Winter is coming

[Herra]

En ole aikaisemmin blogissa maininnut, mutta Samuilla tuli ensimmäisen kerran vierailtua 2011, kun sivujen Herran kanssa vuokrasimme vaatimattoman 270 neliön villan täältä kahdeksi kuukaudeksi ja asetuimme grindaamaan. Onnekkaan sattuman kautta löysimme foorumeilta silloin jo pidempään Thaimaassa viihtyneen Arderin, jonka aluksi piti olla alivuokralaisemme viikon verran, mutta päätyi pitämään majaa villan kolmannessa makuuhuoneessa lopulta koko kahden kuukauden ajan. Molemmille herroille on annettava julkisesti 5/5 arvostelu matkaseurana.

Ohhoh, julkisia kehuja pukannu! Tästähän pitää ottaa screenshot, pistää printteri laulamaan ja kelmuttaa muistoksi keinutuoliin!

Ja vielä palatakseni vuoteen 2011, mitä muuta nuoret suomalaiset keksisivätkään tehdä kolmantena päivänä ilman sähköjä villan jääkaapin ja pakastimen ollessa ladattuna täyteen alkoholia. Luonnollisesti yritimme pelastaa vielä kylmät juomat lämpenemiseltä ja aloimme kolmen hengen seurueemme kesken ryypätä tunnelmallisesti kynttilän valossa kinkkiä pelaten. Olimme varautuneet sen verran hyvin, että kaikkia juomia emme saaneet pelastettua kovasta yrityksestä huolimatta, mutta ilta oli yksi hauskimmista. Juomisemme määrää kuvaa ehkä se, että aamuyöstä jouduimme Arderin kanssa takavarikoimaan Herran skootterin avaimet, kun sankari sai idean lähteä hakemaan lähimmästä Sevenistä kylmää vettä. Myöhemmin Herra päätti iltansa pihalla alasti oksennellen ja uima-altaaseen kaatuen.

Tästä puolestaan ei tarvitse

[Paco]

@ Koh Phangan

Kahden hengen seurueellamme on 120 batia (alle 3,5 €) rahaa päiväksi.

Jalka on jo rakoilla, kun marssin Adidaksen suihkusandaaleissa kadun vartta kohti satamaa säästääkseni rahoja ruokaan.

Illaksi on sentään laivaliput Samuille.

Ja juuri tulleen tiedon mukaan seven-elevenistä saa purkkinuudeleihin ilmaiseksi kuuman veden, joten maittavia aterioita on tarjolla 8 batin kappalehintaan. Päivän paras uutinen.

Living the life.

[Paco]

Koh Phangan

Täysikuu osui sopivasti joulun alle ja full moon partyistaan tunnettu Koh Phangan on vain puolen tunnin lauttamatkan päässä Samuista, joten päätimme reilu viikko sitten viettää pitkän viikonlopun Phanganilla kuun valaistessa taivasta öisin. Loma loman sisällä ja pieni tauko pokerista sopi hyvin kuvioihin, enkä itse ollut viettänyt saarella minuuttiakaan selvinpäin, joten kuulosti hyvältä idealta tutusta paikkaan vähän enemmän. Itse full moon partyissa olin käynyt jo edellisella Thaimaan reissullani.

Reissu onnistuikin yli odotusten. Phangan mataline rantoineen oli erittäin miellyttävä paikka rantaelämään. Kiersimme ensimmäisinä päivinä skoottereilla useampia rantoja ja löysimme yhden todellisen helmen. Kyseessä oli siisti puhtaana pidetty ranta erään hiljaisen, mutta laadukkaan oloisen resortin rannalla, jossa oli miellyttävä ja laadukas rantabaari sekä mahdollisuudet suppilautojen yms. vuokraamiseen. Ihmisiä rannalla oli silti vain 1-2 per 10 metriä rantaa ja oli todella sellainen olo, että saa olla rauhassa. Lisäksi itse ranta oli todella loivasti syvenevä ja esimerkiksi suppilaudoilla oli hauskaa käydä 300-400 metrin päässä rannasta, niin että näki koko ajan noin metrin syvyydessä olevan pohjan. Meri oli myös todella tyyni tällä rannalla ja voin sanoa, että tiedän paikan majoittua, jos vielä päädyn Phanganille.

Ylipäänsä koko Phangan vaikutti todella hiljaiselta turistien suhteen, kun vain poistui sataman ja full moonien pitopaikan Haad Rinin läheltä. Expatteja siellä tosin asuu paljon. Ranskalaisen Airbnb majoittajamme mukaan ranskalaisia, venäläisiä ja isralilaisia asuu saarella vakituisesti 6 000, mikä on yhtä paljon kuin thaimaalaisia. Saarelta löytyy mm. kansainvälinen koulu ja ranskalaisia viinejä sekä juustoja on helppo löytää. Mutta aikamoista skutsiahan saari silti on palvelutasoltaan verrattuna esimerkiksi Samuihin.

Kun olimme viettäneet pari päivää skoottereilla paikkoja kierrellen ja rannalla makoillen, otimme lauantaiaamuna taksin Haad Riniin, jossa oli tarkoitus viettää ensin päivä ja jäädä illaksi bileisiin. Ensimmäinen ajatukseni rannalle saapuessani oli epäusko siitä, ovatko muistikuvani edellisista full moon partyista todella samalta rannalta. Ranta tuntui pieneltä, ehkä 500 metriä pitkä ja vain 10 metriä leveä, aivan tavallinen ylikansoitettu hiekkaranta, jonka laitamat olivat täynnä ränsistyneen oloisia bungaloweja ja ravintoloita. Mietin jopa hetken, olemmeko oikeassa paikassa, mutta pakko se oli uskoa olevamme. Hieman pettyneinä päätimme lähteä tutkimaan seutua vähän tarkemmin, kun ensin olimme aikamme seuranneet apinoiden Spriten juomista hylätyssä ravintolassa. Apinalauma oli löytänyt sieltä iltaa varten piilotettuja tavaroita ja osa ihmetteli muovipillejä etevimpien nauttiessa virvoitusjuomista. Tölkeistä juominen onnistui näiltä luontokappaleilta yllättävän hyvin. Hampailla reikä tölkin reunaan ja siitä imemään.

