Viimeinen taistelu: Projekti 365

Pokerisivut.comin käyttäjien omat blogit
Starsailor
Viestit: 338
Liittynyt: 01 Helmi 2007, 22:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Starsailor » 07 Tammi 2021, 13:56

Yleensä ei kannatta yrittää lopettaa liian montaa asiaa samaan aikaan, koska sortumisen riski kasvaa ja sitten on helpompi lipua niissä muissakin. Tästä syystä kannattaa ottaa se pelaaminen pääkohdaksi ja muut sellaiseksi "olisi hyvä jos onnistuu", mutta ei ota niiden suhteen stressiä. Riippuvuudessa (myös pelaaminen) on aluksi vaihe, että kemikaalitasapaino rauhoittuu. Siihen menee viikkoja tai muutamia kuukausia. Sitten tulee aika, jolloin riippuvuuden negatiiviset tunteet ja asiat katoavat, jolloin sitä voi sortua taas koittamaan. Jatkuvasti tulee hetkittäisi "jos sitä vähän koittaisi" tuntemuksia. Niistä ei pääse varmaan kuin useissa vuosissa eroon, jos koskaan.

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 07 Tammi 2021, 17:07

Starsailor kirjoitti:
07 Tammi 2021, 13:56
Yleensä ei kannatta yrittää lopettaa liian montaa asiaa samaan aikaan, koska sortumisen riski kasvaa ja sitten on helpompi lipua niissä muissakin. Tästä syystä kannattaa ottaa se pelaaminen pääkohdaksi ja muut sellaiseksi "olisi hyvä jos onnistuu", mutta ei ota niiden suhteen stressiä. Riippuvuudessa (myös pelaaminen) on aluksi vaihe, että kemikaalitasapaino rauhoittuu. Siihen menee viikkoja tai muutamia kuukausia. Sitten tulee aika, jolloin riippuvuuden negatiiviset tunteet ja asiat katoavat, jolloin sitä voi sortua taas koittamaan. Jatkuvasti tulee hetkittäisi "jos sitä vähän koittaisi" tuntemuksia. Niistä ei pääse varmaan kuin useissa vuosissa eroon, jos koskaan.
Sanoppa muuta! Ja tää on tässä 8 vuoden lopettamisyrityksessä aina mennytkin persiilleen. Ollut pitkiäkin aikoja ilman ja ilman kummempiakin taisteluita. Jossain vaiheessa kokeilu on kuitenkin voittanut.

Ja fiksusti sanottu näistä muistakin lopettamisista, se olikin mielessä.

Halusin tehdä nyt tästä sellaisen itselle voimannäytön vuoden, että mieli häviää kaikki skabat. Haluan sanoa vuoden jälkeen, että voin itse päättää kaiken ilman riippuvuussuhdetta.

Ja siis rupean kokemusasiantuntija kallistumaan siihen, että riippuvuudesta eroon pääseminen on vain suoritus missä cooper-tuloksen parantaminenkin. Mun tavoitteena on ressukka riippuvaisesta takoa mielenhallinnan Zen-mestari. Kokeilen tämän ajatusmaailman ja vuosien päästä voinen kertoa tämän lopputuloksen. Onko sittenkin minulle nykyinen sairaus/reppana/terapia- hoitomalli väärä ja pitäisikö asiaan suhtautua enemmän kuin liikuntaan :).

En tiedä saatteko tästä kiinni, mutta tämä on nyt se oivallus millä ratsastan.

tangamash
Viestit: 542
Liittynyt: 01 Joulu 2007, 11:24
Paikkakunta: Siperia

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja tangamash » 07 Tammi 2021, 17:55

Mulla oli keinona irrottautua 15 vuoden pelaamisesta se, että pelejä miettiessä käänsin ajatuksen siihen tunteeseen ku on pelannu ja ahistaa ja hävettää ja on pettyny itteesä. Parisen vuotta meni ja onnistuin. Nyt olin tossa 1.5vuotta pelaamatta, tänä jouluna kokeilin kympillä ja karkas käsistä kaheks päiväks...projekti jatkuu

