).
Avatar
peeksa
Viestit: 2244
Liittynyt: 19 Maalis 2007, 00:18

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja peeksa »

Mullakin hyvissä ystävissä muutama Arsu-fani ja heidän puolesta alkaa pikku hiljaa ottamaan päähän. Tähän asti ollaan menty naureskelemalla ja vittuilemalla, mutta kyllähän tämä nykyisen valioliigan kärkitaistelu kaipaa vahvaa Arsenalia mukaan hämmentämään.

Mutta se mistä olin eilen aivan mehuissani, oli matsin jälkeiset kuvat ja tunnelmat sarjanousijan stadikalta. Toi hetki merkitsi heille niin paljon enemmän kuin kolme pistettä. Me suurseurojen fanit emme koskaan pääse kokemaan tuollaista tunnetta. Oliko niin, että Brentford oli viimeksi pelannut pääsarjassa 40-luvulla ja paikalla oli vielä muutamia faneja, jotka silloin jo olivat pääsarjafutista todistamassa paikanpäällä, upea tarina?

E: Ilmeisesti 1934-35 pelanneet pääsarjassa, eli yli 90v käytännössä pitänyt olla jos 30-luvulla matseja nähnyt. Voi olla että kuulin väärin
Avatar
pattayacity
Viestit: 127
Liittynyt: 21 Joulu 2006, 17:54
Viesti:

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja pattayacity »

Brentford oli viimeksi pääsarjassa 1947. Ja jos Arsua kaivataan hämmentämään kärkisijoja niin myös Leedsiä, Villa, WestHamia, Evertonia jne.. Brittifutis täynnä kovia meriittejä omaavia joukkueita monella tasolla.

Itse nautin eilisestä tuloksesta. Näkee että raha ei ole 100%:sti autuaaksi tekevä elementti. Jatkukoon suurien kompastelu muuallakin..
ei voi voittaa..
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

peeksa kirjoitti: 14 Elo 2021, 11:26 Mullakin hyvissä ystävissä muutama Arsu-fani ja heidän puolesta alkaa pikku hiljaa ottamaan päähän. Tähän asti ollaan menty naureskelemalla ja vittuilemalla, mutta kyllähän tämä nykyisen valioliigan kärkitaistelu kaipaa vahvaa Arsenalia mukaan hämmentämään.

Mutta se mistä olin eilen aivan mehuissani, oli matsin jälkeiset kuvat ja tunnelmat sarjanousijan stadikalta. Toi hetki merkitsi heille niin paljon enemmän kuin kolme pistettä. Me suurseurojen fanit emme koskaan pääse kokemaan tuollaista tunnetta. Oliko niin, että Brentford oli viimeksi pelannut pääsarjassa 40-luvulla ja paikalla oli vielä muutamia faneja, jotka silloin jo olivat pääsarjafutista todistamassa paikanpäällä, upea tarina?

E: Ilmeisesti 1934-35 pelanneet pääsarjassa, eli yli 90v käytännössä pitänyt olla jos 30-luvulla matseja nähnyt. Voi olla että kuulin väärin
Mua vitutti Arsun esitys sen verran, että töllö meni kiinni välittömästi päätösvihellyksen jälkeen. :-D Mutta joo, helppo uskoa että oli tunteikas matsi ja voitto Brentfordin faneille. Ehdottomasti symppisseuralta vaikuttaa. Pitkät perinteet seuralla, mutta on osannut silti modernisoitua nykyaikaan. Luottaa hyökkäysvoittoiseen peliin ja ymmärtääkseni tiedemäiseen ajatteluun scouttauksessa. Tuollaiset seurat tuntuisivat nykyään pärjäävän keskimääräistä paremmin resursseihinsa nähden. Arsun johto kuuluu sen sijaan varmaan tähän rokotekielteiseen porukkaan, joka luottaa vahvasti "mutuun" ja uskoo ongelmien hoituvan ihan itsestään pois päiväjärjestyksestä. :P Eihän Arsun toiminnan tasolla edes ansaita mitään menestystä. Kannattajapohja, stadion ja resurssit pitäis riittää ihan johonkin muuhun kuin tähän puuhasteluun, jota on nyt jo vuosikausia nähty.
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Vähän tuli taukoa tässä välissä mutta laitetaan nyt viimein se toinen setti 80-luvun suosikkielokuviani:

PARAS TV-ELOKUVA: Syyllinen mieli (Guilty Conscience)

Tämä oli varsinkin TV-elokuvaksi yllättävän hyvä pätkä vuodelta 1985. Näppärä käsikirjoitus, jossa twistejä riittää. Pääosassa on Anthony Hopkins, kuka on jo sinänsä mielenkiintoista nähdä kuusi vuotta ennen suurta Uhrilampaissa tapahtunutta läpimurtoaan tähdeksi. Jos jostain löydätte tämän tekeleen niin kannattaa ehdottomasti tsekata.

PARAS GANGSTERIELOKUVA: Scarface

Al Pacinon yksi hänen lukuisista yhden miehen näytöksistään. Onhan tämä vaan ehdoton klassikkoelokuva. Plus Michelle Pfeiffer nuoruuden kauneudessaan! (h)

PARHAAT KOMEDIAELOKUVAT

Herrasmieshuijarit

Todella nautittava huijarikomedia vuodelta 1988. Steve Martinin parhaita elokuvia (ellei jopa se paras) ja Michael Caine säestää erinomaisesti. Oon jostain syystä aina tykännyt tällaisista huijarielokuvista ja tässä leffassa jotenkin vaan kaikki palaset loksahtelivat paikoilleen.

Kala nimeltä Wanda

Vuonna 1988 ilmestyi myöskin tämä komediaklassikko eli Monty Pythonin porukan loistoleffa. John Cleese, Kevin Kline ja Jamie Lee Curtis loistavat. Muutamaa kohtausta tuli aikoinaan naurettua maha kippurassa. Siitä harvinainen komediaelokuva, että sai jopa kolme Oscar-ehdokkuutta! Kline pokkasi parhaan sivuosaoscarin omasta suorituksestaan. Ohjaus ja käsikirjoitus jäi ehdokkuuden asteelle.

Mies ja Alaston ase

Mikä tuossa vuodessa 1988 oikein oli?!? Kaikkien aikojen komedialeffavuosi! Silloin maailmaan putkahti nimittäin vielä (melkein) kaikkien rakastama kivikasvokyttä nimeltä Frank Drebinkin. Oman aikansa eräänlainen Nolojen tilanteiden mies. Järki ei paljon Drebinin päätä pakottanut, mutta maagisesti ne rikokset silti lopulta aina ratkesivat. Hiemanhan siinä matkan varrella yleensä aina rapatessa roiskui ja sivullisia uhreja tuli, mutta lopputuloshan se on mikä ratkaisee! :-D Drebin vakavana kivikasvona etualalla vakuuttelemassa että kaikki on kuosissa ja takana tapahtuu yleensä vaikka mitä. Siinähän tämä leffasarja kiteytettynä! :yes: Leslie Nielsen nousi vielä vanhoilla päivillään isoksi tähdeksi tämän komedian myötä. Jatko-osatkin olivat loistavia, taso ei ykkösestä ainakaan tippunut. Miksei nykyään enää osata tehdä tällaisia komedioita kuin vuonna 1988 osattiin? :-k :no:

Uuno Turhapurot

1980-luvun Uuno Turhapuroja on tullut aikaisemminkin hehkutettua. Aivan huikeata settiä ja jokaisen niistä olen katsonut varmaan vähintään 5 kertaa. Oi niitä aikoja, kun naisistakin sai vielä elokuvissa heittää sovinismia hipovaa läppää! Nykyään kun joku iskisi 1980-luvun Uunojen tapaisen tekeleen eetteriin niin feministithän aloittaisivat suunnilleen sisällissodan! Vesku Loirin koomikon lahjat yhdistettynä Speden mielikuvitukselliseen käsikirjoitukseen, eipä siitä suomalainen komedia parane!