Alle 10 minuutin kävelymatkan päästä löytyikin sitten astetta parempi ranta silmin nähden kalliine resortteineen ja jäimme sinne nauttimaan roskista siivotusta rannasta sekä hyvästä ruoasta ja hedelmä-smoothieista, joita resorttien rantaravintoloista sai. Tämän jälkeen hieman ennen aurigonlaskua palasimme bilepaikalle, joka oli todella muuttanut muotoaan. Ranta oli nyt noin 50 metriä leveä veden laskettua ja ämpärikojuja oli vieri vieressä myyjien ollessa valmiita juottamaan turisteja niin kauan kuin vain tekisi mieli juhlia. Seuraavaksi alkoikin matkan hauskin vaihe ainakin näin jälkikäteen kirjoitettuna.

Olimme juoneet parit juomat rannan päässä rinteessä sijaitsevassa baarissa ja katselleet miten rannalle kerääntyy koko ajan ihmisiä, kun totesin että voisimme käydä nostamassa rahaa, jotta sitä riittää illaksi ja seuraavalle päivälle. Kuluja oli tulossa vielä parin taksimatkan verran ja majapaikasta vuokratut skootterit olivat vielä maksamatta. Tässä vaiheessa kuitenkin huomasimme, että molempien luottokortit ovat Samuilla eivätkö lompakossa, jossa ainakin itse oletin korttini olevan. Tämän jälkeen erotimme rahoista pakolliset tulevat kulut ja laskimme, että meillä on ravintolaskun maksamisen jälkeen 400-500 batia jäljellä käteistä, eikä mitään mahdollisuuksia saada rahaa mistään ennen paluuta Samuilla. Onneksi löysimme repusta vielä yhden tonnin setelin ensin 10 minuuttia köyhyyttämme tuskaille. Budjettimme riittäisi helposti bileisiin, kunhan hakisimme ämpärit 50 metrin päästä rannan ulkopuolelta, missä hinnat olivat noin 50% rannan hinnoista ja joisimme thaimaalaista rommia, jota sai 150 batilla 3 desiä plus mixerit päälle. Mietimme rahankäytön suhteen myös kysymystä thairommia tänään vai ruokaa huomenna ja päädyimme yksimielisesti ensimmäiseen.

Kun olimme 10 minuuttia luulleet, että meillä ei oikeasti ole varaa juhlia, tuntui käsillä oleva tilanne kuin olisimme kuninkaita ja edessä olisi pelkkiä mahdollisuuksia. Rannalla riittävästi pyörittyämme ja tanssittuamme jalat puhki löysimme sivukujalta ämpärinhakureissulla Bob Marley -henkisen alle 10 asiakaspaikan baarin, jonne jäimme muutamaksi tunniksi nauttimaan paikallisesta rommista ja seurasta. Tilanne oli todella random ja ehkä hauskinta koko iltana. Kahdesta paikallisesta, jotka joivat kanssamme koko tämän ajan, toinen puhui kohtuu hyvin englantia ja kertoi mm. katsoneensa Duudsoneita Youtubesta. Toinen lähinnä tanssi oudosti Thai Royal Army -kauluspaidassaan aurinkolasit tiukasti silmillä. Jossain vaiheessa baarin omistaja toi pari rumpua pöytään ja niilläkin nostatettiin tunnelmaa vaihtelevin taidoin.

Rahat riittivät hyvin juhliin, mutta taksimatkalla kämpille koimme pienen biitin, kun päivällä meidät 700 batilla Haad Riniin ajanut taksikuski oli luvannut hakeakin meidät sieltä puhumatta mitään hinnasta, vaikka olimme varmistaneet häneltä, ettei ole ongelma soittaa kyytiä aamuyöstä ja ymmärtäneet hinnan olevan sama. Maksun hetkellä kuitenkaan tonnin setelistä ei herunut vaihtorahoja, koska yötaksa oli sopivasti juuri sen verran isompi. Rahaa lähtöpäivälle oli siis jäljellä enää 335 batia ja taksi satamaan maksaisi itsessään 400. Eipä siinä sitten.

Aamulla täytimme vesipullot ja kävelimme reilun kilometrin matkan lähimmälle 7-elevenille, jonka edessä olevasta kojusta ostimme pari banaania. Tämän jälkeen päätimme siirtyä lava-autolla satamaan, vaikka siihen meni yli puolet jäljellä olevista rahoistamme. Tien vartta kävely yli 30-asteen lämmössä, pienessä krapulassa, jalat rakoilla, ilman kunnon kenkiä, ei houkuttanut enää ensimmäisen etapin jälkeen, vaikka alle 3 kilometrin jäljellä oleva matka olisi varmasti ollut mahdollisuuksien rajoissa pakon edessä.