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 07 Tammi 2021, 18:06

tangamash kirjoitti:
07 Tammi 2021, 17:55
Mulla oli keinona irrottautua 15 vuoden pelaamisesta se, että pelejä miettiessä käänsin ajatuksen siihen tunteeseen ku on pelannu ja ahistaa ja hävettää ja on pettyny itteesä. Parisen vuotta meni ja onnistuin. Nyt olin tossa 1.5vuotta pelaamatta, tänä jouluna kokeilin kympillä ja karkas käsistä kaheks päiväks...projekti jatkuu
Tangamash, kiitos kun jaoit. Jos haluat niin olisi mahtava kuulla tarkemmat ajatukset repsahduksesta: alkoiko kohtuupelaamisen mahdollisuus pidempään houkutella, oliko stressipurkaus vai mikä siihen saattoi? Mahtaa olla harmittinut fiilis ja sanon sulle mitä toivoin monta kertaa jonkun sanovan mulle : ” Ei se repsahdus kaikkea nollaa ja aloita alusta. Pelaamattomuuden ketjussa se on 4 eteenpäin menneen askelen jälkeinen yksi askel taakse.”

Onnea projektiin ja sulla on jo noin mahtava pelaamattomuus niin ei muuta kuin eat, sleep and repeat :). Kiitos myös hyvästä vinkistä!

Avatar
Erotic Razz
Viestit: 564
Liittynyt: 20 Tammi 2008, 20:27

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Erotic Razz » 07 Tammi 2021, 18:17

Täällä peleihin on yleensä mennyt ehkä 100-300e kerrallaan, mutta muistuipa juuri mieleen oma pohjanoteeraus ehkä viiden vuoden takaa: olin juuri maksanut lomarahoista kaikki velat pois, korkannut oluen Naantalin aurinkona ja fiksuna miehenä päätin kokeilla vähän Black Jackia. Long story short, parin tonnin depo (osissa) oli nostettu tunnissa 5200e. Koitin sitten kotiuttaa tuon summan, mutta nostoraja oli 5000e. ”Jospa pelailen tuon 200e ja teen noston sitten...” Iiiiiiso virhe. Ei varmaan täydy kertoa lopputulosta?

Oli aikamoinen katharsis, kun aikamies meni makaamaan sohvalle ja mietti pienessä mielessään, mitä vittua just tapahtui. Tuijotin seinää ehkä kolme tuntia ja kyyneleet virtasivat poskilla. Turta mutta tunteva.
Anyway, Hemingway, aurinko myös laskee.

Starsailor
Viestit: 338
Liittynyt: 01 Helmi 2007, 22:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Starsailor » 07 Tammi 2021, 18:36

Monet, jotka on riippuvaisia johonkin, tulee riippuvaiksi helposti jostain muusta. Kyse on siis ominaisuudesta mielessä, eikä siitä pääse eroon ilman vahvaa zombi-lääkitystä, joka tuskin on kenenkään etu. Mutta koska kyse on myös käytöksestä, niin sitä voi hillitä ja rajoittaa.

Avatar
Erotic Razz
Viestit: 564
Liittynyt: 20 Tammi 2008, 20:27

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Erotic Razz » 07 Tammi 2021, 18:44

Totta joo, että addiktioon taipuvainen luonne on altis monelle uhalle. Siksi en esimerkiksi itse ole lähtenyt seikkailemaan huumeiden maailmaan kokeiluja enempää. Tietää tasan mikä olisi seuraus.

Oliko se sun viesti jossain muussa ketjussa, missä kirjoitit narkkareiden pakkohoidosta? Mielenkiintoinen teema, jota itsekin miettinyt usein. Toki tahto irtaantua pitää lähteä itsestä, mutta juuri tota olen miettinyt itsekin, että pakon sanelema ratkaisun siirtäminen selväpäisyyteen voisi olla harkittava vaihtoehto.

