Pieni esittely alkuun lienee tarpeen:
Naiseltahan ei ikää saisi kuuleman koskaan kysyä, mutta passin mukaan vuosia mittarissa on tällä hetkellä 37. Sivilisääty muuttui 10 vuoden parisuhteen ja avioliiton jälkeen tahtomattani leskeksi tuossa aika tarkalleen 3 vuotta sitten. Minut livenä tavanneet ovat joskus kauhistelleet tai ihastelleet (kauneus kun on katsojan silmissä) käsieni tatuointeja, mutta kerrottakoon, että osalla niistä on takanaan tarina joka liittyy tähän menetykseeni.
Uhkapeleistä minulla ei ole juurikaan aiempaa kokemusta. Mitä nyt ehkä 6-vuotiaana voitin kotipihan pihajuhlien tikanheittokisan ja jokunen joululahjaksi saatu ässäarpa on tullut elämän aikana raaputeltua. Uhkapeleihin voisin jossain määrin luokitella myös ratkaisuni viedä esikoiseni 13 vuotta sitten nordiksen kaukaloon. Siihen harrastukseen on ehditty vuosien mittaan sijoittaa sievoinen summa eikä lopputulemasta vielä kukaan voi varmaksi sanoa mitään. En kyllä pistäisi pahakseni jos sitä pitäisi lähteä vuoden parin päästä pojan haaveiden perässä rapakon taakse. No, pääasia että pääsisi edes takaisin kaukaloon ja saisin noi maalivahdin varusteet haisemasta pesuhuoneesta. Korona kun pisti senkin pakan sekaisin ja pitää vaan toivoa, että ensi keväänä päästään taas try outien pariin. Tästä pääsee aasinsiltana siihen mistä oma nimimerkkini on saanut alkunsa.
Kiinnostus pokeriin lähti aika klassisesti sen myötä, että huomasin viettäväni enemmän ja enemmän aikaa pokerinpelaajan kanssa. Jossain vaiheessa iski sellainen fiilis, että kai mun pitää tuosta pelistä jotain yrittää ymmärtää, kun pokeripöytien ääressä tuli sivustaseuraajana yllättäen pyörittyä enemmänkin ja aihe oli toiselle selkeästi merkityksellinen. Hupimielessä lähdettiin aluksi sitten opiskelemaan tämän ”pokerisetäni” opastuksella veikkauksen turnauksia ja kai mä menin lupaaman, että lähden naistenpäivänä pelaamaan kassulle (tosin saa nähdä jääkö ne karkelot koronan takia järkkäämättä maaliskuussa). Oli oikeastaan aika palkitsevaa huomata, että sitä voi vielä oppia uusia taitoja ja peli vei yllättävän nopeasti tämän naisen mukanaan. Pitää kyllä edelleen kiittää pitkäpinnaista mentoriani joka on tän vajaan vuoden jaksanut kuunnella mun sadattelua ja toisinaan tyhmiäkin kysymyksiäni.
Livepelejä ei ole tullut montaa kertaa pelattua. Muutaman kerran istunut pöydässä ihan siedettävällä menestyksellä tarkoittaen sitä, että plussan puolelle on joka kerta jääty. Oma kompastuskivi lienee se, että monesti noissa pöydissä joutuu pelaamaan myös omahaa jota en ole oikeastaan jaksanut lähteä niin tosissani vielä opettelemaan. Jos nyt eka opettelisi tän teksun kunnolla.
Toistaiseksi ne parhaimmat tulokset taitaa olla Veikkauksen illan isosta kolmas sija ja vajaa 550€ kahisevaa, sekä reilu viikko sitten pelattu Freezeout Seriesin #8 Mini Main josta napsahti kirkkain pytty ja reilu tonni käteistä. Aika vähän olen pelannut ylipäätään noita Veikkauksen mittakaavassa ”vähän isompia” turnauksia, mutta ehkä niitäkin uskaltaa nyt lähtee kokeilemaan paremmilla fiiliksillä jatkossa. Omaa pelaamista tosin hankaloittaa hieman kotona oleva jälkikasvu, mutta hyvin sitä tuli tuota Freezeout seriesiäkin pelattua kokkailun, pyykkien ripustamisen ja kaupassa käynnin ohessa.
Tästä vielä lopuksi tiedustelua: Jos jollain on vinkata hyvää ja aktiivista naispelaajan pitämää blogia niin mielelläni kuulisin niistä. Ihan kaikkia tämänkään sivuston blogeja en oo läpi ehtinyt kahlata, että saa laittaa vinkkiä siitä ketä kannattaisi alkaa seurata.