Satamaan tultuamme olimme edellisen postin mukaisessa tilanteessa ja valmistauduimme elämään nuudeleilla ja vedellä päivän. Ruokarahat oli kirjaimellisesti dokattu ja kauppaan mennessä laskettava jokainen repun pohjalta löytyvä kolikkokin. Could be worse. Tapaan itse ajatella tällaisissa tilanteissa, etten sentään ole venäläisessä vankilassa ja sielläkin selviäisi. Ajatusmalli juontaa juurensa lukemaani Vankina Venäjällä -kirjaan, jota voin suositella luettavaksi tai kuunneltavaksi kaikille. Vaikkei meillä ollut mistään välttämättömästä pulaa ja olimme edelleen molemmat tyytyväisiä siihen, miten rahat oli käytetty, on pakko sanoa, että tuntui parin tunnin kituuttelun jälkeen hyvältä löytää pari suomalaista, keiltä saimme ruokarahaa mobilepay-siirtoa vastaan ja pääsimme syömään kunnolla.

[Paco]

Vielä pari kuvaa.

Muokataas tähän. Olen miettinyt Go Pron ostamista. Onko jollain vinkkejä, millainen kannattaisi ostaa ja mitä lisävarusteita suosittelette? Go Prota olisi tarkoitus käyttää ainakin snorklatessa, minkä lisäksi olisi plussaa, jos sen saisi kiinni esimerkiksi käsivarteen skootterilla ajon ajaksi. Se selfietikun näköinen lisävaruste ainakin näyttää melkein kaikilla olevan, joten oletan sen olevan ihan käytännöllinen muutenkin kuin oman naamansa kuvaamiseen.

[Kuuleri]

Gopro Hero 5/6/7 black. Joku noista. 7 tietysti kallein kun on pari kk sitten tullut myyntiin. Tikku tietenkin varusteeksi. Ranteeseen saa sellaisen tarroilla varustetun rannekkeen johon tuon saa kiinni. Toki siihen saa kaikenlaisia klipsuttimia että sen saa vaikka mopon peiliin kiinni tjms. Vedenkestäviä nuo on 4 sarjasta ylöspäin suoraan paketista. Viralliset gopro lisäkilkkeet on toki hintavia missäpäin tahansa, ei viralliset tarvikkeet halvempia, samaa muovia ne on

[Mika.H]

Olen miettinyt Go Pron ostamista.

Gopro7 ehdottomasti, itselläni on gopro5 jonka käytännös voi heittää roskiin sen jälkee ku 7 ostaa. Kuutonen on välimalli joka ei tuo oikee mitää rahanarvoista vrt viitonen. Youtube luonnollisesti pullollaan review videoita.

Itse ostan ton 7 ennen ens kesän matkaa.

[Paco]

Kiitos vastauksista. Näiden vinkkien ja review-videoiden pohjalta GoPro Hero 7 Black vaikuttaisi aika selkeältä valinnalta. Varsinkin kun vaihtoehdot täällä saarella taitavat olla se tai saman mallin 6, joka on lähes samoissa hinnoissa.

Tammikuun toisella viikolla on alustavasti tarkoitus viettää kolme yötä Koh Taolla lähinnä snorklaillen, joten siihen mennessä varmaan tuo tulee hankittua. Blogikin saa silloin toivottavasti jonkinlaista videomateriaalia kilpikonnien ja haiden kanssa sukeltelusta.

Pokerista sen verran, että grindailtuakin on tullut nyt noin 35k hanskan verran täällä. Tulosta en ole katsonut sen jälkeen, kun kirjoitin tänne olevani noin 15 sisäänostoa tappiolla, mutta arvioisin tämän hetken tulokseksi pienemmän kuopan. Jos joulukuun lopussa paljastuva graafi on silloin kavunnut nollan yläpuolella, olen tyytyväinen. Näin jälkeenpäin huomaa, että ensimmäiset 10-20k kättä on kyllä ollut aikamoista tötöilyä pitkän tauon jälkeen, vaikken tulosta pelkästään sen piikkiin laitakaan. Nyt rutiinin taas löydettyä huomaa, kuinka helposti sitä on tullut vedetyksi höplästä useissa spoteissa kuukauden alussa.

Nyt maistelemaan paikallista krokodiilia.

[Paco]

Joulukuu

Joulukuu tuli kuvainnollisesti vietettyä pukin asussa lahjoja muille jakaen. Keittiöstä leijaili mehevän paistin tuoksu sessiosta toiseen, mutta minkäs teet, kun olet kyljistäsi kiinni savupiipussa. Lopulta tästä ilosta jäi käteen muutamaa kymppiä vaille kahden kilon monttu.

Jakoja sain kasaan 45k, mihin olen pienellä varauksella tyytyväinen. Vaikka pystyin tulokseen nähden pitämään mielialani ja motivaationi hyvänä, on osa sessioista tuntunut varmasti normaalia pidemmiltä tällä runilla. Toisaalta tulospiilossa en edes ajatellut pelien menevän aivan näin huonosti. Olisin veikannut alle kilon miinusta ennen kuin avasin tuloksen viimeisen session päätteeksi.

Olen myös iloinen siitä, ettei tämä tulos tunnu oikeastaan miltään, vaikka kuoppa on isoin, mitä olen kohdannut pelien uudelleen aloittamisen jälkeen. Pahimmillaan olin 26 biniä kuopassa kalenterikuukauden aikana, syvemmällä jos lasketaan ATH:sta. Vertailuna pahimmat romahdukset ensimmäisen 360k jaon aikana ovat olleet 25 ja 16 biniä, joista syvempää on seurannut vielä 10 binin nousu ja sitä seurannut vähemmän motivoiva nopea paluu montun pohjalle. Näitä suurimpia downswingejä graafista etsiessäni olen sentään voinut taputella itseäni olalle siitä hyvästä, etten ole edes tarkasti tiennyt niistä, koska sen verran epätarkasti tulee tuloksia yleensä seurattua.