Edit. Liberalismi pitää nykypäivänä huolen siitä, että ihminen pitää kiinni oikeuksistaan, vaikka jokainen teko kaivaisi kuoppaa yhä syvemmäksi. Missä menee yksilön ja yhteiskunnan raja yksilöä koskevissa kysymyksissä, joissa yksilön teoilla ei ole suoraa vaikutusta yhteiskuntaan? Tuen saaminen on tärkeää myös niissä hetkissä, kun tukea ei todellakaan haluta vastaanottaa.
Viimeksi muokannut Erotic Razz, 07 Tammi 2021, 18:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Anyway, Hemingway, aurinko myös laskee.

tangamash
Viestit: 542
Liittynyt: 01 Joulu 2007, 11:24
Paikkakunta: Siperia

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja tangamash » 07 Tammi 2021, 18:51

Summerliu kirjoitti:
07 Tammi 2021, 18:06
tangamash kirjoitti:
07 Tammi 2021, 17:55
Mulla oli keinona irrottautua 15 vuoden pelaamisesta se, että pelejä miettiessä käänsin ajatuksen siihen tunteeseen ku on pelannu ja ahistaa ja hävettää ja on pettyny itteesä. Parisen vuotta meni ja onnistuin. Nyt olin tossa 1.5vuotta pelaamatta, tänä jouluna kokeilin kympillä ja karkas käsistä kaheks päiväks...projekti jatkuu
Tangamash, kiitos kun jaoit. Jos haluat niin olisi mahtava kuulla tarkemmat ajatukset repsahduksesta: alkoiko kohtuupelaamisen mahdollisuus pidempään houkutella, oliko stressipurkaus vai mikä siihen saattoi? Mahtaa olla harmittinut fiilis ja sanon sulle mitä toivoin monta kertaa jonkun sanovan mulle : ” Ei se repsahdus kaikkea nollaa ja aloita alusta. Pelaamattomuuden ketjussa se on 4 eteenpäin menneen askelen jälkeinen yksi askel taakse.”

Onnea projektiin ja sulla on jo noin mahtava pelaamattomuus niin ei muuta kuin eat, sleep and repeat :). Kiitos myös hyvästä vinkistä!
Syy oli sama kun varmaan aika monella kaltaisella; lomalla, huono treenaaminen, huono ravinto. Overall aika levollinen fiilis oli ,mut kontrolli petti. En ajatellu edes pelaamattomuutta tai pelaamista. Deposin vaan kympin ja pelasin. Heti ekojen pyöräytysten jälkeen tuli paska fiilis mut sitä vaan pelas. Ei menny merkittäviä summia mut parin päivän palkka. Pelit oli pyöriny ehkä kerran viikossa mielessä.

Eri fiilis kumminki oli nyt lopettaa kun aiemmin. Seuraavana päivänä vaan teki mieli depota ja sit sai taas järki otteen tunteesta.

tangamash
Viestit: 542
Liittynyt: 01 Joulu 2007, 11:24
Paikkakunta: Siperia

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja tangamash » 07 Tammi 2021, 19:04

Tästä juontukin toinen ajatus itselle,jos meinaan taas pelata. Muista että se eka depo katkee 90pinnasesti jonka jälkeen kerran kerrasta 99pinmasesti pakonomanen tarve depota toinen, isompi laaki

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 07 Tammi 2021, 20:08

Kuulostaa niin tutulta! Hyviä ajatuksia omaan pelaamattomuus pelikirjaan.

Tuli jostain hassu fläshbäckki jos en väärin muista niin Jeans grindas itselleen täällä foorumilla saarta ja Emeriaa burberrytehdasta. Molemmat sankarit lienee onnistuneet projektissaan.

Angeli kirjotti rahan palvonnasta ja siitä ja noist muisteluista juolahti ajatus. En kehdannut Angelin blogiin kirjottaa, se ois ku picassolle laittaisi postissa muotoja.

Kuinkakohan paljon itseä koukutti nopea raha. Foorumilla jokainen seppä tuntu takovan silloin miljoonia. Kai siitä itsekin haaveili. Ja kun sitä nopeaa rahaa sai niin rahan arvo menetti merkityksensä ja se tuntui asialta jota pystyi vain taikomaan.