Pikkupojat

Tämä Spede-komedia oli sellainen, jonka katselin nuorena kollina aina uudestaan ja uudestaan. Aikuisten miesten laittaminen näyttelemään 4-, 5- ja 6-vuotiaita pikkupoikia oli yksi Speden huikeista neronleimauksista. En tiedä, jostain syystä aikoinaan nauroin tälle maha kippurassa kerta toisensa jälkeen. Täytyisi muuten kokeilla miltä tämä näyttää näin nelivitosen silmin. Ei oo pitkään aikaan tullut katsottua. Alle 15-vuotiaana ainakin upposi kuin häkä.

Otetaan tällä kertaa 80-luvun musanostoksi kolme "synthpop" -bändiä/artistia. Tai en mä oikein tiedä mikä on oikea termi tälle genrelle. Tuollaista "helppoa discopoppiahan" tämä oli ja niin kasaria kuin olla ja voi. Tää synthpop alkoi olla jo hyvin lähellä puhdasta konemusaa, mutta jostain syystä tämä ei vielä minulle niin isosti kolahtanut vaan vasta 90-luvun konemusasaundit. Mutta onhan esim. Modern Talking niin täyttä kasaria, että on se vaan mukaan kasarikatsaukseen otettava. Naisiinhan tämä Modern Talking taisi upota kuin veitsi kuumaan voihin. Modern Talkingin lisäksi esimerkkibiisit täysin samantyyppiseltä synthpoppumpulta eli Bad Boys Bluelta sekä Sandralta. Kyllä mäkin näitä vähän 80-luvulla kuuntelin, mutta vasta se ysärisaundi osui sitten isommin kunnolla makuhermoon. Sandran In the Heat of the Night näistä parhaalta kuulostaa nyt kun nykyään kuuntelee ja saksalaistytsyähän on kyllä myös aina katsellut mielellään. :wink:





Kari_K
Viestit: 364
Liittynyt: 17 Tammi 2020, 15:26

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja Kari_K »

Kasarin ja kaikkien muidenkin vuosikymmenten paras toimintaelokuva on Stallonen Cobra. Gangsterielokuvista Karin pakko nostaa ylös Sergio Leonen eepoksen. Suureen gangsterisotaan on mukava varata hyvin aikaa. Oikea koko illan filmi.
GNAGL
Viestit: 1994
Liittynyt: 18 Touko 2007, 13:40
Paikkakunta: Tampere

Re: Pokerinittailua, urheilua ja kasaria

Viesti Kirjoittaja GNAGL »

Kari_K kirjoitti: 17 Elo 2021, 12:45 Kasarin ja kaikkien muidenkin vuosikymmenten paras toimintaelokuva on Stallonen Cobra. Gangsterielokuvista Karin pakko nostaa ylös Sergio Leonen eepoksen. Suureen gangsterisotaan on mukava varata hyvin aikaa. Oikea koko illan filmi.
Piti ihan tarkistaa IMDB:stä niin ilmeisesti en ole kumpaakaan näistä katsellut! :shock: Ainakaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kun olen IMDB:hen tähtiä katsomilleni elokuville antanut. Enkä kyllä muista kummankaan osalta, että olisin katsellut sitä ennenkään. Gangsterisotahan pitäisi ainakin ehdottomasti katsoa, kun kaikkien aikojen listallakin on korkealla. En tiedä miten on päässyt livahtamaan aina ohitse. Kai se on sitten tuo jättipituus minkä takia ei oo leffavalinta koskaan siihen kohdistunut.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Blogit”