Positiivista on myös, että joulukuu loppui reilun 500 voittosessioon ja tammikuu alkoi samanlaisella, joten mahdollisesti pohjakosketus on jo koettu. Kuten aiemmin kirjoitin, 2019 on tarkoitus pelata 40 kappaletta vähintään 16k käden viikkoa eli 640k+ käpälän vuosi, joten eiköhän peleistä vielä saada niskalenkki jossain vaiheessa.

Lifestyle-kirjoituksia odottaville voisin mainita teaseriksi, että Go Pro Hero 7 Black on ostettu ja reissu Taolle buukattu ensi viikon maanantaista torstaihin. Luultavasti tulen päivittämään blogia muutenkin hieman aktiivisemmin tammikuun puolenvälin jälkeen, jolloin olen täällä yksin.

Loppuun pari voitettua hanskaa.

#1
Viikonloppuinen aamuyö Euroopassa ja vastassa iso paisti. Pf perusteella aika vahvat riidit KK-JJ painottuvasta rangesta, joten turnilla on painettava, vaikka menee ohueksi ja joitain virityksiä vastaan ollaan kuolleita. Nyt kävi hyvät kuukauden isoimmassa potissa.

PokerStars Zoom, Hold'em No Limit - $0.50/$1.00 - 6 players
Hand delivered by Upswing Poker

UTG (Hero): $274.43 (274 bb)
MP: $93.49 (93 bb)
CO: $233.71 (234 bb)
BU: $193.11 (193 bb)
SB: $114.57 (115 bb)
BB: $55.81 (56 bb)

Pre-Flop: ($1.50) Hero is UTG with A♠ A♦
Hero raises to $2.50, MP 3-bets to $7, CO 4-bets to $11.50, 3 players fold, Hero 5-bets to $33.50, 1 fold, CO calls $22

Flop: ($75.50) J♥ 7♥ 9♥ (2 players)
Hero bets $40.50, CO calls $40.50

Turn: ($156.50) 8♠ (2 players)
Hero bets $200.43 (all-in), CO calls $159.71 (all-in)

River: ($475.92) 3♠ (2 players, 2 all-in)

Total pot: $475.92 (Rake: $2.50)

Showdown:
UTG (Hero) shows A♠ A♦ (a pair of s)
(Equity - Pre-Flop: 81%, Flop: 87%, Turn: 86%, River: 100%)

CO shows Q♠ Q♣ (a pair of Queens)
(Equity - Pre-Flop: 19%, Flop: 13%, Turn: 14%, River: 0%)

UTG (Hero) wins $473.42


#2
Tykkään linjastani ottaa ote jaon kulusta. Riverillä en näe enää valueta lyödä, kun vihulta löytyy näin syvillä AA-KK rangesta, eikä sellaista historiaa ole, että haluaisin lähteä hakemaan bluffcatchiä. Turnilla saattaisi olla parempi painaa pieni overbet.

PokerStars Zoom, Hold'em No Limit - $0.50/$1.00 - 6 players
Hand delivered by Upswing Poker

UTG: $61.30 (61 bb)
MP: $191.70 (192 bb)
CO: $213.94 (214 bb)
BU (Hero): $310.76 (311 bb)
SB: $144.19 (144 bb)
BB: $99.50 (100 bb)

Pre-Flop: ($1.50) Hero is BTN with Q♠ A♦
2 players fold, CO raises to $2.50, Hero calls $2.50, 2 players fold

Flop: ($6.50) 9♥ Q♥ 7♦ (2 players)
CO bets $4.33, Hero raises to $15.50, CO calls $11.17

Turn: ($37.50) 2♦ (2 players)
CO checks, Hero bets $28.50, CO calls $28.50

River: ($94.50) 3♣ (2 players)
CO checks, Hero checks

Total pot: $94.50 (Rake: $2.50)

Showdown:
BU (Hero) shows Q♠ A♦ (a pair of Queens)
(Equity - Pre-Flop: 24%, Flop: 53%, Turn: 73%, River: 100%)

CO shows K♥ A♥ (high card, )
(Equity - Pre-Flop: 76%, Flop: 47%, Turn: 27%, River: 0%)

BU (Hero) wins $92


#3
Kiva linja olla pelikirjassa tiettyjä paljon check-reissaavia vihuja vastaan.

PokerStars Zoom, Hold'em No Limit - $0.50/$1.00 - 6 players
Hand delivered by Upswing Poker

UTG: $415.95 (416 bb)
MP: $59.12 (59 bb)
CO (Hero): $366.11 (366 bb)
BU: $48.65 (49 bb)
SB: $100.50 (101 bb)
BB: $213.23 (213 bb)

Pre-Flop: ($1.50) Hero is CO with K♦ K♥
2 players fold, Hero raises to $2.50, 2 players fold, BB calls $1.50

Flop: ($5.50) 8♣ 9♠ 4♠ (2 players)
BB checks, Hero bets $2, BB raises to $8.92, Hero raises to $27.50, BB calls $18.58

Turn: ($60.50) 6♥ (2 players)
BB checks, Hero checks

River: ($60.50) 3♦ (2 players)
BB bets $43.50, Hero calls $43.50

Total pot: $147.50 (Rake: $2.50)

Showdown:
BB shows T♠ J♠ (high card, Jack)
(Equity - Pre-Flop: 20%, Flop: 56%, Turn: 34%, River: 0%)

CO (Hero) shows K♦ K♥ (a pair of Kings)
(Equity - Pre-Flop: 80%, Flop: 44%, Turn: 66%, River: 100%)

CO (Hero) wins $145

[Paco]

Saatiin ihan kunnon myrsky tänne. Vettä tulee kovaa ja sähköt odotetusti katkesivat äsken. Tällä hetkellä reilailen sohvalla parvekkeen aukinaisista ovista, milloin itse Pabuk-myrsky iskee tänne ja aikovatko naapuritontin raksamiehet painaa hommia vielä silloin. Tiedotusvälineiden mukaan ihmisiä on evakoitu kodeistaan rannoilta ja myrskyn uskotaan repivän paikoin kattoja sekä muuta riittävän kevyesti kiinnitettyä tavaraa irti. Ihmisiä on myös kehoitettu pysymään sisätiloissa mm. ympäriinsä ajavien autojen kuulutuksin.