Joku viisas tässä sanoi, että ”säästetty euro on aivan yhtä hyvä kuin voitettu eurokin”.

Oon ollut monissa pelaamattomuusjaksoissa ihan pähkinöissä kun tilillä ollut yli 100€ pidemmän aikaa. Sit iskee hätä. Pitää äkkiä ostaa jotain ettei vaan pelaa niitä. Kai se pitää tässä samaan syssyyn askarrella suhde rahaankin kuntoon. Ei kai se ole niin kauhea ettei sitä tilillä voi pitää. Vaikka sitä tienaa hyvin niin on niin tottunut olemaan PA ja jotenkin alistunut siihen, etten oikein keksi mihin mä voin sitä rahaa käyttää. Materiakin on menettänyt merkityksen ja kun ei se onneenkaan auta. Kai se pitää vaan säästää jos joku päivä keksii mitä sillä haluaa tehdä.

Mulla on outo pelko. Pelkään paljon et musta tulee ”premiumautomies”. Mies joka ei koskaan pysähdy ja jolla on aina kiire. Mies jonka arvo on sidottu titteliin ja omaisuuteen. Mies joka ei näe maailman kauneutta ympärillään.

Oon aina ollut rahaton, mutta vaimoni kohdattua aivan järjettömän onnellinen. Raha on kaikessa ollut jotenkin merkityksetöntä, mutta sen puute silti kuormittavaa. Pelaaminen estää nauttimasta elämästä ja sen tuoma taloudellinen harmikin on jotenkin aivan toissijaista. Peli ei anna nukkua tai nauttia.

Eli vuoden neljäs tavoite on rakentaa kunnioittava ja terve suhde rahaan.

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 09 Tammi 2021, 08:52

Projekti etenee hyvin. Lenkkipolku on taas vetänyt mukanaan. Todettiin joulukuussa pientä vauriota polvien kierukoissa ja juoksuun ottanut enemmän tolkkua mukaan. Aiemmin vetäsin aina kerrallaan 10km. Nyt olen lyhentänyt 6km kieppeille ja siitäkin pidentänyt alku- ja loppuverryttelyä.

Eihän toi juoksu ole oikein tehty tälläiselle 185cm ja 98kg jässikälle, mutta kun se on vaan niin mukavaa niin olkoon.

Mulla on muuten vinkki kaikille jotka haluisi lenkkeillä. Olen tutkinut asiaa ja lenkillä ensimmäiset 7 kertaa säännöllisesti(tauonkin jälkeen) on enemmän ja vähemmän tuskaa. 8 kerrasta rupeaa jo tuntumaan paremmalta. Turhan moni lopettaa lopettaa lenkkeilyn ennen tuota 8 säännöllistä kertaa.

Poikain kanssa ollaan nautittu kovasti lumesta ja vesselit on kyllä ihania vauhtihirmuja ja kovia lumipainijoitakin.

Painista puhuen sali saisi jo avautua. Olisi kiva päästä tatamille pyörimään. Poikien kanssa käydään vanhempi-lapsi judossakin joka on hauskaa puuhaa.

Kauppapäivä ja vuoden ekat alkoholittomat oluet päätyvät koriin. En tiedä parempaa lenkkijuomaa, kuin alkoholiton olut. Tajusin jo vuosia sitten etten alkoholilla tee elämässäni mitään eikä sille ole tarvetta ja alkoholittomassa on vähemmän energiaa ja se on halvempakiin.

Moni halveksuu niitä ja sanoo vedeksi yms. Kannattaa kokeilla vaihtaa. Mulle ne ovat kyllä ihan makunautintoja. Tässä mun alkoholittomien juomien top5:

1. Krombacher weizen
2. Becks blue
3. Karjala 0.0
4. Krombacher pils
5. Ale coq vehnä

Kunniamaininta Kozelin Tummalle alkoholittomalle

Mukavaa viikonloppua ja runionnea!

