Nonii. Mä oon nyt päivityksien suhteen ollu ihan hunningolla ja mä hoidan noi tilanteet ja rapsat ajan tasalle täs piakkoin. Mut eka mä avaan nyt vähä omia tuntemuksiani taas vähä kaikesta.
Oon striimannu tosi paljo ja projekti sen osalta elää ja voi hyvi. 9h päiviä monta putkeen. Viimesen 1,5 viikkoo oon ottanu tosin etäisyyttä pokeriin ja nautiskelu vaan. Ei mitää pahaa siinäkään imo.
Pokerit kulkenu projektin aikana hyvin ja nyt sit pelattu vaan homegamesei koska ottanu mukia. Niist tullu 1,5 viikkoo muutama satku tulkaa. Lasken ne huomen tia täl viikol ku teen tarkan rapsan.
Mut se mitä oon täs miettiny ja pohtinut ni on se et kyllä vituttaa. Vituttaa niiku nii moni asia tällä hetkel taas.
Yks asia mitä mä kysyn itteltäni et oonko mä luovuttanut ja yritänkö mä tappaa itteeni hiljakseen eli ns. pikkuhiljaa. En siis ole tappamas itteni vaan ymmärrätte varmaan ny mitä haen takaa.
Yleensä ku ihminen eroo parisuhteestaan ni se alkaa laittaa itteensä kuntoon taas. Mulla käyny iha päinvastoin. Siit on 4 vuotta aikaa syksyl ja mä oon vaan lihonu vitusti ja musta on tullu paskakuntonen läski ja helvetin laiska.
Yks syy miks mä oon nyt tiputellut last 1,5 viikkoo ja ottanu iisii on yksinkertaisesti se et oon tänä korona-aikana vitun yksinäinen. Joten en hirveesti soimaa itteeni siitä.
Pokerista en oo ollu huolissaan enne koronaa enkä koronan jälkeenkään. Tiedän et ku liikun ja syön hyvi ja pistä runiboxerit jalkaan että tulosta tulee. Nykyää tarvitsen selvästi tälläsiä projekteja koska muuten oon liian levällään ja helppo luistaa ja laiskotella.
Mieti et 2017 pidin 3 kuukautta sellast et söin hyvi ja liikuin ja laihduin.
Nykyää vaikka löin ton vedo ni tunnen tosi raskaaksi sen että söisi terveellisesti keto ruokavalioo vaikka oon todennnu sen että se on mun juttu että voin hyvin silloin.
Tää tosi aika isosti johtuu siitä et korona aikana oma alkoholi käyttö on lisääntynyt ja se katkee koko ajan toi ruokahommeli sekä liikunta mut ei todellakaan täysin.
Mä oon semmone ihminen et jos valittaa ni se jossai vaihees pitää lopettaa se valittaminen ja alkaa tekemää asioille jotaki.
Otan iha täysin vastuun siitä et missä kondikses oon täl hetkel, ketäpä siitä muuta kaa syyttää ku itteenså.
Mutta ku ne kysymykset mitä mä oon tänä yönä esittänyt itelleni on juuri seuraavat: Oonko mä luovuttanut, siis mä puhun elämästä. Oonko mä luovuttanut elämän suhteen.
Mä tarkotan tällä tätä että mun elämä on junnannut eron jälkeen täysi paikallaan.
Mä jäin tähä pikkukylään asumaan lähelle lapsiani. Käytännöllisesti ihan ok ajatuskin oli jäädä ja varmaan sillä hetkel oikein tein.
Mut nyt ku miettii omaa itteensä ni ehkä ois voinu vaikka vuosi kaks sitte jo muuttaa johki suuntaan ettimää itellensä uutta alkua.
Ni mulla tuli tää ajatus syksyllä mieleen tai oikeestaa jo viime keväänä ku alko blokkikosket riehumaan blokkiensa kans. Mut siis syksyl muistan paljon puhuneeni kaverin kans et kyl mä voisi johki täältä muuttaa. Et jos ei ny iha ulkomaille ni ainaki toisee kaupunkiin. Et pääsis tapaa uusia ihmisiä ku tääl mä oon aina se kuude lapsen eronnut isä ja se et tää on tosiaa pikkukaupunki ni tääl ei iha hirveesti oo valinnanvaraakaan.
Mut siis se ja mä muistan ajatelleeni et 2021 tammikuus lähden vittuun koko maasta jos blokit tai jos ei ni vaihdan kaupunkia.
No muistan alkuvuodesta kelailleeni et tänä vuonna säästän mahdollissima paljo ja vuode pääst kytkintä. Täähä haave elää vieläki mutta tää vitu korona pisti nyt tolleki asialle sinänsä esteitä omanlaisiansa.