Varoituksia myrskystä alkoi tulla eilen. Ensimmäisen kerran luin siitä airbnb:n sähköpostista. Vilkaisin nopeasti Forecaa ja unohdin asian kaiken näyttäessä hyvältä. Päivällä ihmettelin, miksei salilla ollut lisäkseni kuin kaksi ihmistä ja kaduillakin hiljaista, kunnes kämpille palatessani sain tiedon, että tänne on iskemässä trooppinen myrsky, jonka pelätään olevan pahin sitten 1989 neljäsataa ihmistä tappaneen Typhoon Gayn. Ilta menikin sitten take-a-way -safkaa, vettä ja muita eväitä kämpille hakiessa. Oli muuten tyhjää Tescon vesiosastolla, noin 20 metrin hyllytila ammotti lähes tyhjänä. Löysin onneksi viimeiset kaksi 12x0.33 litran keissiä Spiderman-kuvioitua Nestlen vettä ja vältin pakon ostaa paikallisia tuotteita, joita näiden kahden keissin lisäksi oli enää jäljellä.

Omalta osaltani uskon huonoimman skenaarion myrskyn suhteen olevan, että vietän sisällä pari päivää ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Olen kolmannen kerroksen asunnossa suht kaukana merestä ja veden pinnan yläpuolella, joten uskon haittojen rajoittuvan mukavuustekijöihin. Tietysti olisi suuri plussa, jos koko saari selviäisi mahdollisimman pienin vaurioin ja hommat toimisivat heti sunnuntaina tai maanantaina normaaliin tapaan.

[Paco]

Viikko 1/40

Vuosi lähti siinä mielessä onnistuneesti käyntiin, että tavoitekäsimäärän lisäksi hemiin kirjattiin parin biniä plussaa ensimmäisen viikon päätteeksi. Kovin isoa aihetta juhlaan tämä aiheuta, mutta on alku. Kaikella on oltava alkunsa. Mitään syväanalyysia pelistä en ole tehnyt, mutta huomasin, että iso pelipäivien määrä joulun ja loppiaisen välillä alkoi hieman painaa ja vaikeuttamaan keskittymistä, jolloin pelin laatu automaattisesti kärsi. Osasyynsä keskittymisvaikeuksista laitan sen piikkiin, etten ole reissussa yksin ja tietynlainen sosiaalinen paine syö tekemiseltä sitä aikaa, kun voisi käydä pelattuja sessioita läpi ja putsata omaa päätään siltä roskallta, mitä pelkkä grindaaminen kerryttää. Nyt on menty hieman kovalevy tukossa eteenpäin, vaikkakin on ollut tietoinen valinta keskittyä nyt grindaamaan ja tammikuun puolesta välistä eteenpäin sitten kokonaisvaltaisemmin pokeriin.

Tällä hetkellä vietän vapaaviikkoa pokerista hotellihuoneessa Koh Taolla. Olimme varanneet tälle päivälle snorkausretken, mutta onnistuin eilen saamaan itselleni haavan jalkapohkaan, joten makoilen nyt yksin hotellihuoneessa Netflix seuranani. Sain haavan, kun hyppäsin kalliolta noin puolen metrin korkeudelta mereen. Katsoin, että hyppäämällä noin 20cm irti jyrkästi veteen viettävästä kalliosta en osu siihen, mutta arvioin sekä veden syvyyden että vaadittavan etäisyyden väärin kolhien veteen tullessani jalkapohkani tähän kallioon. Vaikka parista haavasta suurin on vain 5-7cm pitkä ja 0,5cm syvä, tuli siitä verta yllättävän paljon ja mukana kantamani pieni ensiapulaukku osoitti hyödyllisyytensä.

Vaikka haava oli sen verran pieni ja siisti, ettei sen takia Suomessa olisi koskaan tullut lähdettyä kotoa, näin täällä viisaaksi käydä lääkärissä putsaamassa haavat ja saamassa antibiootteja. Lääkäriin mennessä kolme hoitsua istui sohvilla aulassa ja pyysivät seuraamaan, kun kuulivat haaveristani. Varsinaisessa vastaanottohuoneessa he sitten yhdessä tuumin putsasivat haavat neljännen ohjeistamaan saapuneen työntekijän kanssa, jonka jälkeen huoneeseen saapui itse lääkäri. Paikallinen Dr. House farkuissa ja kauluspaidassa ehdotti haavan tikkaamista, mutta kieltäydyin kohteliaasti tästä turhaksi näkemästäni operaatiosta. Lisäksi hoitosuunnitelman osana minun pitäisi tänään mennä vaihtamaan sideharso haavan ympäriltä lääkäriasemalle, mutta ajattelin säästää vakuutusyhtiöni rahoja ja tehdä sen itse. Ilmeisesti täällä päin yksityisillä lääkäriasemilla on tapana yrittää myydä vakuutuksen omaaville turistelle maksimipalvelut, joten tällaisissa tilanteissa kannattaa arvioida itse palveluiden hyötyjä ja haittoja.