Avatar
KarhuPingviini
Viestit: 3697
Liittynyt: 24 Joulu 2007, 17:03
Paikkakunta: Akaa

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja KarhuPingviini » 09 Tammi 2021, 11:50

Summerliu kirjoitti:
09 Tammi 2021, 08:52
Eihän toi juoksu ole oikein tehty tälläiselle 185cm ja 98kg jässikälle, mutta kun se on vaan niin mukavaa niin olkoon.
Kas. Toteanpa tässä vain, että ollaan saman kokoisia. 184 cm ja 99 kg täällä. Ja polvessa vaurioita kierukassa kans. Tosin itselläni ulompi kierukka aikoinaan kahdesti lievästi revennyt (ei vaatinut leikkausta) ja nyt siellä on arpikudosta joka muistuttelee vihlaisuina olemassaolostaan kun yritän juosta...
"If u liked u can ship me 99 cents on Stars". K-Pingu!!!

Avatar
Sinappikaasu
Viestit: 814
Liittynyt: 17 Loka 2007, 11:07

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Sinappikaasu » 09 Tammi 2021, 12:15

Summerliu kirjoitti:
09 Tammi 2021, 08:52
Tässä mun alkoholittomien juomien top5:

1. Krombacher weizen
2. Becks blue
3. Karjala 0.0
4. Krombacher pils
5. Ale coq vehnä

Kunniamaininta Kozelin Tummalle alkoholittomalle
Oma ylivoimainen suosikki Heinekenin 0,0. Lasipullosta, ei tölkistä! :drunk:

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 09 Tammi 2021, 12:16

KarhuPingviini kirjoitti:
09 Tammi 2021, 11:50
Summerliu kirjoitti:
09 Tammi 2021, 08:52
Eihän toi juoksu ole oikein tehty tälläiselle 185cm ja 98kg jässikälle, mutta kun se on vaan niin mukavaa niin olkoon.
Kas. Toteanpa tässä vain, että ollaan saman kokoisia. 184 cm ja 99 kg täällä. Ja polvessa vaurioita kierukassa kans. Tosin itselläni ulompi kierukka aikoinaan kahdesti lievästi revennyt (ei vaatinut leikkausta) ja nyt siellä on arpikudosta joka muistuttelee vihlaisuina olemassaolostaan kun yritän juosta...
Hahah :). Sano vielä että sun jalat hikoilee kovasti etenkin öisin niin menee pelottavaksi jo. Mukava tavata toinen semigiant! Oon ristinyt itsenikokoiset sellaiseksi.

Oon pitänyt itseäni aika keskivertomittaisena aina, vaikka ihmiset onkin käyttänyt termejä mörssäri, jätti, korsto, iso, gruntti, lihajuna yms. Havahduin vasta hetki sitten painisalilla et ei hitto taidan olla salin isoin :-D ja sitten tajusin et ainoat mua yleisestikin isommat menee jo jättikategoriaan 😄.

Mulla oli pitkään ajatus et pitäisi painaa joku 80kg. Mutta pidempään oon ollut tyytyväinen painooni ja yleisesti muodostunut tärkeimmäksi mittariksi se, että jaksaa ja voi hyvin. Jaksaa juosta, kuntoilla, kantaa, roikkua, painia niin paino on toissijaista. Kiva viihtyä vihdoin kehossa, kun elämän ensimmäiset reilu parikyt vuotta ei siihen ollut oikein koskaan tyytyväinen.

Summerliu
Viestit: 65
Liittynyt: 02 Tammi 2021, 17:20

Re: Viimeinen taistelu: Projekti 365

Viesti Kirjoittaja Summerliu » 09 Tammi 2021, 12:17

Sinappikaasu kirjoitti:
09 Tammi 2021, 12:15

Oma ylivoimainen suosikki Heinekenin 0,0. Lasipullosta, ei tölkistä! :drunk:
Se on meillä rouvan suosikki ja ois itsellä ollut kyllä seuraavana listalla. Se on kivan raikkaan kirpsakka. Ja juuri näin, pullosta!

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Blogit”