Nyt last 2 kuukautta (tai kolmeha tosta jo tulee pian) oon miettinyt et pysyisinpä järjissäni siihe asti kun parannus tulee. Et sit voisi toteuttaa omia unelmia ja haaveita.
Mä jutteli kaveri kans ja se kehu et ens viikol sit baarit aukee ja et jengii baari terassit täynnä. . Ite en oo kyl pääsemässä baarii enneku on lääke tai ratkasu tähä korona paskaa keksitty. Riskiryhmään ku kuulun.
Mut siis vittu mikä rakkauden ja ihmisläheisyyden kaipuu on atm. Tää on nyt kohta 3 kuukautta ollu tää vitun 50 neliöö mun vankila. Mun elämä on tääl ja sit lenkkipolut varres.
Kaveri oli äitinsä luona käymäs tos lähel ni kävin kahvil siin takapihalla. Ku et oo käyny missään melkein 3 kuukauteen muualla ku lenkil ja muute ollu omas kämpäs. Ni vittu vaikka se oli tos 300 metri pääs, niin tuntu iha vitu epätodelliselta olo ja vitutti ihan sikana se etten voinu halaa kaveriani ja purskahtaa itkuun. Koska kaveri käy töis ni en voi ottaa riskiä. Joten juotii kahvit hänen takapihallaa.
Mietin vaan että miltähä tää tuntuu vuoden päästä ku nyt tuntuu jo näin vitun pahalta. Minkämoiseks mökkihöperöks tulee. Kankaanpään Terosta aletaa sit kohta puhelee.
Tän takia en nyt soimaa itteeni et otan vähä iisii. Laskut maksettu ja rollia ki on noihi peleihi ni mikää hengenhätä ei ole.
Täl hetkel teen mitä tahansa et pysyn järjissäni ja semmosena et haluun jaksaa. Jos se tarkoittaa et ryyppään 2 viikkoo putkeen ni sit se on niin. Mitä tahansa että järki säilyy.
Mut terveys pitäs kans säilyy eli ei auttas elää epäterveellisesti. Vittu ku kaikki hyvä tappaa.
Mun kaulaa ilmesty samana päivänä ku Egypti reissu kurkun kohdalle ihottuman näköstä läikkää eikä se kutise. Ne läikät on vieki siinä. Tääki olis hyvä käydä lääkäris tsekkaamas mut vittu eihä täs sinnekkäå uskalla lähtee.
Mut siis ihmisenkaipuu on kova. Kavereita on paljo hyviä puhelime pääs mut ei se korvaa silti face To face fyysistä läheisyyttä. Twitch pitää kyl elos ku saa höpöttää.
Mul on kyl hienoja kavereita, kaikki te kenenkä kans viestittelee ja soittelen.
Mul on myös aiva mahtava twitch yhteisö kanavalla i, paljo hyvii jannui heittämäs juttuu. Se on iha vitu kivaa ja hauskaa kyl nauraa yhdes paskoille läpille lol.
Ite ollu vaan last 1,5 viikkoo nii sekasi nois lähetyksis et en tiiä onko ollu ny nii edustava mut joskus täytyy renttuilla.
Sellasiaki tyhmiä mä kelailin et oliks tää mun elämä nyt sit tässä. Et elänks mä ny aina yksin 50 nelion keskellä tääl samas paikas.
Vaikee ajatella noin pitkälle tulevaisuuteen et tapaaako ketää ja missä asuu ku nyt huolenaiheena päällimmäisenä tää fucki koronasta selviytyminen. Eka siitä ettei tartu ja sit samal et pysyy terveenä niin fyysisesti ku henkisesti tän ajan.
Jotta ylläoleva toteutus, täytyy laittaa korkki kii ja jatkaa ruokavalio ja liikuntaa.
Ja kyllä mä näin aion tehdäkin. Mut nyt on itsesäälintäjakso menos ja sen hoito ja omalle itselle levon salliminen.
Kaikki keinot mil saa ittensä jaksamaan tätä vitun eristäytyneisyyttä on sallittuja. Joten älkää olko huolissanne, tiedän mitä teen.
Ihmisenkaipuu on kyl kova, onneks pojat tulee 10päivä käymään. Haluun vittu Haleja. Koko kämppä liekeis.
Sekavaa ajatuksenjuoksua mut lyhyesti oon läski ja ruma jolla on vitun kova ikävä ihmisiä ja rakkaudenkaipuu lol
Pitäkää ittenne hengissä whatever it takes
Ja terveenä
Eulta tuli muute 55scooplippu joten käytetään se illan omahaa tänää.
Nähdään illal ja kippistellää