Ennen haaveriani ehdimme hieman pyöriä Taolla ja käydä 5-10 minuutin matkan päässä olevalla Koh Nang Yuanin viewpointilla, joka on ultimaattinen selfiespotti. Koh Nang Yuan on 5-10 minuutin matkan päässä Taolta sijaitseva saari, jolle pääsee täältä edestakaisin venetaksilla 300 batin (~8 euroa) hintaan. Todella kaunis paikka, joka on aivan täynnä turisteja, mutta silti ehdottomasti vierailun arvoinen kohde kaikille Taolla käyville. Venetaksin kanssa kuljetuksia sopiessa suosittelen varaamaan saarelle pari tuntia aikaa käytettäväksi. Siinä ehtii nähdä kaiken ja varsinainen rannalla makoilu kannattaa jättää Taon rauhallisemmille rannoille.

[Paco]

Viikko 2/40

Selvisin Taolta jalkani kanssa takaisin Samuille ja se parani nopeasti siihen pisteeseen, että pystyin kengät jalassa liikkumaan lähes normaalisti. Väliviikko menikin sitten mm. road trippiin saaren ympäri ja yleiseen lomailuun. Road tripin jännittävin hetki sattui vuoren rinteellä olevassa näköalakahvilassa, jossa pelästyimme, kun havittelemamme parhaat paikat olivatkin varattuna käärmeen toimesta. Omistajan mukaan ”it’s not dangerous”, mutta tämän jälkeen tuli aika tarkkaan katseltua mihin enää astuu tai istuu. Ystävättäreni lähti sitten tiistaina Suomeen ja minä jäin tänne aika hieman haikeissa tunnelmissa. Ensimmäisinä päivinä yksin oli hieman vaikea saada kiinni mistään tekemisestä, lähinnä pyörin skootterilla ympäriinsä, luin kahviloissa ja tapoin aikaa muuten, etten aivan jämähtäisi kämpille. Onneksi sentään tässä vaiheessa myös jalkani alkoi kestää salilla treenaamiseen ja sain sitten kuitenkin muutaman päivän jälkeen taas rutiineista kiinni.

Taukoviikon jälkeen paluu sorvin ääreen oli siis hieman ruosteinen. Perjantaista sunnuntaihin sain kuitenkin jo kunnon sessioita vedettyä ja 10k kättä kasaan, mutta se ei pelastanut ensimmäiseltä viikolta, jolloin tavoitemäärää jakoja jäi pelaamatta. En soimaa itseäni siitä sen enempää, mutta näin ei tietenkään voi jatkua. Itse pelaaminen on edelleen runien puolesta aikamoista kuraa. Viime viikko vei vuoden pari sataa tappiolle, vaikka lauantaina (+56bb) ja sunnuntaina (+11bb) voittosessioihin pystyinkin. Omaan peliin olen sentään jossain määrin tyytyväinen. Toisaalta tuntuu, että pystyn koko ajan exploittamaan paremmin ja useammissa paikoissa pelaajapoolia, mutta toisaalta huomaan, ettei itseluottamus riitä tekemään kaikkia bluffcatcheja tai riverin reissuja, mitä pitäisi.

Tällä hetkellä keskityn pokerin suhteen siihen, että pelifiilis pysyisi kaikesta kurituksesta huolimatta mahdollisimman hyvänä, kehittäisin omaa peliäni ja pelaisin koko ajan mahdollisimman hyvin runista riippumatta. Tässä on vielä 5 viikkoa eli 80k jakoa aikaa muuttaa Thaimaan matkan suunta, jonka jälkeen varmasti tuntuu hyvältä ja motivoivalta päästä takaisin omaan kotitoimistoon. Tärkein tavoitteeni loppuajalle on, että pelaan Suomeen palatessani parempaa pokeria kuin nyt. Tulos seuraa tekemistä.

Vuosi so far:
Pelatut viikot: 2 / 40
Tavoite täyttynyt: 1 / 2
Käsiä yhteensä (/tavoite): 26k / 32k


Onko jollain muuten tietoa, että kun käy leimaamassa 2+1 kk malliseen turistiviisumiin tuon lisäkuukauden, tarvitseeko mukana olla muuta kuin passi?

2+2:n perusteella Thaimaa saa vuodenvaihteessa kasan rahansiirtoblokkeja ja mahdollisesti muutakin kun saitit lopettavat thaikkujen pokeripelit. Onko tietoa kuinka laajasti vaikuttaa maassa asustavien ei-thaikkujen pelaamiseen?

Tähän voisin tässä vaiheessa sanoa, että itselleni ei ole näkynyt mitään vaikutuksia. Pelaan siis täysin normaalisi thaimaalaisella 3G:llä ilman mitään VPN-virityksiä. Ainakin vuoden ensimmäisinä päivinä myös thaimaalainen regu pelasi parissa sessiossa. En nyt muista nikkiä, että voisin Hemistä kaivaa, onko pelannut senkin jälkeen.

[shi0ne]

Passi, passikuva, http://unevensidewalks.com/wp-content/u ... Page-1.jpg tämän lapun saa immigrationista ja muistaakseni kopio passin etusivusta, leimasta mihin asti saat olla maassa, mutta nämä asiat voit luultavasti hoitaa myös pienemmässä immigration toimistossa

[Paco]

Eilen oli kohtuu mielenkiintoinen päivä. Aamulla vuorokausi sitten kaikki näytti vielä aika tavalliselta. Olin aloittanut session voittamalla muutaman buy-inin, mutta romahtanut sieltä 400 kuoppaan häviten mm. KK:lla kolme pf arvontaa puolen tunnin sisään. Kyrpää korvaan vai miten se meni. Täysin normaali päivä siis siihen asti.

Tämän jälkeen luettuani Starbucksissa pari tuntia Heikki Pursiaista lähdin syömään aikaista illallista, jossa tapani mukaan selasin urheilupainotteista twitter-feediäni ja sain jostain kimmokkeen googlailla ensi kesän Copa American lipunmyyntiä. Täysin ensimmäinen kerta tämä ei ole, sillä olen jo syksyn mittaan yrittänyt tuloksetta löytää turnauksen lipunmyynnista infoa ja flirttaillut ajatuksella lähteä Brasiliaan katsomaan kisoja. Nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa löysin mitään englanninkielistä aiheesta ja sain tietää, että lipunmyynnin ensimmäinen vaihe on alkanut 10. tammikuuta ja nyt (eli eilen) on sen viimeinen päivä. Ongelmaksi meinasi muodostua, että törmäsin edellisenä päivänä reppureissulla olevaan suomalaiseen oikeustieteilijään, jonka kanssa olimme sopineet käyvämme illalla yksilla ja katsomassa thaiboxingia. Minulla oli siis 40 minuuttia aikaa tehdä päätös, osallistunko lippuarvontaan ja jos osallistun, suoriutua siitä portugalin kielellä pelkkää puhelinta käyttäen.

Onneksi pokeri on opettanut tekemään päätöksiä ja kokemukseni Ranskasta 2016 ja Venäjältä 2018, että arvokisalipuista saa aina vähintään omansa pois, joten eiköhän niin ole taas. Suuntasin siis lippukaupoille katsottuani nopeasti kartasta, että Riosta on vain 450 kilometriä Sao Paoloon ja Belo Horizonteen, joten nämä kaupungit saisi todennäköisesti helposti yhdistettyä matkalla. Koska aikaa ei ollut enempää ajattelin arpoa kaikkea mahdollista näistä kaupungeista. Yksi Sao Paolon peli jäi epähuomiossa pois, jonka lisäksi Brasilian avausottelun ja finaalin softa näytti olevan loppuunmyytyjä. Yhteensä jäljelle jäi 7 matsia, joista kaikkiin valitsin kaksi lippua, paitsi pronssiotteluun jäi vahingossa yksi, kun yritin poistaa molemmat aluksi valitsemani liput. Ostoskorin vahvistusvaiheessa tuli seuraavan päätöksen aika, kun en enää tiennyt olenko vain osallistumassa lippuarvontaan vai ostamassa kaikkia näitä lippuja. Mitään loogista matkasuunnitelmaa tai muuta ei tietenkään ollut valmiina, mutta samalla logiikalla kuin aikaisemminkin päädyin hyväksymään oston ja katsomaan jälkikäteen olenko ostanut liput vai osallistunut arvontaa. Kortilta meni heti katevaraus ja saamistani sähköposteista sain aika nopeasti selville, että olen ostanut liput. Kaikki tämä alle tunnissa siitä, kun sain ensimmäistä kertaa tietää lipunmyynnistä. 13 kalleimman kategorian lipulle tuli yhteensä hintaa 1200 euroa ja viime yön lohkoarvonnan jälkeen matsit ovat seuraavat:

16/6 – Maracana – Paraguay-Qatar
17/6 – Sao Paolo – Japani-Chile (nämä pitänee myydä pois)
18/6 – Maracana – Peru-Bolivia
24/6 – Maracana – Chile-Uruguay
28/6 – Maracana – Puolivälierä: A2-B2
2/7 – Belo Horizonte – Välierä
6/7 – Sao Paolo – pronssimatsi (1 lippu, josta hankkiudun varmasti eroon)

Olen matkasta todella innoissani varsinkin tutkittani turnauskaaviota ja huomanneeni, että Brasilia pelaa välierässäni, jos vain sijoittuu ykköseksi tai kakkoseksi lohkossaan ja hoitaa puolivälieränsä. Oikeastaan kirjalliset taitoni eivät riitä kuvailemaan kuinka innoissani olen. Valvoin eilen neljään fiilistellen asiaa ja heräsin tänään 7.00 tutkimaan lohkoja sekä fiilistelemään lisää. Todellinen adrenaliinisekoaminen tapahtunut. Aivan käsittämätön olo, kun tällaisia mahdollisuuksia tipahtaa hieman yllättäen eteen ja vain tarttuu niihin liikoja miettimättä. Näiden hetkien takia aion taistella oravanpyörää vastaan niin kuin vain pystyn, tapahtukoon se sitten pokerilla tai jotenkin muuten. Life is good!

Jos muuten joku innostui asiasta, lipunmyynti aukeaa uudelleen Suomen aikaa tänään kello 16.00, jos olen laskenut oikein. Lipuista on myyty käsittääkseni vasta 280k/1M ja itse ainakin yritän vielä saada käsiini finaaliliput, joista kalleimmatkin ovat vain 200 euron luokkaa.

[peeksa]

Wau, mahtava reissu sulla tulossa

[Paco]

Tällä viikolla hitsasi ensimmäisen kerran kunnolla pokeriin kiinni. Pelasin kai pari täysmittaista sessiota ja pari kertaa lopetin viimeistään tunnin jälkeen. Viimeisen session päätin siihen, että siivoojien koputtaessa ovelle painelin yhden buy-inin menemään kiireessä yhtään ajattelematta. Harvemmin tulee näin selkeästi turhaan stäkkäännyttyä, mutta näköjään tällaistakin sattuu. Lopulta päätin kirjata koko viikon alas ja ottaa viikonlopun vapaaksi sen sijaan, että yrittäisin painaa pari isoa päivää hieman huonoilla unirytmeillä saadakseni säädyllisen viikon aikaan. Kirjaan siis täältä viikolta vapaaviikon numero 2/12 ylös. Ei hyvä alku vuodelle, mutta sen kanssa on elettävä. Mietin myös, onko koko 40 viikon tavoite järkevä vai pitäisikö muuttaa se vain käsimääräksi, mutta haluan tavoitteellani ennen kaikkea puskea itseäni pelaamaan säännöllisesti. Käsimäärän en usko tulevan olemaan ongelma, mutta juuri tuo säännöllinen pelaaminen on se osa tavoitetta, jonka kohdalla joudun haastamaan itseäni vielä tämän vuoden aikana. Toisaalta nyt on minibreikin jälkeen taas aika hyvä fiilis lähteä ensi viikkoon ja usko edelleen siihen, että vuosi lähtee tästä vielä paremmin rullaamaan. Luultavasti pelimäärät eivät tässä vaiheessa stressaisi ollenkaan ilman blogia, mutta toisaalta tällainen pieni paine on osaltaan juuri sitä, mitä tältä kirjoittamiselta haen. Lisäksi on hyvä olla olemassa joku kanava purkaa omia ajatuksia varsinkin yksin reissussa ollessa.

Yliopistomaailmassa sen sijaan juoksen onnekkaasti. Urheiluoikeuden kurssi, joka peruttiin kesken ensimmäisen periodin vajaa viikko ennen kuin opetuksen piti alkaa, on ilmoitettu alkavaksi 27.2. klo 9.15. Tämä sopii itselleni lähes täydellisesti, kun saavun Suomeen noin 16 tuntia aikaisemmin ja kurssimateriaalitkin löytyvät e-kirjoina. Luultavasti selviän kolmen viikon opetuksesta jopa ilman tuskaa heräämisen kanssa, kun olen täällä tottunut heräämään 2.00 Suomen aikaa. Hyvä olla edes onnekas, koska opiskeluun en ollut ennen tätä päivää käyttänyt minuuttiakaan. Nyt olen noin kymmenen, kun yritin äsken aloittaa kyseiseen kurssiin valmistautumisen Starbucksissa lukien huomaten kuitenkin nopeasti, etten kykene riittävään keskittymiseen kahvilan melussa vastamelukuulokkeista huolimatta. Päädyin siis kirjoittamaan tänne.

Lisäksi Copa American finaalin kanssa kävi hyvät. Kun ticket portal, aukesi en pystynyt enää ostamaan omissa nimissäni lippuja, koska olin jo käyttänyt 7 matsin limittini edellisiin ostoihin, joten piti hoitaa homma kaverini tiedoilla. Tässä tuli se ongelma vastaan, ettei ticket portaliin voinut tehdä accoa ennen kuin se aukesi taas lipunmyyntiin ja odottelin 30 minuuttia vahvistussähköpostia sieltä katsoen samalla kuinka lippuja finaaliin olisi vielä tarjolla. Lopulta sain sähköpostin ja pääsin ostamaan lippuja, mutta tässä vaiheessa tuli vain loppuun myyty -ilmoitusta siitä huolimatta, että softa näytti lippuja halvimpaan kategoriaan vielä olevan jäljellä. Rämppäsin kuitenkin osta-painiketta 10 minuuttia katsellen youtube-videoita toiselta näytöltä, kunnes jo luovutin ja kirosin tilannetta varmasti enemmän kuin yhtään pokerisessiota matkan aikana. Sitten hetken päästä aivan muita lippuja huvikseni ostoskoriin ilman ostotarkotusta klikkailtua huomasin, että korissa on yksi lippu finaaliin. Ostin sen tietysti ja tästä innostuneena palasin autistinomaiseen toimintaani osta-napille. Tällä kertaa meni noin 15 minuuttia, kunnes sain vapauttavan ilmoituksen: ”Sold out. 1 ticket reserved”.

Jälleen kerran tuli se fiilis, että kun päätään hakkaa tarpeeksi kauan seinään, menee se lopulta siitä läpi. Nyt on siis virtuaalisessa taskussa 2 lippua Copan finaaliin. Hintaa per lippu 63 euroa, joka on varsin kohtuullisesti siitä, että on outteja nähdä Brasilian voittavan arvokisat kotikentällään Maracanalla. Oddscheckerin mukaan Brasilialle on tarjolla 2,3 kerrointa turnauksen voitosta, joten tähän on vieläpä varsin elävät pelit.

Ja niin, sen ticket portalin tosiaan sai englanniksi, vaikkei varsinaisia sivuja saakaan. Vika oli ensimmäisellä kerralla käyttäjässä.

Loppuun on vielä sanottava pokerista, että tarkoitus olisi jossain vaiheessa saada blogiin muutakin sisältöä kuin yleistä fiilisten purkamista, mutta annan sen tulla omalla painollaan eli luultavasti hyvän runin aikana jaksan enemmän postata käsihistorioita yms. Tällä hetkellä ylipäätään varsinaisen grindaamisen lisäksi tapahtuva itsensä kehittäminen on jäänyt harmittavan vähälle. Yritän ensi alkuun korjata asiaa niin, että olen budjetoinut jokaiselle grindipäivälle tästä eteenpäin tunnin analyysiä pelatuista käsistä. Vapaapäivät haluan pitää täysin vapaana pokerista, ellei silloin tunnu, että haluaa tehdä jotain.